Invertteri paloi...

No-niin, ensimmäinen moka tekniikan kanssa. Poltin tuon 2,5 kW:n lämmitykselle sähköä tekevän invertterin. Siitä tuli ihan reilut savut ja salamat ulos. Tossa alla invertteri avattuna, ainakin ohjauspuolelta oli kymmenkunta vastusta hiilenä.

Jaa miksikö näin kävi..
 No kun noiden 24 voltin akkujen varaustilan kanssa oli ongelmia, niin ajattelin parantaa tilannetta. Tarkoitus oli rakentaa automaattinen vaihtokytkin, joka syöttää lämmityslaitteille sähköä ensisijaisesti laivan 240 V verkosta (apukone, aggregaatti tai maasähkö) , ja jos verkossa ei ole sähköä, kuten öisin vaikka, niin silloin sähkö tulee invertteriltä, eli akustolta. Samainen automaatti huolehtisi myös akkulaturin toiminnasta, jolloin 240 V ollessa tarjolla, akut latautuu, mutta invertterin tehdessä sähköä, akkulaturin tulee olla pimeänä, koska muutoinhan sähkö vaan kiertää lenkkiä ja häviöt lisääntyy.
Tuossa alla boksi ja koekytkentä, jonka rakentelin ko. tarkoitukseen.

Yksinkertaisesti boksissä on oleellisena osana 2 kontaktoria, joista toisen avautuvat apukärjet estää toisen kontin vetämisen, jolloin saadaan aikaiseksi automaattinen "vuorottelukytkentä". Eli kumpikin kontaktori ei voi olla vetäneenä yhtä aikaa.
Kytkentä sopii hyvin vaikka maasähkön ja laivan apukoneen sähkön syöttämiseen, jolloin maasähkössä ollessa voidaan apukone käynnistää, ja kun se alkaa tuottamaan sähköä, niin boksi vaihtaa automaattisesti apukoneen sähkön laivan verkkoon. Tämän jälkeen voidaan maasähkö ottaa irti, ja vaikka nostaa ankkuri. Sähköt ei tällöin katkea kuin sekunnin murto-osaksi.

Mutta ilmeisesti tämä sekunnin murto-osa oli invertterin kohtalo tänään.Sen olisi pitänyt olla pidempi. Lämmitysjärjestelmä oli laivan sähkössä kiinni ja öljypoltin käynnissä, ja kun kokeilin vaihtoa, niin Präts, ja psuh..Savu nousi komeesti. Kun laivan verkko irtosi, ja invertteri kytkeytyi, niin öljypolttimen moottorissa oli vielä kierroksia, jolloin se toimi hetkellisesti generaattorina, ja tuotti vaihtosähköä.
Tämän vaihtosähkön päälle yritti invertteri hakata omaansa kanttiaaltoa, jolloin jänniteet nousi liian koviksi, ja invertteri antautui. Prkl. Olisi pitänyt laittaa viiverele vaihdolle tohon boksiin.

No, täytyy hommata uusi invertteri, ja olla hieman viisaampi... Onneksi noi ei ihan kauheesti maksa. Tuohon riittänee 1,5 kilowattinenkin. Ylimitoitusta siksi, että mootorit ottaa käynnistyessään moninkertaisen virran, kuten tuo öljypolttimen puhallinmoottori. Akkupojilta porista näyttäs löytyvän reilun 200 euron hintaan 24/240 invertteri.

Toi 24 volttia on muuten kivempi kuin 12 volttia tälläisillä isommilla tehoilla, koska virrat ovat puolta pienempiä kuin 12 voltin akustolla. Tämä taas tarkoittaa, että kaapeleiden häviöt ja poikkipinta-alat ovat paljon pienempiä.

Edit:
Muistelin tilannetta uudelleen. Siinä kävi niin, että boksi oli kytkenyt generaattorisähkön polttimelle. Kun käynnistin invertterin omasta nappulastaan, niin rätinä alkoi invertterissä, ja generaattori poltti ylivirtasuojansa. Boksissa tapahtui jotain, ilmeisesti invertterin rele veti, vaikka ei olisi pitänyt, koska toisen kontaktorin apukärjet estää virran kulkemisen.

Mittasinkin vielä, ja näin oli. Kytkentä on kuitenkin niin yksinkertainen, että miten mahdollista käydä näin? Kontaktoreiden ei pitäisi olla mahdollista mitenkään kytkeä yhtäaikaisesti kumpaakin syöttöä. Täytyy huomenna takastaa kytkentä vielä. Yksi vaihtoehto on maadoitukset, vaikka nekin oli kytketty kontaktorien kautta. yllä kuva kytkennästä ilman pääkytkintä ja merkkivaloa.

Lyijyakun jännitteet ja lataaminen

Tuli pohdittua tässä noita akkuja. Lämmityksen akusto on 24 volttinen, eli 2 kpl normaaleja auton lyijyakkuja kytkettynä sarjaan. Nyt muutamana päivänä on loppunut virta akustosta kesken. Ihmettelin asiaa, koska laturi on järeää kokoluokkaa. ihmettelin myös, että ovatko uudet akut jo epäkunnossa ,koska latausjännite nousi jopa alle tunnissa yli 30 volttiin, joka tarkoittaisi akkujen olevan täynnä. Tässä ajassa akkuihin ei mietenkään ole voinut mennä sitä määrää sähköä, joka vuorokauden aikana on kulunut.

