keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Ruoko, se joka kasvaa meressä pitkin rantoja

Kokosin tänne ruokotietoa. Kun tuli tuossa puhe ko. materiaalista. Monesti sanotaan kaislaksi, mutta joidenkin lähteien mukan kaisla olisi eri.

"Juurakoihin kasvavat versosilmut ovat parhaimmillaan aikaisin keväällä.
Ne kerätään n. 5 cm mittaisina ja keitetään suolavedessä parsan tapaan tai
käytetään muhennoksiin, keittoihin ja pataruokiin."

"Yhdeltä hehtaarilta korjattavissa oleva järviruokobiomassa vastaa energiasisällöltään 2 000–5 000 kiloa kevyttä polttoöljyä"

Eli sitä voi myös syödä. Haluaisin maistaa ehdottomasti. Tämä ei kuitenkaan ole ruokablogi, joten teknisempään asiaan. Soittimia, koristeita, tyynyntäytteitä, kuivikkeita, energiaa, rakennusmatskua...

Tässä hyvä linkki ruokon historiaan, ja kaikkeen siihen , mihin sitä käytetään. Sekä keruuohjeet eri vuodenaikojen mukaan. Aika  linkissä loistavaa vanhaa osaamista.

http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B3CE2596C-ED2E-4F7E-A323-70B01FECA614%7D/101300


Sitten nykyaikaan.

Mm. Viro käyttää mestarillisesti kattoina ruokoa. Olen vieraillyt yhdessä (Tönise majatalo muistaakseni) jossa ihastelin kattoa. Katto ei näytä tarvitsevan mitään erityistä: Sama materiaali on sisäpinta, lämmöneriste ja vesikatto. Hiljainen, kestää 70 vuotta. Virossa  tehdään myös väliseinäelementtejä, ja paljon muutakin ruokokamaa.

Mielenkiintoinen ruokoblogi, jossa monenlaista. Mm. kokeita polttamisesta ja seinärakenteita. http://ruoko1.vuodatus.net

Hieman virallisempi, Ympäristökeskuksen ruoko -sivustot. Paljon perustietoa.
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Ruoko


Ruo´olle voi olla myös allerginen, kuten muilekin kasveille. Linkissä jonkin koulun puuhasteluja, mutta yllättävän hyvää kamaa tietopuolisesti:
http://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=c575c628-195c-42d1-b815-a59514b6651f

Suppein linkki aiheesta on ehkä suomalainen wiki,enkä tiedä, miksi sen edes tähän laitoin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Järviruoko

Googleen kun laittaa kuvahakuun reed material hakusanaksi, niin tulee kaikenlaista kivaa katseltavaa.

Ja ne laitteet, millä sitä niitetään. Kuulemma huippuhyviä keräyslaitteita ei ole. Tässä linkissä hieman tutkimusta, ja joku oma proto.

Ja vielä TekniikanMaailman juttu ruokorakentamisesta: http://rakennusmaailma.fi/artikkelit/jarviruokoa-kattoon-ja-seiniin

Mielenkiintoista olisi tietää ko. kasvista hieman enemmän. Suomi kun on tälläinen hitech-uskovainen maa, niin luonnon asiat jää varjoon hieman toisinaan.Ruokokattoja ihaillaan lomamatkalla ulkomailla, mutta täällä saattaa olla viherpipertäjän leima otsassa, jos sellaisen tekee. Miksi? No, joo..

Mutta mutta,, voisiko kyseisestä kasvista saada jotain uutta irti jotenkin hienomalla tavalla, kuin murskaamalla kasvit energiaksi tai tekemällä rakennusmateriaalia?  Mitkä on kasvin terveysvaikutukset, jne? Syödäänhän sitä merilevääkin.  Ruoko rakennusmateriaalina homehtuu huonosti, onko siinä itsessään tehokas lahonsuoja-aine, tms?

Jos tarkastellaan asiaa ilmastomuutoksen puolelta, niin netistä nopsaan katsottuna biomassa pystyy sitomaan hiiltä 100 - 625 tonnia per hehtaari. jos otetaan tuo keskimääräinen lukema. Ruovikon määrän Suomen rannikkoalueilla on arvioitu olevan n. 30 000 hehtaaria, sisävesiltä ei ole vielä luotettavia arvioita. Jos ruovikosta leikataan puolet vuodessa, niin hiiltä tulee nostettua merestä  4500 tonnia. Suunilleen ehkä näin.

