Jokusen vuoden on pyörinyt mielessä tuo sisäilmaongelma, joka tuntuu koskettavan varsinkin julkisrakennuksia. Toki kotioloissakin sitä löytyy monesta talosta.
Home on luonnon kampetta. Sitä esiintyy paljon luonnossa, varsinkin syksyisin. Itiöitä on ulkoilmassa enemmän, kuin sisällä. Mietin, että miksi ihmiset sitten ulkona ei saa oireita?
Sitten löytyi
toksiinit. Homeiden tuottamat "myrkkykaasut" Ja nämä ovatkin juuri ne, jotka aiheuttaa oireet. Ei niinkään itiöt.
Tuttu valaisi hieman asiaa, että jos homeet ovat liian kuivassa, niin ne alkaa tuottamaan toksiineja runsaasti. Lienee koittavat vallata alaa ja tappaa toisia lajikkeita myrkyillä. Ihminen on sitten näiden toksiinien uhri yrittäessään tappaa homeita kuivuudella/kemikaaleilla.
Nuo toksiinit tuntuvat olevan kestävää kamaa, ei tuhoudu kloorilla, kuten itiöt, eikä kuumudellakaan. Haihtuvat huonosti, jne. erään artikkelin mukaan puoliintumisaika on vuosia elimistössä, ja kauemmin vaikkapa rakennuksessa. Tämän takia homekorjattu talo saattaa antaa oireita yhä edelleen. Vaikka hometta ei olisi, niin myrkyt jää. Käytännössä tämä korjaaminen vaatii toisinaan koko rakennuksen purkamisen.
Yhä edelleen mietin, että miksi ulkoilmassa ei ole toksiineja. Ja tadaa, avainsana onkin kasvit. Ne sitoo toksiinit ja mutkin epäpuhtaudet. Pitkään on ajateltu vain hapentuottoa huonekasvien eduksi, mutta niillä onkin paljon suurempi merkitys.
Kun sisäilman allergisoiminen ja oireet on havaittu, niin ihmiset ovat kiikuttaneet ensimmäisenä huonekasvit pihalle. Tämä on ollut virhe, joka on pahentanut tilannetta. Julkisissa rakennusksissa kasveja ei enää ole ollenkaan, koska kuvitellaan jonkun saavan allerginen reaktio. Päin vastoin. Kukkimattomat viherkasvit takaa hyvän sisäilman. Tästä oli
Nasalla tutkimus. (linkki jonkinlaiseen suomennokseen) Kukkivat kasvit saattaa aiheuttaa allergiaa, mutta ihan eri ihmisille kuin homeen toksiineille altistunutta.
Sisäilman kosteus on myös oleellinen. Mikäli tilassa on hometta, niin kuivuus saa homeen erittämään toksiineja ja itiöitä. Home koittaa vaan elää ja etsiä uutta kasvupaikkaa. Ja hometta on aina ollut rakennuksissa. Varsinkin etelämmäksi eurooppaa mentäessä. (saksa/englanti/ranska, jne) Heillä ei ole kuitenkaan niin suurta ongelmaa sisäilman kanssa, kuin meillä. Sielä on suurempi kosteus, mm puuttuvan ilmanvaihdon takia.
Muistan, kun jotkut sanoi, että keskuslämmitys tekee huoneilmasta huonompaa. Sitten tuli suora sähkölämmitys, joka sekin sai sekin nenän vinoon. Kun koneellinen ilmanvaihto tuli, niin huoneilmasta alettiin valittamaan yhä enemmän. Saatikaan sitten ilmastointi, siis jäähdytys, joka kuivattaa ilmaa paljon.
Summa summaarum: Kosteus sisäilmassa on pudonnut tekniikan myöstä, ja homeet erittää myrkkykaasuja ja levittää itiöitä selvitäkseen hengissä. Ihminen joutuu väistymään. Aktiivinen home kosteassa ei levitä itiöitä paljoakaan.
Luulin jo tekeväni keksintö, mutta se olikin jo tehty. Viherseinä. Suomalainen inovaatio, joka parantaa sisäilman
http://www.naturvention.com/fi/ kasvattaa seinään kasveja ilman multaa. :)
Varsin järkeenkäypää.
Homeiden kanssa on siis elettävä, sopusoinnussa. Liika hygienia ja kuivuus aiheuttaa suurempia ongelmia, kuin sopiva ilmanala. hieman provosoivasti: En oikeastaan usko, että löytyy taloa, jossa ei olisi hometta. Sillä sitä saatta olla jo muutaman vuoden jälkeen vaikkapa jääkaapin oven tiivisteissä, roskaämpärissä, suihkuhuoneen ikkunan silikonisaumassa, kaakeleidan saumoissa, saunan lauteiden liitoskohtien sisällä, takkapuiden seassa, jne... Puhumattakaan homejuustosta, hedelmistä, jne..
