Aurinkolahdessa edelleen. Tankkien puhdistusta.

Polttoaineet ovat jossain välillä. Tilattu torstaina, ja kohta on jo tiistai! Länsirannikon öljytukku on ollut edullinen ja luotettava toimittaja, mutta nyt alkaa kypsymään jo monen mieli. Perämieskin kiroilee, kun kelit olisi mitä parhaimmat.

No, ulemme käyttäneet ajan hyvin. Toisaalta hyvä, että polttoaine ei tullut ielä, sillä pääkoneen suodattimia vaihhtaessa huomasin, että päivätankista tulee vettä. ja jos sitä on siellä, niin hyvin todennäköisesti sitä on myös päätankeissa.

Tästä alkoikin aika projekti. Kuvia:

Paarpuurin päätankista tuli n. 100 litraa epämääräistä mustaa lietettä. Systeemioli se, että huono polttoaine ruiskutettiin takaisin tankkiin porakonepumpulla. Letkun päässä  oli kupariputkenpätkä. Ruiskimisen jälkeen imettiin polttoaineet takaisin tuohon kangasverhoiltuun koriin, josta se suodattui alla olevaan astiaan, ja siitä taas uudelleen tankkiin. Näin saatiin huuhdottua tankkia aika hyvin. Lietettä tuli arvilta toista kymmentä kiloa! 

Päivätankki oli vielä huonommassa kunnossa. Tilavuus lienee reilu 100 litraa, ja lietettä tuli vähintään 10 kg. Itseasiassa avasin päivätankin luukun, ja tutkin tämän ruiskuttelun/suodattamisen tulosta. Pohjalle oli jäänyt yllättävän vähän materiaalia.

Päivätankin luukku löytyi työkalulevyn takaa. Varaosalaatikosta löytyi tiivistekumia, josta tein uuden tiivisteen. Nahkapaskan puutteessa pultinreiät tuli terotetulla messinkisellä letkuliittimellä ja lekalla. :)

Tankin pohja oli hyvässä kunnossa.

Eilen illalla Suukko I:n messissä suunniteltiin reitti Reposaareen. Vaikka teknologia on nykyisin huiputasoa, silti blogiin lataamani "valtion kaijat" kartta ei suostunut kääntymään läpärin näytöllä. Siksi läppäri kallellaan. :) Lisäksi näyttää olevan vähintään kaksi viestintävälinettä per reitinlaatija käytössä..

Eipä tässä, odotellaan huomista...

Kompassit

Suukossa ei ollut perinteistä kompassia ollenkaan. Sähköinen kompassi on vioittunut, enkä ole ehtinyt sitä vielä korjaamaan. Sähköisestä navigoinnista saa kyllä suunnan, mutta jotenkin minusta laivassa kuuluu olla tuollainen perinteinen ilman sähköä toimiva kompassi. Se kun toimii varmasti.

Ostin kokeeksi Motonetistä pienen kompassin, kun ajattelin, että se riittäisi varakompassiksi. Mutta eipä toimikaan. Teräsalus aiheittaa niiin paljon häiriöitä, että pieni kompassinreppana näyttää ihan mitä sattuu.

Sitten tuli vastaan tuo hieno laite, joka näyttää aivan oikein suunnat. Kotimainen Suunto oy: n iso laivakompassi. Halkaisijaltaan liki 20 cm.

Kompassilla on tarina. Se on ollut uudessa kalastusaluksessa, joka koki  haaksirikon ja upposi.

Aluksen valmistaja (suomalainen telakka, ulkomainen työvoima) oli laiminlyönyt rungon vahvuuteen liittyviä asioita sillä seurauksella, että alus sai pahan vuodon kesken matkan. Repeämä oli niin iso, että hätäpumput eivät kyenneet pumppaamaan kaikkea alukseen tulvivaa vettä pois. Miehistö sai ajettua vajoavan veneen kohtuullisen lähelle saarta ennen koneiden sammumista, ja joutuivat loppumatkan uimaan jäiden seassa. Lämpötila tuolloin oli -7 astetta. Ihmeen kaupalla pelastuivat, myös hypotermialta. Saari kun oli asuttamaton.