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Kannen siivous ja pelastusvene.

Kivaa kun aurinko paisteli hieman pitkästä aikaa. Kansipuuhia, siivousta porukalla.  Pelastusvene meni talviteloille tuohon messin päälle. Valaisin tuli kiinnitettyä kanssa tuohon etuseinään, joskin polttimo puuttuu, eli ei pala tuossa kuvassa. Messin toinen ikkuna on muuten vieläkin plexiä teipillä kiinnitettynä. Täytyisi laittaa oikea lasi.. ;)
 Sitten tuossa alla hauska kylpytakki, jonka perin joskus papaltani. Toi oikeesti on jostain 70-luvun alusta, tai jopa vanhempikin. Ihmemateriaalia ja väriä, kestää jatkuvaa käyttöä koko ajan.

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Mainontakokeilu

En oikein pidä mainoksista. Mutta kokeilen tuota Google adsensea tässä blogissa. Jos tuntuu, että mainokset alkaa häiritsemään, niin kertokaa.

Nyt mainokset on olut viikon päällä, ja tuloja niistä on tullut tasan 0 euroa. :) kokeilen vielä kuukauden verran, ja sitten lopetan.

Toisaalta olisi kiva, jos olisi oikeasti hyödyllisiä mainoslinkkejä, mut näyttää pukkaavan sukkahousumainoksesta alkaen.. :)

lauantai 8. marraskuuta 2014

Ilmalämpöpumpun asentaminen, step by step

Pitkästä aikaa jotain remontia.Laitoin paikalleen ilmalämpöpumpun. Samalla ajattelin kuvata koko prokkiksen, ja kirjoittaa sen tänne.

Sanottakoot nyt vielä, että sähkötyöt ja osan kylmäaineasennukset vaatisi luvan. Minulla kyllä on nuo. Joskaan täällä merellä niitä ei periaatteessa tarvitse, vaan maissa olevissa asennuksissa. Kylmäaineista lupaa ei tarvitse olla CO2 (hiilidioksidi kylmäaineena) tai nestekaasukoneita laittaessa, eli propaani, jne palavat kaasut. Tätä moni ei tiedä.

Mutta asiaan. Kyseessä on Ultimaten normaali invertteri ILP. On liki sama, minkämerkkinen pumppu on, asennus on hyvin samanlainen aina. Asennussää kannattaa valita kuiva ja muutenkin mukava keli, koska vesi on vihollinen kylmäpiirissä, ja muutenkin ulkona häärääminen kylmässä tuulessa ärsyttää. Liitoksista saattaa tulla huonoja, etc.

1. Pura kamat paketeista. (Ulkoyksikkö, putkisarja ja sisäyksikkö)  Tsekkaa, että sisäyksikön paketissa on asennuskaapeli.

2. Keksi hyvä paikka ulko- ja sisäyksikölle. Putkien pituus on 4-5 metriä normaalisti, samoin kaapelin. Pumpun alle on jäätävä tyhjää, koskä siihen kasvaa talvella kasa jäätä. Ja muutenkin ulkoyksikkö tiputtelee paljon vettä, joka on muuten puhdasta, me käytämme sitä löylyvetenä, koska merivesi tuhoaa kiukaan.

Sisäyksikön sijoittamiselle katon rajaan ei ole mitään perustetta. Sen voi laittaa vaikka ikkunan alle, jos siinä vain tilaa on. Lämmityskäytössä hyötysuhde periatteessa paranee hieman, kun yksikkö saa viileämpää ilmaa alempana huoneessa. Itselläni on monesta alas asennetusta kokemus, ja toimii eri hyvin. Itse asensin nyt ylös, koska seinätilaa tarvitaan alempana. Huomioi myös seinään tehtävän reiän paikka, se tulee mielellään tiettyyn kohtaan sisäyksikön taakse.

Ulkoyksikön on saatava reilusti ilmaa, joten en suosittele minnekään syvennykseen asentamista. Eteläseinälle asentaminen saattaa tuoda pienen hyötysuhteen paranemisen, kevätkelissä.