Hetken ihmettelyn jälkeen avasin laturin kannet, vaikkakin ajattelin, että tuolaisen trukkilaturin täytyy osata säätää latausjännite tarkkaan oikeaksija. Lyijyakku on nimittäin erittäin tarkka latausjänniteestä. Kannen avaamisen jälkeen vika korkeaan jännitteeseen selvisi heti. Laturin muuntajan syöttö oli kytketty 220 voltin liittimiin, vaikkakin nykyinen verkkojännite on 240 volttia!  Heh, laturi on siis siltä ajalta, kun suomessa verkkojännite oli 220 volttia. Muistaakseni tämä muutos on tapahtunut joskus 15-20 vuotta sitten.

No, onneksi muuntajassa oli mahdollisuus kytkeä syöttö +5 % liittimeen, jolloin latausjännite putosi alle 30 voltin jonkin verran. Yhdeltä akulta mitattuna jännite oli nyt 14,8, joka on hivenen vieläkin liian korkea. Virtaa menee tasaisesti 10 amppeerin tahtia. Eli alunperin jännite pomppas liian ylös, ja siitä päättelin akkujen olevan jo varautuneet, vaikka tilanne oli toinen, ilmeisesti oltiin vain jossain 70 prosentin varaustilassa.

Tässä linkissä on hyvää tietoa lyijyakuista. Niitä ovat siis autojen akut, vapaa-ajan akut, jne. http://www.miljoonalaatikko.com/dokumentit/lyijyakku.pdf

Nyt unelle..

Maasähkö, Porin energia, Alfons ja kaappi Porin laiturissa.

Pitipä kirjoittaa tälläinen tapahtuma..

Tänään tänne ilmestyi Alfons Håkansin edustaja, joka tavoitti minut puhelimitse , kun en ollut juuri paikalla. Sanoi, että jonkin tiedon mukaan (?) olemme käyttäneet reilusti sähköä heidän kaapistaan. Piti todeta, että meidän laivamme ei edes pysty ottamaan sähköä kaapista, koska kaapissa on vikavirtasuoja. Ja ainoastaan yhtenä päivänä otin migille tunnin ajan sähköä maissa puuhatessani, kun en viitsinyt käynnistää apukonetta pikkuhitsauksen vuoksi. Arviolta olen kuluttanut pari kilowattia maksimissaan heidän sähköä. Ja tämän Håkans kyllä näkee sähkölaskustaan, sillä mittari on etäluettava.

Kirjoitanpa tähän koko jutun, ja palataan ajassa hieman taaksepäin.

Tuossa n.3-4 viikkoa sitten ajattelin, että maasähkö olisi aika kiva vaihteeksi. Katselin laiturissa olevaa kaappia, ja siinä olevassa tarrassa luki näin:
"Tarvitsetko tilapäissähköä? Soita xxx xxxx,  Porin energia"
No, tuumasta toimeen, ja puhelimitse tiedustelin sähkön saantia. Esittelin itseni, ja kuvailin kaapin sijaintia, sekä annoin kummankin, sekä isomman että pienemmän kaapin tunnistenumerot.
 Ensimmäisenä mieshenkilö energialta sanoi, että ota vaan siitä sähköä. Kyseli vielä, että onko meillä omat johdot. Sanoin, että on. Sanoin myös, että kaappi on lukossa. Siinä roikkuu munalukko. Enegian kaveri sanoi, että soittaa kohta takaisin, selvittää aisaa.

Hetken kuluttua henkilö soitti, ja kertoi kaapin kuuluvan sukeltajille. Kerroin, että sukeltajien paatti ei ole kaapin kohdalla, ja ettei nyt ole kyse väärästä kaapista. Ei kuulemma ole, sukeltajien kaappi ja mittari se on.

No, tavoitin Porin sukeltajien hallituksen jäsenen, ja hän sanoi, että heillä ei ole mitään sähköliittymää Räpsöössä. Äh, soitin uudelleen Energialle. Kaapille ei löytynyt tällöin minkäänlaista omistajaa. Viesti oli kuitenkin se, että kyllä siitä voi ottaa tilapäisesti sähköä. Selvitetään asia myöhemmin.

Katkaisin kaapin lukon, ja kaapista löytyi mittari vikavirtasuoja ja pari voimavirtapäätä, sekä 1 vaiheinen normaali pistorasia. Mittarissa oli kulutuspaikkanumero, ja se tarkoittaa sitä, että jonnekin siitä sähkölasku menee.
Tässä vaiheessa ajattelin, että on aika iso työ saada tuosta sähköä Suukkoon, sillä joko kaikki maadoitukset pitää muuttaa, tai kaapista poistaa vikavirtasuoja. Ja lisäksi täytyy selvittää, kenelle mittarista lasku menee. Luovuin maasähköajatuksesta. Kuitenkin vielä kokeilin akkujen lataukseen tuota normaalia 1 vaihepistorasiaa, mutta vikavirta laukesi heti. Eli ei edes sitä.  Niinpä olemme olleet, kuten ennenkin, apukoneen, auringon, invertterin ja pikkugeneraattorin sähköissä. eikä meiltä mitään puutu, ei edes lämpöä.

Tarkoituksena on ollut olla tässä hetken aikaa, koska edellinen laituripaikka lähti alta omistajan vaihdoksen myötä. Hetki on kuitenkin venynyt kaikenlaisten puuhien vuoksi muutamaksi kuukaudeksi. Ja silloin kun hitsasin nuo pääkoneen lämmityksen  kierteet putkiin, ajattelin,että ennen lähtöä täytyy ottaa selvä, kenen sähköä tässä meni ja maksaa korvaus siitä. Sekä antaa uusi lukko.