Oli lähellä, ettei  veneenrakentajilla ollu omallatunnollaan muutaman kalastajan henki. Silkkaa välinpitämättömyyttä. Pohjan paksuus piti olla ohuimmalta kohdalta 12 mm, mutta se olikin vain 6 mm. Kaikenlisäksi rakenteessa oli onttoja kohtia välissä. Lasikuitu ei oltu laminoitu asianmukaisesti, ja eri kerrokset ei olleet tarttuneet toisiinsa. Vähän niin kuin joulutortun lehtitaikina paistamisen jälkeen.

Kyseessä ei ollut siis mikään harrastajakalastus.

Muutoin tässä on ollut töitä aika paljon, ei ole ehtinyt puuhailemaan. Hyvä niin, sillä rahakin on tervetullutta.

Tietotekniikan ja navigoinnin päivitystä

Hyvä tuttuni Jussi tuli kylään, ja toi tullessaan tuulahduksen tietokonemailmaa Suukkoon.  Bryka on nyt  datajohtojen sekamelska.
Ensinnäkin, Suukko wlan.
Eli meillä on nyt langaton verkko, ja kaikki tietokoneet kytkeytyvät nettiin sitä kautta. Ei enään kaapeleita tai mokkuloita. :) Tulostinkin taitaa muuten olla langaton, enpä vielä katsonutkaan.
Wlan purkki jossa on "mokkula" , tai tikku toi mieluuminkin on, toimii 12 voltilla. Se on päällä yötä päivää. Ja sitä kautta saa ton kameravalvonnankin kuvan tulemaan vaikka toiselle puolelle maapalloa.
Merellä kauempana netti ei tällä varustuksella toimi, loppuu siihen mihin kännykän kuuluvuus. Mutta riittänee toistaiseksi. 

Navigointiiin tuli lisää 1 kpl GPS, ja ajatus on monistaa karttaohjelma kahdelle koneelle, jotka toimii toisistaan riippumatta. Nyt plotterina on toi Itronix gobook II läppäri, jossa Maxsea karttaohjelma, ja raytheonin GPS. Läppärissä on ulkona oma gps anturi, vai mikä se nyt on nimeltään. Tuohon pöytäkoneeseen oikealla tulee karttaohjelma myös, ja sille oma gps-palikka ulos. Iso näyttö on aika kiva. Oikeastaan toi näyttö on telkkari. Haluaisin vielä AIS systeemin, ja lienee pitää jossain vaiheessa ostaa toi ais-lahetin/vastaanotin, koska tuo karttaohjelma tukee sitä.
Aika uutta minulle on tuo NMEA -standardi , jota myöten data liikku laivaoloissa.
Läppäri saa sähkön 12 V akustolta, joten se ei ole riippuvainen "valovirrasta". Pöytäkone toimii tietysti 240 voltilla, ja se on ihan normaalisti laivan sähköverkossa. Ajattelin ottaa sähkön ehkä myös invertterin kautta, jolloin se sekin pysyy päällä vaikka tulisi täydellinen pläkäri, eli sähköt häviäisi kesken matkan.

Eli nyt olisi 2 kpl toisistaan riippumattomia, myös sähkönsyötön osalta,  karttaplottereita, plus merikortit tietenkin.Ja sitten on vielä toi Raytheonin plotteri, joka näyttää hyvin ja varmasti sijainnit. muuten tykkään enemmän tuollaisesta karttaa piirtävästä laittesta, kuin pelkistä sijaintinumeroista, joita toi Ray antaa.
Periaatteessa Suukko ei tarvitse muutoin 240 voltin sähköä ajamisen aikana, paitsi nyt toi plotteripöytäkone.