3. Kun paikka on löytynyt, kiinnitä ulkoyksikön asennusteline. Itse käytin tuollaisia konsolikannakkeita, joita saa rautakaupasta. Kannattaa pultata ihan hyvin seinään, koska talvinen jääkuorma lisää ulkoyksikön painoa toisinaan.

4. Laita kannakkeisiin resonanssinvaimennuskumit, niin ulkoyksikön äänet ei kuulu niin voimakkaasti sisälle. Mittaa kumit oikeisiin kohtiin, niin ulkoyksikkö on sitten helppo nostaa kanakkeiden päälle. Paras äänieristys tulee ihan omalla pukilla, eli ei seinäkiinnitystä ollenkaan, van vaikka metrin korkea puupukki maata vasten. Voi helposti tehdä vaikka puusta itsekin. Toki saa valmiita telineitä ilppikaupasta.

 5. Nosta ulkoyksikkö paikalleen. Kiristä resonanssikumien mutterit.

6. Avaa ulkoyksikön muovinen suojakuori, siitä päästä pumppua, mistä putketkin menee sisään. Yleesä kiinni vain yhdellä ruuvilla, ja irtoaa alaspäin painamalla.  Etsi sisäyksikön mukana tullut liitosjohto, ja kytke johto ulkoyksikköön. Johtojen värit saattaa vaihdella, eikä tässä ole väreillä mitään muuta väliä, kuin vain tuo kelta-vihreä, eli KEVI. Se on suojamaadoitus, ja se tulee AINA maadoitusliittimeen. Asennussääntöjen mukaan KEVI-johdinta ei saa käyttää koskaan mihinkään muuhun, kuin maadoittamiseen. Tässä tapauksessa maadoitusliitin on tuossa peltirungossa. Mutta se voi olla myös tuossa riviliittimessä. Huomioi vedonpoisto, eli tuo harmaa kiinnike, jonka alle johto lukitaan.
Joissakin johtosarjoissa saattaa olla johdossa merkinnät, jolloin 1 tulee 1 liittimeen, 2:nen kakkosliittimeen, jne. tärkeää on kuitenkin se, että sisäyksikön ja ulkoyksikön välillä 1-liittimestä menee johto 1 liittimeen, kakkosesta kakkoseen, jne. Olipa värit mitä vaan. Tämä koko johtohan on puhtaasti yksiköiden välinen johto, ei laitteiston virransyöttö. Joissakin malleissa saattaa olla kaksikin johtoa, tai lisäksi pieni puhelinjohdolta vaikuttava signaalijohto. Ja joissain saattaa olla virransyötöääe erillinen liitin, jossa on merkinnän L (vaihejohto, musta/ruskea), N(nolla, sininen) , ja Maadoitus (kevi)
Muista kiristää reilusti ja hyvin liitokset, sillä 90 prosenttia sähkölaitteiden aiheuttamista tulipaloista johtuu huonoista liitoksista

7. Nyt pitää siirtyä sisätiloihin. Sisäyksikön takaa irrotetaan peltinen asennuslevy. Tuossa kuvassa se on jo irrallaan. Erikoista, että se oli yhdellä ruuvilla kiinnitetty, ilmeisesti kuljetusta varten. Ruuvia ei kuitenkaan laiteta takaisin. Putkipaketti käännetään pystyyn, eli osoittamaan suoraan sisäyksiköstä taaksepäin. 

8. Mittaa sisäyksikön asennustelineellä seinälle läpivientireiän paikka. Reikä tulee olla n. 50 millinen halkaisijaltaan. Pienempikin saattaa riittää, mut asentaminen on hankalampaa, koska sisäyksikön pitää hieman päästä liikkumaan ylös-alas suunnassa kiinnitettäessä. Alla kuvassa reikä tulee n. 7 cm oikean puolen alareunan oikealle puolelle. Huomioi jättää yksikön yläpuolelle tilaa, jotta ilma pääsee kulkemaan.