Tässä välissä sain ohikulkijata tietää, että kaappi on Alfonsin. Vähän arvelinkin näin.
--
Alfons Håkansille lupasin korvata lukon, vaikka en minä sitä ihan täysin omin lupineni kylläkään rikkonut. Sähköstä eivät ottaneet maksua. Ehdotin myös korvausta heidän vuokraamansa laituripaikan käytöstä, mutta oleilumme otässä on kuulemma ok. Emme tässä kuitenkaan talvea ole. Tai ainakin talvesta sovitaan erikseen, missä sitten ollaankin.

Että sellaista. Kaikenlaisia sotkuja voi syntyä, yhteensattumien summa kaiketi. Onneksi on reaaliajassa lukevat etämittarit olemassa, sillä niistä voi todeta, milloin ja paljonko sähköä on käytetty. Kun ei tässä varkaiksi olla ryhtymässä.

 

Nyt kaapissa lukee sen omistaja. :)

Alfons Håkansin edustajalle pahoittelut turhahkosta reissusta ja myös siitä, että laivakoiramme oli käynyt kuratassuineen hänen autossaan nuuhkimassa. Toi kun on tuollainen autohullu, ja varmaan tarkasti, että olisiko tästä paremmaksi kopiksi hänelle, kuin tuo nykyinen vanha Shevy.

Autoremonttia ja laivakoiran puuhat

Piti oikein ryhtyä korjaamaan tuota Shevyä. On se kuitenkin jo aika vanha, vuodelta 1987, eli 26 vuotta. Maileja mittarissa on nyt hieman yli 205.000, eli kilometrein taitas tulla jotain 328.000 km. Maissa maili on 1 609 metriä. Merimaili on kummallisesti 1 852 metriä. En tiedä miksi. Jos joku viisas tietää, voi valaista minua. :)
Kardaanin ristikko on jo metelöinyt viimeiset 1000 mailia. Nyt se sitten tuli vaihdettua. Samoin pitkien valojen vahdin on ollut rikki jo koko kesän. Vika oli niin, että lyhyet ei palanut ollenkaan.
Jos joku räpsööläinen on ihmetellyt, miksi avaan nokkapellin joka kerta kun lähden, tai kaupan pihassa on ajovalot pällä, niin se johtuu siitä, että ajovalojen sähkö oli tilapäisesti suoraan akun navasta irtonaisella johdolla. Johdon toinen pää oli tungettu ajovalopolttimin kannan väliin. Eli lähtiessä pelti auki, ja johto + napaan. Ja sama toisinpäin kun kotiutuu. Pikkupysähdysten takia ei viitsi valoja sammuttaa.

Valojen vaihdin löytyi rattiputken päältä jalkatilasta, kuten shevyissä yleensäkin. Ja ristikon vaihto oli aika helppo, kardaani kun on 1 osainen ja lähtee perän päästä 4 ruuvia irrotamalla kokonaan pois paikoiltaan. Vaihdelaatikkoon menee ihan vain työntämällä. Kardaani oli muuten alumiininen, en ole ennen moiseen törmännytkään.

Sitten tuo laivakoira Hilma. Ensinnäkin se pitää Chevyä koppinaan. Kai sille pitäs ostaa oma auto, kun viihtyy shevyssä tuntikaupalla, katselee maisemia ja nukuu. Aina kun tulen ulos touhuamaan, niin sen pitää päästä autoon. EIkä se meinaa haluta tulla sieltä pois.
Sitten toisekseen, on aika omatoiminen. Tänäänkin se päivysti reilun autossa tunnin, ja sitten tuli sisälle. Sujuvasti se avaa noi laivan ovet. Niin sisältä kuin ulkoakin. Joskus säikähdän, että joku ihminen tulee, kun ovi aukeaa ilman mitään ylimääräisiä raapimisia. Se nousee ovea vasten, nojaa karmiin toisella tassulla, ja toisella avaa oven kahvaa painamalla, ja vetää samalla ulospäin. Ihan kuin ihminenkin. Tossa videopätkä, kun Hilma tulee sisälle.

Tietotekniikan ja navigoinnin päivitystä

Hyvä tuttuni Jussi tuli kylään, ja toi tullessaan tuulahduksen tietokonemailmaa Suukkoon.  Bryka on nyt  datajohtojen sekamelska.
Ensinnäkin, Suukko wlan.
Eli meillä on nyt langaton verkko, ja kaikki tietokoneet kytkeytyvät nettiin sitä kautta. Ei enään kaapeleita tai mokkuloita. :) Tulostinkin taitaa muuten olla langaton, enpä vielä katsonutkaan.
Wlan purkki jossa on "mokkula" , tai tikku toi mieluuminkin on, toimii 12 voltilla. Se on päällä yötä päivää. Ja sitä kautta saa ton kameravalvonnankin kuvan tulemaan vaikka toiselle puolelle maapalloa.
Merellä kauempana netti ei tällä varustuksella toimi, loppuu siihen mihin kännykän kuuluvuus. Mutta riittänee toistaiseksi. 

Navigointiiin tuli lisää 1 kpl GPS, ja ajatus on monistaa karttaohjelma kahdelle koneelle, jotka toimii toisistaan riippumatta. Nyt plotterina on toi Itronix gobook II läppäri, jossa Maxsea karttaohjelma, ja raytheonin GPS. Läppärissä on ulkona oma gps anturi, vai mikä se nyt on nimeltään. Tuohon pöytäkoneeseen oikealla tulee karttaohjelma myös, ja sille oma gps-palikka ulos. Iso näyttö on aika kiva. Oikeastaan toi näyttö on telkkari. Haluaisin vielä AIS systeemin, ja lienee pitää jossain vaiheessa ostaa toi ais-lahetin/vastaanotin, koska tuo karttaohjelma tukee sitä.
Aika uutta minulle on tuo NMEA -standardi , jota myöten data liikku laivaoloissa.
Läppäri saa sähkön 12 V akustolta, joten se ei ole riippuvainen "valovirrasta". Pöytäkone toimii tietysti 240 voltilla, ja se on ihan normaalisti laivan sähköverkossa. Ajattelin ottaa sähkön ehkä myös invertterin kautta, jolloin se sekin pysyy päällä vaikka tulisi täydellinen pläkäri, eli sähköt häviäisi kesken matkan.

