Sisäilma-asiaa. Kosteudenpoistajan lämmötuotto ja kustannukset.

Berliinin korkeudella ilmasto on mannertyyppinen. Ero suomeen on hyvin selkeä: Ilma on todellakin kosteaa. Sellainen kuulas pikkupakkanen puuttuu kokonaan. Voisikin sanoa, että Berlinin nolla astetta tuntuu suomalaiselta -10 pakkaselta jopa.
lämpömittari ei kuitenkaan valehtele, vaan se johtuu ilman kosteudesta. 

Lämmitysenergian kulutukseen se vaikuttaa niin, että on tuuletettava hieman enemmän. Muutoinhan talvi on leuto, lunta saattaa joskus sataa, mutta se sulaa parissa tunnissa pois.  Hyvin harvoin on liukasta tai pakkasta siinä määrin, että vesi jäätyisi kadulle. Joskus helmikuun alkupuolella joku pikkujärvi saattaa jäätyäkin hieman. Lämöeristeitä ei siis tarvita niinkään paljo kuin suomessa. Ikkunatkin taloissa ovat hyvin yleiseti kaksinkertaisia, ja porraskäytävissä vain yksinkertaisia.

Mutta se kosteus. Koska ulkona on nyt kello 23:00 jtain + 8 astetta, ja joen pinnasta nouseva sumu on ihan 100 kosteaa ilmaa, niin sisälläkin kosteus ilman mitään saunomisia, tms on jo lähtokohtaisesti yli 50%. Tämä on sinällään huono, koska jo pienikin lisä nostaa kosteuden yli 60 prossaan, jolloin homeet innostuvat varmasti. Tuulettaminen ei siis tuo toivottua tulosta juurikaan, koska sisään tuleva ilma on jo valmiiksi kosteaa. 

Laivoissa on lähes aina ilman kuivaaja, joka myös kesällä toimii tuloilman jäähdyttäjänä.  Ilman kuivaaminen kuitenkin vaatii energiaa, ja se energia maksaa. Tällä hetkellä 30 centtiä per kWh, tuosta maasähkötolpasta. Tutkailin eri mahdollisuuksia. Tehokkain/taloudellisin kuitenkin näyttäisi olevan lämpöpumppu, tai siis kylmätekniikkaan perustuva kuivuri. Toki niillä voi jäähdyttää ilmaa hellekelillä myös. 

Tuollainen ProKlima löytyy viimekesän jäljiltä. 0,8 kW kompura, tiputtelee vettä ehkäpä litran tunnissa parhaimmillaan.

Kuinka sitten tuo energiatalous? Tuo masiina kuluttaa sen 0,8 kWh, eli tunnissa palaa rahaa n. 25 centtiä. Lämmöksihän tuo sähkö muuttuu, mutta vastaavasti lämmitysöljyllä (Jota on 3 jotain tonnia tankissa) tuotettu 0,8 kW maksaa vain n 5,5 centtiä. 
No jos tuo laite tiivistää höyryä vedeksi litran tunnissa, niin tämän kondensoitumisen on pakko tuottaa lisää lämpöä. Litran höyrystymiseen vaaditaan energiaa 2260 kJ/kg.  Tällöin höyryn tiivistyminen vedeksi tuottaa lisää lämpöenergia 2260 kJ tunnissa, eli kansankielellä reilu 0,62 kWh. Näin ollen ilman kuivaaja lämmittää 0,8 + 0,6 = 1,4 kW:n teholla. Olettaen tietenkin, että ilmassa on sitä kosteutta tiivistettäväksi. 

Adsorptiokuivain, jossa on esim. silikageelinen (kissanhiekkaa se muuten on, kirjoitus parin vuoden takaa tässä blogissa) kenno toimii niin, että ensin kennon läpi puhalletaan huoneilmaa, jonka jälkeen se kuivataan kuumalla ilmalla. Kosteus siis haihdutetaan silikageelistä lämmöllä. Yleensä näissä lämmin kostea ilma puhalletaan letkua pitkin ulos, ja se ei tiivisty vedeksi ollenkaan. Jolloin tiivistyimisen tuomaa lisälämpöä ei tule, ja myöskin lämpö menetetään kokolailla hukkaan ulospuhalluksen myötä. Toki jos tuon silikageelin kuivauksen hoitaisi öljyllä, niin se olisi halvin vaihtoehto. Litran vesimäärän poistaminen ilmasta maksaisi tällöin vain n. 4 senttiä. Mutta tämä vaatisi kuivaimen modaamisen tai jopa kokonaan  uuden rakentamisen, jossa vesikiertoinen kenno olisi sähkölämmittimen tilalla kuivaamassa sitä "kissanhiekkakennoa" :) 

Adsorptiokuivuri.

Luulisin tekeväni homman kuitenkin niin, että rakennan ilmanvaihtokanaviston paattiin, ja modaan tuon kuvassa olevan kuivurini/ilmastointilaitteeni iv-koneeksi. Sopivasti pelleillä sitten saisi kiertoilman, sekä ulkoilman ja ulospuhalluksen toteutettua. ja kesällä jäähdytyksen. Lisäksi se toimii poistoilmalämppumppuna sopivasti kanavoituna.