9. Poraa/tee reikä seinään. Tässä tapauksessa käytän n. 50 millistä metallireikäporaa, koska ulkoseinä on 3 millistä peltiä. Itseasiassa moisen reiän tekeminen saattaa olla koko homman työläin juttu. Jos sopivasti osuu koolauksiin, tjs..
Ja tadaa, Turun satama näkyy. :)

10. Mene ulos, ja työnnä se ulkoyksiköltä tuleva kaapeli reiästä sisään. Sitten liitä se sisäyksikköön. Johto menee takakautta läpi etuosassa olevaan kytkentätilaan, jonka luukku on kii yhdellä ruuvilla. Tossa alla johdon tunkeminen kytkentätilaan, ja toisessa kuvassa johdot kii paikoillaan. Johtojen järjestyksestä maininta tuolla aikaisemmin, eli sama järjestys kuin ulkoyksikössäkin.


11. Tee teipillä paketti ulos menevistä putkista ja johdosta. Huomioi kondenssinpoistoputki, että tulee alimmaksi, ja viettää ulospäin. Kondenssivesi (kesällä jäähdytettäessä sitä tulee) valuu ihan omalla painollaan putkea pitkin ulos.

12. Nosta sisäyksikkö seinälle paikalleen. Putket menee suoraan reiästä ulos.Yläreuna ensin paikalleen lokosiin, ja sitten joutuu ehkä hieman väkivalloin kiskomaan/ runnomaan/painamaan alareunan paikoilleen. Jossain vaiheessa kuitenkin kuuluu Loks, ja sisäyksikkö juuttuu seinään. :)

Ulkona pitäisi näyttää nyt tältä. Putket törröttää reiästä. Ulkoyksikkö on tuola yläpuolella, ja olen jo pyörittänyt putkisarjan auki. Roikkuu tuolta ulkoyksikön suunnalta.

 13. Sitten kylmäputkien liittäminen. Liitoksiin ei tule mitään teippejä tai tiivisteitä. Liitosten tiiviys perustuu ainoastaan kuparin ja messingin yhteenpuristumiseen laippamaisessa rakenteessa. Kupariputkien päissä olevat levitykset, "laipat" tulee olla puhtaat ja naarmuttomat tiivistymispinnoiltaan.Samoin messinkisten vastapuolien pinnat. Yleensä näin onkin, koska putkissa on suojatulpat päissä. 
Eli liittäminen: Poista suojatulpat. Kierrä liittimet sormitiukkuuteen.Ota hyvät putkitongit, tai isot jakoavaimet, ja kiristä liitokset. Voimaa saa käyttää aika hyvin.  Kupari ja messinki hieman muotoutuu, tulee tiiviiksi kiristetäessä. Varo, ettei putket kierry ja mene luttuun. Ehkä kiristämisen ohjesääntönä voisi pitää 3/4 kierosta sormitiukkuutta kireämmälle. Enemmänkin, jos vaan menee kohtuuvoimilla. 
Suositelen vähintään 30 cm varsia kiristyshommaan, niin ei jää löysälle. Kuvassa bahcon putkitongit. Taemmat on ehkä hieman liian isot.ulee väännettyä liikaa helposti.
Ja sama homma ulkoyksikön päässä. Toisilla tongeilla tulee tukea liittimiä, jotta eivät nyrjähdä/väänny irti ulkoyksiköstä. Kuvassa tukitongit paikallaan.

Putkipaketin voi kasata teipillä yhdeksi nipuksi. Jyrkkiä kulmia kannattaa varoa, sillä putket menee helposti luttuun. Varsinkin, jos niitä koittaa survoa pieniin koteloihin silleen siistin näköisesti. Älä lyhentele putkia, ylimääräiset saa ulkoyksikön taa kiepille piiloon. Samaten kaapelin