Eli nyt olisi 2 kpl toisistaan riippumattomia, myös sähkönsyötön osalta,  karttaplottereita, plus merikortit tietenkin.Ja sitten on vielä toi Raytheonin plotteri, joka näyttää hyvin ja varmasti sijainnit. muuten tykkään enemmän tuollaisesta karttaa piirtävästä laittesta, kuin pelkistä sijaintinumeroista, joita toi Ray antaa.
Periaatteessa Suukko ei tarvitse muutoin 240 voltin sähköä ajamisen aikana, paitsi nyt toi plotteripöytäkone.

Lukijaystävällisyys ja ulkoasu

Koitin muotoilla tätä blogia hieman paremmaksi. Reunassa on nyt tunnistetietopalkki, josta pääsee ko. aihealueen juttuihin käsiksi paremmin. Oletan, että tästä teknisestä pähkäilystä on jollekin muullekin jotain apua. Yhteyttä saa ottaa ihan rohkeasti, jos jotain mieleen juolahtaa.

Kirjoitusverheitä (tässäkin, e=i) näyttää olevan, koska en juurikaan oikolue tekstejäni. Tarkoitus on korjata laivaa, eikä olla toimittaja.. heh. Osa ihan kummallisista kirjoitusvirheistä johtuu siitä, että välillä kirjoittaessani tämä kursori häviää jonnekin aiemmin kirjoitetun tekstin väliin, ja kirjoittaa sinne ylimääräisä kirjaimia. Toisekseen yleensä kirjoittelen tätä sängyssä maatessani, jolloin sormiergonomia ei ole parhammillaan, ja virhelyöntejä tulee paljon.

Kommentointi on helpompaa toivottavasti nyt. Kommenttien lähettäminen tapahtuu klikkaamalla jutun alalaidassa olevaa "kommentit" linkkiä, jolloin aukeaa kommenttilaatikko. Kommentit tulee näkyviin, kun olen hyväksynyt ne. Hyväksyntä on päällä sen takia, koska muuten roskapostirobotit saattaa lähettää kaikenlaisia mainoksia kommenttitilaan.

Kiitokset tähän astisille lukijoille. Nyt ehkä olisi päiväkahvin aika.

Pääkoneen ja konehuoneen lämmitys

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla tuli nyt. Pääkoneen sähköinen esilämmitys oli aika keskeneräinen viritys. Ja konehuoneessa ei talvea ajatellen ollut minkäänlaista lämmitintä.
Patteriverkostossao on glygoli, ja koneen jäähdytyksessä myös. Periaatteessa ne olisi voinut yhdistää. Mutta tällöin koneen jäähdytysnesteen paine nousee korkeammaksi, koska patteriverkostossa on enemmän painetta. Ja käyttövarmuus pienenee, koskka jos vaikkakattilaan tulisi vuoto, niin koneen jäähdytyskin loppuisi.
Laitoin koneen glygolipuolelle sähkövastuksen tilalle lämmönvaihtimen, joka lämpenee patteriverkostovedellä. LPM:n vaihtimen sain romuista tutusta Suomen lämmönvaihdinhuolto -nimisestä yrityksestä.

 Tuossa yllä kuvassa entinen "sähkökattila". kiertovesipumppu kierrättää koneen glygolia tuon mustan putkenpätkän läpi. Putkenpätkään on tungettu 9 kW:n sähkövastus sisään. Aika hurja sinällän, ei mitään termostaattia tai kiehuntasuojaa/varoventtiiliä. Alla kuvassa uusi laitteisto.

Kiertovesipumppu säilyi saman, koska tuntui toimivan hyvin. Tämä lämmityspiirihän suljetaan, kun kone on käynnissä. Laiton sulkemista varten uuden palloventtiilin pumpun vasemmalle puolelle. Sitten tuo lämmönsäätö. Patteriverkoston puolelle (nuo kupariputket) laitoin Danfossin termostaatin, jossa on kapillaarinen irtoanturi. Kuva alla.

 Anturin kiinnitin koneelta lämmönvaihtimelle palaavaan putkeen. Veden kierto koneessa on aika vilkas tuolla kiertovesipumpulla, joten jos paluuvesi on vaikka 30 asteista, niin koko kone on silloin vähintään 30 asteinen. Hieman kun modifioin tuota Danfossin termostaattia, jolloin sen toiminta-alue siirtyi 10-40 asteen alueelle. Termostaattia kääntämällä voin säätää konehuoneen lämpötilaa, koska kone toimii isona lämpöpatterina, ja kun lämmitän koneen käynnistystä varten, käännän termostaatin täysi-asentoon, jolloin koneen lämpötila nousee ainakin tuonne 40 asteen paikkeille. Se riittäköön käynnistykseen, vaikka ohjekirja taisi antaa 50 astetta suositukseksi.

Kapillaarin pään paketoin putkieristeellä.

Noihin vaihtimen putkiin joutu hitsailemaan sopivat kierteet päihin. Ei ollut onneksi sadepäivä.. Ja tuollai maassa hitsaainen tuo mieleen teiniajat, jolloin autonja piti hitsailla katsastukseen jopa pakkasessa.. heh.