Palmuja ja kukkia sisään, ja tilanne paranee. Menee kuulemma pari viikkoa, että kasvit tottuu ympäristöönsä. Viellä yksi argumentti: Kasvihuoneissa on hometta vaikka kuinka, mutta siellä ei monikaan saa oireita: homeet ei kärsi kuivuudesta, ja ei tuota toksiineja. ja vaikka tuottaisikin, niin kasvit joitaa puhdistamisen.
Jotta näin. Eikä tartte välttämättä hommata viherseinää, vaan ihan puutarhalta kasveja ostamaan. Ne on kivan näköisiäkin. Toki homehtuneet rakenteet kannattaa poistaa, ja sisäilman kosteutta tarkkailla hieman. Mutta liika kuivuus on pahasta. (siksi jotkut ovat saaneet avun ilmankostuttimesta) Samoin kuin aivan liika kosteuskin.
Huoneilmaa puhdistavat tehokkaasti esimerkiksi
(lähde)
- anopinkieli
- gerbera
- kaarisulkasaniainen
- kirjo- ja viirivehka
- krysanteemi
- kulta- ja vuoripalmu
- kultaköynnös
- limoviikuna
- liuska-aralia
- muratti
- rönsylilja
- traakkipuu.
Btw,
antibiootit on homevalmisteita, ja monet homeelle herkistyneet saa allergisia reaktioita antibiooteista. Itse en pysty syömään v-pen -merkkistä kampetta ollenkaan.
Mutta lopuksi: Onko tämä liian yksinkertaista, kun ei ole ihmisen tekemää teknologiaa, vilkkuvia valoja ja säätönappuloita? Toisaalta tulee muistaa, että kaikki teknologiamme perustuu luonnontieteisiin ja luonnon ilmiöihin pohjimmiltaan.
Lisään tähän vielä mielenkiintoisen Suomalaisen
tutkimuksen, (pdf) jossa tehokkaat pesuaineet näyttävät lisäävän myrkyllisten homeiden kasvua.
Lisätään vielä asiaa. Ongelma on näköjään se, että noiden toksiinien mittaamiseen ei ole oikein mitään mittalaitetta. VOC analyysi, en tiedä, näkyykö siinä.
Ensi viikolla ostan kyllä Suukkonkin esim. tuon
kultaköynöksen.
--------------
Päivitystä 17.2:
Asia kiehtoi kovin, ja useiden puhelinsoittojen jälkeen näyttää siltä, että noiden toksiinien mittauksen ei ole juurikaan valmiuksia laboratorioilla, saati sitten pienempää laitetta, jolla mitata kohteessa ilmaa. Pitoisuudet ovat kovin pieniä, ja mittaaminen vaikeaa, koska toksiineja on todella paljon erilaisia. Pitäisi tietää, mitä haetaan. :(
Ilmeisesti paras tapa on mitata ihmisestä immunoglobuliineja. Siis vasta-aineita. IgE ilmeisesti antaa viitteet homealtistukselle.
------------
Tossa alla poiminta ehkä yleisimmästä rakennushomeesta:
(linkki lähteeseen)
Penicillium
Penicillium on yleisin sisätiloissa todettava home. Sitä todetaan pieninä pitoisuuksina lähes kaikissa rakennuksissa (80 %:ssa pölynäytteistä ja 47 %:ssa ilmanäytteistä). Kosteusvaurion yhteydessä se voi alkaa kasvaa rakenteissa ja tuolloin se voi myös aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja. Penicilliumia pidetään ensilinjan homeena eli tuoreeseen kosteusvaurioon viittaavana mikrobina, joka hajottaa pienimolekyylisiä hiilihydraateja ja tärkkelystä. Penicillium-lajeja tunnetaan yli 500 ja niitä on vaikea tunnistaa ja erottaa toisistaan. Penicillium on allergisoiva ja sillä on myös toksiineja (myrkyllisiä aineita) tuottavia kantoja. Penicilliumin tuottamia toksiineja tunnetaan ainakin 15 eri molekyyliä, esim. citreoviridiini, citriniini (P. citrinin, munuaisvaurioita), mykofenolihappo, gliotoksiini, penisilliinihappo, patuliini (P. expansum), rubratoksiini (P.rubrum, maksatoksinen). sekalonihappo D (P. oxalicum, sikiövaurioita), spinulosiini (P. spinulosum), viomelleini, xanthomegniini.