14. Kytketään tyhjiöpumppu letkulla ulkoyksikön liittimeen. Sellainen pieni tulppa alemman sulun yhteydessä. Tyhjiöpumppu käynnistetään, ja annetaan imeä ilmaa mielellään puolikin tuntiakin järjestelmästä. Mitä kylmempi keli, sitä kauemmin tulee tyhjiöidä. Tarkoitus on saada kaikki ilma pois, mutta vielä tärkeämpänä on saada mahdollinen kosteus pois järjestelmästä. Yksikin vesitippa saattaa aiheuttaa mittavat ongelmat. Putkia liitettäessä on oltava huolellinen. Sadekelillä asennusta en suosittele.
 Ja sitten on tarkka paikka. Älä sammuta tyhjiöpumppua vielä. Kahden tulpan alla on sulkuruuvit. Niihin käy kuusiokoloavain, ja ne on pohjaan ruuvattu, eli kiinni. Kylmäaine on kompresorissa ulkoyksikössä tallessa, siis näiden sulkujen takana. Nyt sisäyksikkö ja putkisto on tyhjiöity. Anna tyhjiöpumpun käydä, ja avaa varovasti kuusiokoloavaimella toista sulkua. Huomaat, että pumpun painemittari nousee. Anna paineen nousta 1:seen, eli ulkoilman paineeseen, tai  mieluumin hieman yli. Sammuta pumppu. Ota letku irti ulkoyksiköstä nopeasti. Avaa kummankin kylmäaineputken kuusiokolosulku täysin auki. ( vastapäiväään, kuusioruuvit tulee hieman ulospäin) Kuulet kohinaa, kylmäaine purkautuu putkistoon ja sisäyksikköön. Sulje kaikki korkit kireälle, jotta vuotoja ei ilmaannu.  Alla kuvassa kuusiokoloavain alemmassa sulkuruuvissa. Kuvassa myös letkumittari, jolla ei ole merkitystä tämän ohjeen kanssa. Letku voi tulla tyhjiöpumpulta suoraan ulkoyksikön liittimeen. Tämän ohjeen tarkoitus on se, että YHTÄÄN ulkoilmaa ei pääsisi järjestelmän. SIksi pieni ylipaine, enne tyhjiöpumpun irrottamista. Mikäli avaat sulkua liian paljon, niin pumppu saattaa sylkäistä öljyt pihalle.
Nyt sitten voi laittaa sisäyksikössä roikkuvan töpselin seinään, ja kaukosäätimeen patterit, ja alkaa tutustumaan käyttöohjeeseen. Onnea uudelle ilpille. :)

--------------Tyhjän ilpin täyttäminen------------

Mutta tämä ohje jatkuu, koska tämä asentamani pumppu oli tyhjä, siinä ei ollut kylmäaineita ollenkaan. Eli tyhjiöinnin jälkeen kierretään mittaristolta letkuventtiili kiinni, ja sammutetaan tyhjöpumppu. Ruuvataan letku tyhjöpumpusta irti, ja liitetään kylmäainepulloon. Löysätään letkua hieman letkumittarin alta, ja avata kylmäainepulloa ihan hetkeksi. Tarkoitus on puhaltaa letkuun tullut  ilma pois, ettei se joudu ilpin uumeniin. Eli periaate on aina se, että ilmaa ei saa päästä missään vaiheessa minnekään letkuun tai putkeen.


Nyt sitten katsotaan pumpun arvokilvestä, paljonko kylmätäytös on. Näyttäs olevan 1,150 kg.

Seuraavaksi avataan pulloventtiili, laitetaan pullo YLÖSALAISIN vaakaan, nollataan vaaka. Sitten avataan letkumittarin venttiili, ja kylmäaine alkaa virrata ilpin suuntaan nesteenä, Vaakan mittarista näkee pullon kevenevän. Tässä tapauksessa pullo oli ulkona, ja kylmä, niin neste ei meinannut siirtyä riittävästi ilppiin. 

Jouduin valelemaan pulloa kuumalla vedellä, joka on ihan yleinen kikka. Lämpö nostaa painetta, ja kylmäaine virtaa paremmin ilppiin. Kun vaak anäyttää 1150 grammaa, niin suljetaan letkumittareiden venttiili, ja pulloventtiili. Irroitetaan nopeasti  hansikas kädessä (paleltumisvaara iholle ilman hanskaa) letku ilpin liittimestä.  Ulos suhahtaa muutama gramma ainetta letkua irroitettaessa, koska letkuliittimen juuressa on sellainen neulaventtiili, joska sulkeutuu, kun letku on kokonaan irti. hieman samanlainen kuin auton renkaassa.



Letkun irrottaminen hanska kädessä. Jos tässä vaiheessa toinen kuusiokolosuluista on vielä kiinni, niin se avataan myös.