Sitten vielä yks hauska juttu, vein romua Kuusakosken keräyspisteeseen. Siellä oli uudehkon näköinen puinen pöytäradio, joku kiinalainen halppismalli kuitenkin. Siitä oli AM/FM valitsimen nuppi rikki. Se oli katkennut niin, että nuppia pyörittämällä radion sisällä oleva kytkin ei liikkunut, vaan oli jäänyt AM asentoon. Tällöin radiosta kuului vaan pelkkää surinaa. Käänsin kytkimen FM asentoon, ja laitoin kuoret takaisin kiinni. Nyt radio hoitaa konehuoneen musiikkitarpeesta, ja kelpaisi se vaikka messiinkin tuoda. Hyvin toimii. Eikä Am taajuuksia täällä suomessa tarvitse.Aikaa korjaukseen meni vähän vaille 2 minuuttia. :) Kaikkea sitä heitetäänkin pois. Näyttää muuten maksavan tuolla linkissä 30 egee toi sama radio.

5 kk laivassa

Kohta alkaa tulemaan täyteen 5 kuukautta (piti lisätä toi kk-sana, kun puuttui..) asumista tässä m/s Suukossa. Miltä nyt tuntuu, miten elämä on muuttunut? Pieni yhteenveto olisi ehkä paikallaan.

Ensin + merkkiset asiat.

-luonto. Luonnon läheisyys.Eläimet, linnut, vesikäärmeet, lokinpesät ja poikaset, merihanhet, jne.. Puhdas ilma hengittää, meriveden vaikutus ihoon on ollut positiivinen. Auringon laskut ja nousut, tähdenlennot, kuutamot, jen. En varmaan koskaan kyllästy katselemaan noita. Ne ovat kuin parhaimpia taideteoksia toisinaan.

-meri. Meri on erilainen joka päivä. Kaunis, sininen, vihreä, tyyni, myrskyisä, sumuinen, jne. Valon sävy vaihtelee kanssa monella eri tavalla. meri-ilmasto, nytkin on 9 astetta lämmintä ulkona, ja kello on puoli 1 yöllä ja marraskuun alkuun on jotain 5 päivää.

-on elettävä osittain sään ehdoilla. Koen tämän asian myös positiiviseksi. Ei ole aina pakko yrittää aikataulullisesti jotain, vaan voi antaa itselleen tuuli/sadepäivien aikana luvan olla tekemättä mitään kovin kummallista.

-Yhteiskunna ulkopuolella oleminen. Ei käy nuohooja, eikä tule kiinteistöveroja. Ei ole vastiketta, ei naapurin kanssa yhteistä pensasaitaa. Ei ole vesilaskua. eikä tule mainospostia. Toki kuluja on, mutta niihin voi vaikuttaa todellakin enemmän, kuin maissa omalla osaamisella. Karsiutuu myös tiukkapipoiset ihmiset pois, ne jotka ei ymmärrä, tai on kateellisia, tai muuten vaan persiistä, ei tule tänne. Eikä heidän valta yletä tänne.

-tekniikasta, ja luonnontieteistä kiinnostuneena olen oppinut  todella paljon uutta. Mm. Nikola Teslan keksimän kolmivaihesähkön alkuperäinen olemus energian siirtäjänä, ilman maapotentiaalia. Aurinkoenergian toimivuus, polttoaineiden merkitys ihmisen elämään, jne. Paljon myös laiva-asioita.

-äänimaailma. Yöksi kun  katkaisee sähköt, niin mikään ei piippaa, hurise, kohise, jne. kuten yleensä nykyisissä asuintaloissa.  Kaikki teknisesten laitteiden äänet puuttuu. Kuulee tuulen, sateen, linnut, laineet, jne. Aurinkosähkövalaistus ja akustot kun ei pidä ääntä.

-koen myös positiiviseksi sen, että on joutunut ajattelemaan kaikenlaista monen mielestä ehkä turhaakin: Esim. luonnon kiertokulkua, miksi ihmisen uloste on ongelmajäte, mutta eläinten ei? Mikä elämisessä kuluttaa eniten energiaa ja mikä on sen jälki luontoon. Juomaveden puhtaus, terveydenhuolto, jne.

-se, että on vain köydellä kiinni tässä maassa. Jos oikein alkaa kypsytämään, niin elämää on muuallakin maailmassa.Omavaraisena on oltu nyt yli 3 kk. Siis ilman normaaleja yhteiskunnan palveluita, kuten sähköverkkoa.

-ihmisten hieman erilainen suhtautuminen elämään, kun meri on läsnä. Voisin väittää, että täällä ihmisillä on hivenen terveempi suhtautuminen elämään ja ihmisiin. Lieneekö meren, jolle ei mahda mitään, läsnäoleminen vaikuttanut suotuisasti. Sisämaan pikkukylissä maanviljelijä muokkaa ympäristönsä juuri sellaiseksi kuin haluaa, mutta merellä, asiat on tehtävä silloin kun luonnolle sopii. Karrikoidusti näin.

-tutustuminen uusiin ammateihin ja ihmisiin. Kalastajat, merenkulkijat, saariston asukkaat, jne. Mukavaa ja mielenkiintoista.

Ja sitten miinukset:

-myrkysäät ärsyttää joskus. Vettä/räntää sataa vaakatasossa ja tupakka sammuu tai tulipesä röökinpäästä lentää jonnekin huitsin nevadaan. :)  Mutta kovemman kelin jälkeen uni maistuu aina hyvin ja mieli on hyvä.

-jossain vaiheessa oli viileää sisällä, kun ei ollut ehtinyt laittaa lämmitysjärjestelmää kuntoon.

-asuntilaa on vielä liian vähän. n. 40 m2 ei oikein riitä. bryka on osittain toimistona, vaatekaappia ei ole, vaan vaatteet on hyllyillä messissä sängyn päädyssä,

-kilpajuoksu talvea vastaan. Eristeiden lisääminen, lämmitysjärjestelmän laajentamine, jne. Rajoittavana tekijänä on aika ja raha.  Tämä alushan ei ole alunperin asumiseen tarkoitettu.

-tuuli. toisinaan tuulee, vaikka ei tarvitsisikaan. Tuuli tekee ilmasta kylmemmän, kuin sisämaassa.

-joinakin hetkinä on pieni ja avuton olo kaikkien luonnonvoimien edessä. Mutta se tiputtaa jalat maahan, eikä luule erheellisesti hallitsevansa luontoa. Suosittelen kokemusta yliurbanisoituneille, jotka luulee ihmisen ylivoimaisuuteen ja luonnon hallintaan.

Kustannuksia ja työtunteja on vaikea arvioida, olisikohan hankintahinna päälle tullut 3-4 tuhatta euroa menoja noista remonteista. Onhan tähän rakennettu jo wc, kodinhoitohuone, sauna ja pesuhuone. keittiötäkin on muuteltu. lisäksi tekniikkaa on päivitetty, mm sähköt ja apukonen "sivistäminen", karttaplotteri, lämmityksen putkistot ja pattereita lisää, yms pienempää.

Tossa alla pari kivannäköistä kuvaa syksyisistä maisemista. Kuten huomaa, valaistuksen sävy on kovin eri, vaikka kuvat on otettu liki samana päivänä. Kuvia ei ole mitenkään käsitelty, ja ne on otettu halvalla turistikameralla. Valotusta on hieman lisätty kuvattaessa.

 Keskiyö

 Auringonlasku

 Aamun kajo ja tuulivoimalat

 Päivän hieno nousu jotain 7 jälkeen aamulla

Ei kai muuta kummaa tule mieleen. Ulkona sataa, laiva keinahtelee hieman tuulen työntäessä sitä sivusta päin. Laivakoira näkee unta tuossa lattialla, sen tassut heiluu ilmassa.

kuivausrummulle alkaisi olemaan käyttöä..

Sillä sunnuntaina ripustetut pyykit ovat vieläkin märkiä. :) Tai oli ne varmaankin kuivia jo tossa maanantaina, mut en muistanut ottaa narulta pois. Nyt sitten on ollut niin kosteata keliä, että ne on varmaan märempiä kuin pesukoneesta tullessaan.

Laivan kannelle ilmestyi kuivausrumpu, joka on poistettu käytöstä rikkontuneena ja menossa romuksi. Tarkempi tutkiminen osoitti, että rumpu ei pyöri, mutta lämmitys kuitenkin toimii. Kuivuri on aika hauska malliltaan, tuollainen litteämpi seinämalli. Hyvä niin, sillä tuo olemassa oleva pesukone on päältä täytettävä, ja ei sen päälle silloin rumpua voi laittaa.

Kuivurin vika oli oikeastaan aika yksinkertainen. Moottorin vaihesiirron kondensaattori oli pullistanut sisältönsä ulos. Ilmeisesti siihen oli tullut oikosulku,ja kuumentunut liikaa. Pullistuma oli vaan juuri sellaisessa paikassa, että silmä ei heti siihen sattunut. Tuossa alla kuva.

Valkoinen laitteen ulkopuolella oleva on entinen 7 mikrofaradin konkka. Siitä oli tuollainen metallinen möntti pullistunut ulos. Sattumalta omasta romulaatikosta löytyi 8 mikrofaradin konkka, jolla kuivuri tuntuu toimivan oikein hyvin. Periaatteessa konkan pitäisi olla samanlainen, koska käämitysten virrat on mitoitettu, ja ne muuttuu nyt hieman. Mutta luotan pieneen ylimitoitukseen..

Lämmitys akkukäytölle

Tuli laitettua viimeinkin tuo 24 voltin invertteri paikalleen. Lämmitysjäejestelmä saa siitä nyt voimansa, tai vaihtoehtoisesti normaalista laivan verkosta, kuten tähän asti.

Invertterin halusin asentaa kaappiin, koska tulipaloriski pienenee, (en oikein luota noihin kiinalaisiin laitteisiin vieläkään) ja onhan kaapissa parempi ilmanlaatu, sinne ei mene pöly eikä kosteus. Kaappi kun on peltiä, niin luulisi laitteen jäähtyvän kuitenkin riittävästi. Eikä tuolla invertterillä ajeta täyttä kuormaa.

 

Kuvassa akkukaappi (alkuperäinen) ja alla invertteri. Kaappi on ostettu Bauhaussista, ja on oikeastaan iso työkalusalkku, jokin yleismallinen. Hintaa taisi olla vaan jotain 25 egeä. Ihan komee kaappi.

Invertteri (2,5 kW)  ruokkii nyt 2 kpl grundfoss ups 25-40 kiertovesipumppuja, sekä normaalia 20 kW:n öljypoltinta. Akkukapasiteettia on hieman liian vähän, vain 120 Ah, ja  lyijyakkuja ei pitäisi päästää alle vajaalle varaukselle. Paras olisi, jos akut olisi huonoimillaankin yli 60 prosentin varauksessa. Jos varaus menee jatkuvasti hyvin pieneksi, akut "kuoleentuu" eli sulfatoituu jopa vuodessa toimintakyvyttömäksi.