Tämän jälkeen suljetaan tulpat, mennään sisälle, etsitään vahingossa roskiin pakkausmateriaalin mukana heitetty kaukosäädin + patterit, ja laitetaan ilpin töpseli seinään. Käyttöohjeenkin voi lukea, jos siltä tuntuu. Jos omaa vuotomittarin, niin sillä on helppo nuuhkia liitokset. Huom: Eristeenä käytetty solukumi antaa vääriä hälytyksiä toisinaan, koska on ilmeisesti vaahdotettu kylmäaineella.  Mikäli jokusen viikon kuluttua johonkin liitokseen ilmestyy öljytippa, niin se vuotaa. Öljyon hyvä indikaattori vuodoille, sillä kompuran voiteluöljy kiertää kylmäaineen seassa, ja jos jossain on vuoto, niin siihen tule myös öljyä. Kannattaa kiristää.


Tässä asennuksessa kävi niin, että kylmäainetta oli vain 960 grammaa, eli pumppu jäi vajaa 200 grammaa vajaaksi. Tämä näkyy ulkoyksikön huurtumisen epätasaisuutena. Keskelle ja alalaitaan jää sula huurtumaton alue. Kylmäainett aon liian vähän. Pumppu kuitenkin puhaltaa ihan hyvin sisälle lämpöä, ja tuollaisen, kuitenkin merkittävän määrän puuttuminen on vaikea huomata. Hyötysuhde on nyt huonompi. Kuvassa alla kennossa näkyy sula alue keskivaiheilla vaakasuuntaisesti.
Suutarin lapsilla ei ole kenkiä. Eli sähkömiehen kotona jatkojohto on kynttilätelineessä..

Ylimääräiset putket on hyvä kiepittää ulkoyksikön taakse.

Muutoin, kylmäaine ei ole vaarallista. Kompressoriöljy on hieman haitallista kamaa. Niin, ja kannattaa laittaa pumppuun sopivaa ainetta, ei mitä vaan kamaa.  Suojalaseja kannattaa kättää, tai ainakin varoa silmiä. Jos kylmäainetta suihkahtaa silmään, niin saattaa näkö sumentua pysyvästi.


sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Alvar Aallon Kirkonpenkit

Sattuipa niin, että aikanaan minulle kulkeutui rakennuksen mukana kirkonpenkkejä Aallon suunnittelemasta Muuramen kirkosta.
Sittemmin niistä tulikin aika show. Tsekkaa tästä Keskisuomalaisen juttu. Myös Seura -lehti teki niistä pari juttua, koska Lontoon arvohuutokaupassa joku sai 16.000 egee moisesta.

Okay, olen syyllinen siihen, että ko penkit ovat kulkeutuneet keräilijöiden käsiin. Ja hyvä niin, sillä ei tollaiset kapineet ole minkään arvoisia, kun makaavat jossain varastossa lahoamassa.

  Tuossa alla Laivakoira Hilma istuu yhden ko. penkin päällä, joka on sukulaisteni hallinnassa. Penkki on maalattu keltaiseksi.

 Yllä kuva Muuramen Kirkon kaarimaisista rakenteista. Aalto lienee saanut vaikutteita eteläeuroopasta, kun piirsi kirkon -20 luvulla.





Jos jotakuta nyt niin polttelee saada tuollainen penkki, niin tutullani on yksi maalaamaton ja alkuperäiskunnossa oleva mahdollisesti myytävänä, ja jos noi Lontoossa kerran maksoi 16.000 Egee, niin täältä sais varmaankin halvemmalla Alvar aaltoa kotiin. Ihan komeita ja tukevia noi penkit on, menee tv-tasonakin hyvin. Ja kyllä niissä voi istuakin. Pituuksia oli 3 ja 4 metriä. Tossa alla kuva lyhyemmästä, entisessä kodissani kuvattuna.



Silleen.

Tuli muuten uusi (vanha) järkkäri tutulta, ja kyllähän se on kiva kuvata. Tämän blogin kuvat on pääsääntöisesti otettu kännykkäkameralla tai pokkarilla.... Laatu on kyl ammattilaitteella parempi.