Mittailin tuossa virtoja, kun pumput ja poltin oli päällä. Virtaa meni akulta invertterille 13-14 amppeeria, joka tarkoittaa tehona (P=UxI) suunnilleen 320 Wattia. Hieman kulutusta saa pienemmäksi sammuttamalla käyttövesipumpun. Kapyysissä onkin ohjausnappulat näille kaikille laitteille. Poltin käy aika harvakseltaan tälläisessä plusakelillä, joten sähköä noillakin akuilla riittänee jonkin aikaa. Akustoille on oma 24 voltin laturi, joka on kotoisin ladattavasta siivouskoneesta. Muistaakseni 20 amppeerinen. Nyt tietenkin himottaisi ostaa pari aurinkopaneelia lisää, jolla noi akut latautuisi. :) Olisi taas aika ekomeininkiä. :)

Täytyy mittailla vielä, pitääkö noi tehoarvot paikkaansa noiden laitteiden valmistajan ilmoittamiin lukemiin, vai hukkuuko tehoa jonnekin. Pumppujen pitäisi syöda vain muutamia kymmeniä watteja, joten toi öp kuluttaa aika paljon. Vois kokeilla, että ottaisi öljyn esilämmitysvastuksen (se on siinä suutinputkessa oleva mötikkä) pois käytöstä, se taitaa ottaa vajaa sata wattia, muistaakseni. polttimen sähkömoottori on jotain 100 watin paikkeilla kanssa. Toimihan noi vanhat öljypolttimet ilman esilämmitystäkin. Tietenkin, jos näpertelisi öljyn esilämmityksen lämmönvaihtimen itse kattilavedestä, niin ei tarvitsisi sähköllä parantaa palamistulosta. Tähän oli aikoinaan laitekin, Tekalämmitin. Tuttuni isäukko sen keksi joskus 50 vuotta sitten parantamaan öljypolttimen palamista ja vähentämään öljyn kulutusta.

Tossa yllä kuvassa kaapit suljettu, ja öljypoltinkin näkyy vasemmalla osittain. Monille lienee tuttutoi kiertovesipumppu (alla) omakotitalosta. Pumppu muuten pitää pientä sirinää tuolla invertterisähköllä, koska invertteri ei oel siniaalto, vaan tekee kanttiaaltoa, joka aiheuttaa ääniefektejä laitteiden rakenteissa. Mietiskelin tuossa, että minkähän laista resonanssia kanttiaalto saa tuo pumpun moottorin apukäämi, koska siinähän on kondensaattori, jolla tehdään vaihesiirto, jotta yleensäkin 1 vaiheinen moottori saadaan pyörimään.

Taaskin oli muuten maadoitusongelmia: Invertterin pistorasian maadoitus oli kytketty laitteen runkoon. Rungon kautta taasen muodostuu yhteys laivan runkoon. Piti purkaa pistorasia, ja helpoin tapa oli katkaista nuo maadoitusliuskat. Nyt on käytössä siis suojajännitekytkentä, ja invertterin sähkö ei ala kapinoimaan muiden sähköjen kanssa, joita saattaa laivan rungossa liikkua esim. apukoneen ollessa päällä.

Pieni lisäys tähän, invertteri kuluttaa jatkuvastin. 1 amppeerin virran tyhjäkäynnillä. Eli 24 wattia. toisinsanoen 1:n amppeeritunnin verran. Sitten tuli havaittua mielenkiintoinen ilmiö: mittasin tuolla pihtimittarilla myös vaihtovirta-alueella noita virtoja. akun ja invertterin välissä oli vaihtovirtakomponenttia, ja myös laturin ja akun välissä. Useita amppeereita. Tämä tarkoittanee sitä, että invertteri ottaa pätkittäin virtaa akulta. Joten tuo aikaisempi dc-alueella mitattu virta ei pidä paikkaansa.

Toinen lisäys:  Näyttäs siltä, että vesi kiertää kohtuullisesti patteriverkostossa ilman kiertovesipumppuakin ihan painovoimaisesti.
Tässä netissä roikkuessa tuli kuunneltua polttimen käyntiaikoja, jotka oli yllättävän vähäisiä. Aika tarkasti puolen tunnin välein 4 minuuttia. Tämä tarkoittaa sitä, että asuintilojen lämmönkulutus tällä hetkellä on 2,6 kWh , (sisällä + 22, polttimen teho 20 kWh)  ja polttimen sähkönkulutus tällöin on 1,6 Ah  tunnissa + invertterin hukka 1 Ah, niin sähköä menee vain alle 3 Ah tunnissa. Eli teoriassa 120 Ah riittäisi 40 tunnin käyttöön. Vuorokausikin on jo ihan hyvä aika ilman lataamista.

Täytyy huomioida tuo painovoimainen veden kierto, kun saunaan pitäis laittaa vielä patteri, ja messin pattereiden paikkoja muuttaa hieman toisin.

Astianpesukone ja merivesi

Apk:n pesutulos on ollut kehno. Astiat on harmaita ja vastenmielisiä. Kaikenlaista saostumaa tulee todella paljon. Asiaa ihmettelin, ja huomioni kiinnittyi tuohon apk:n luukun sisäpintaan, varsinkin tuo kohta, joka on pesuaineen annosteluluukun alla. Siinä on todella paljon jotain kalkkisuolaa, ikään kuin se olisi valunut pesuainelokerosta, tai ainakin siinä kohtaa on tullut jokin reaktio. Ihmettelin myös sitä, että pyykinpesukoneessa tätä ongelmaa ei ole ollut, vaan kaikki rosteripinnat ovat aivan moitteettomassa kunnossa. Astianpesukoneen kirkastekin on käytössä, ihan täysasennossa.

Pesuaine siis jotenkin vaikuttaa asiaan. Muita vaihtoehtoja miettiessä tuli mieleen tuo pyykinpesuaine. Se kun ei vaahtoa myöskään. Apk:n pesuaineenoleellinen merkitys on vaahtoamattomuus.

Kokeiltiin rohkeasti tuolla pyykinpesuaineella, ja hämmästykseksi astiat oli kirkkaita! Aivan kuin makealla vedellä pestessä. Annosteluna pitää laittaa puolet vähemmän, ettei vaahtoa. Tuosta luukustakin oli saostuma vähentynyt jo yhdellä pesukerralla.

 

Serto color ! Ja astiasi ovat raikkaita! :)

Kuvassa Sertopurkin alla vielä tuota valkoista saostumaa, joka tuli n. 10 pesukerran aikana normaalilla Salesta ostetulla Rainbow -jauheella. Täytyy ostaa hieman vähemmän hienostunutta pyykinpesuainetta, jossa ei ole turhaan kaikenlaisia aromeja. Heh. Joskaan ei astiat tuoksunut yhtään pyykille. Onneksi.

Aurinkoenergiaa uudelleen

Kirjoitin jo aurinkosähköstä jokunen kuukausi sitten. Nyt käyttökokemuksia on kertynyt.
Täytyy sanoa, että toimii hyvin.
Henkilökohtaisesti en huomaa eroa normaaliin valtakunnan verkkoon. Polttimoita saa hyvin kirkkaitakin (led) netistä, ja joistain erikoiskaupoista. Tavoite oli, että nappulaa painettaessa ei tiedä,  onko valtakunnan verkossa vai akuston varassa, ja se onnistui hyvin. :)

Tällä hetkellä tuon 65 wattisen paneelin ja 100 ah normaalin Motonetin käynnistysakun perässä on 16 kpl led-polttimoita. Polttimot ovat normaalilla E-27 kannalla, ja valaisimet ovat normaaleita 240 volttisia halppisvalaisimia.  Paneelin suuntaus ei ole optimaalisin, koska se on vaan liki heitetty brykan katolle. Tuuli sitä joskus kääntelee minne sattuu.
 Meillä ei ole sisätiloissa yhtään 240v valaisinta, paitsi konehuoneessa on noi loisteputket. Ulkovalot (3 kpl) palaa näköjään joka yö, joskus unohtuu päiväksikin, kun ei muista sammuttaa. Hassua tässä on se, että takaraivoon on painunut se, että sammuta valot, niin ei tule sähkölaskua. Mut nyt mieluumminkin pitäisi saada akkua käytettyä, että se säilyy toimintakykyisenä. Lyijyakun toiminta kun ei parane pihistelemällä.

Alla kuvassa messin kattoon tänään laitettu valaisin, maksoi 19,90 Anttilassa, hieman laivahenkinen mesinkireunuksilla. Valaisimesta vaan piti poistaa rasiakiinnitykseen tarkoitettu metallinen tötterö, joka nosti  typerästi valaisinta 3 cm irti katosta. Ylimääräisiä osia.. Ja noi 12 V polttimot, Motonetistä 7 egee / kpl. Polttimoihin kannattanee suhtautua hieman varauksellisesti, sillä noista vajaasta 20 kpl:sta 2 on ollut omituisia. Yksi oli vihertävä, ja kuoli pikkuhiljaa kuukauden sisällä. Toinen kummallinen on hieman kellertävä. Se palaa vielä kyllä tuossa brykan katossa. Mut sävy on outo. Kiinalaisiahan nämäkin epäilemättä...

Jos nyt rakentaisin kesämökkiä, niin valitsisin ehdottomasti aurinkosähkön. Hieman useammalla paneelilla ja varageneraattorilla. Invertteriksi riittävän iso, joka 2 kW. Jääkaappikin käynnistyisi sillä hyvin.

Tuossa linkissä höpinää asentamastani aurinkopaneelista:
http://suukkoship.blogspot.fi/2013/08/aurinkoenergiaa.html

Btw, eilen oli kummallinen sähkölaitepäivä: Navigaattorin (auton) näyttöön koko alalle ilmestyi Norjalaisen villapaidan värikäs kuvia, ja koko laite herkesi reagoimasta mihinkään. Toiseksi Nokian puhelimeni kosketusnäyttö meni pimeäksi kesken soittamisen siten, että en eedes pystynyt katkaisemaan puhelua. Puhelu meni vastaajaan, joten jouduin nauhoittamaan ko. tyypin vastaajan täyteen kaikenlaista housujen kahinaa, kioskille kun olin kävelemässä. Heh.

Onneksi puhelin heräsi puolen tunnin jälkeen henkiin, toisin kuin navigaattori. Se kuoli ihan täysin.
Sitten kolmas oli tietokoneen näyttö, meni ihan pikselöityneeksi legopalikoiksi. Mutta sitä kesti vain 10 sekunttia. Herkkähermoinen jo alkaisi ajattelemaan jotain yliluonnollista tässä vaiheessa.

Lopuksi kuutamoa Reposaaren malliin tuosta takannelta äsken, näin lokakun ehtoopuolella. Ei täällä mitään lunta ole, saatikaan pakkasta. Talvi, mikä se on? Tiedoksi vaan sisämaan inehmoille. :)

Oma vesilaitos !

Huomattiin, että makeaa vettä ei saanut enään maista. Hanat on laitettu talviasentoon. Juomavesi on haettu kannulla tähän asti tuosta viereisestä vierassatamasta. Joku tähän voi tuumata, että aika vaiva, mutta ei toi ole ollut ongelma. Kaikkeen tottuu.

Nyt kuitenkin kannujuoksu loppui pakosta, ja asensin tuon jo aikaisemmin hommatun käänteisosmoosilaitteiston. (linkki wikipediaan tossa) 

Laitteisto vaati virittelyä, lähinnä erilaisia apulaitteita ja asioita, kuten paineenkorotuspumpun, viemäriliitännän, jne.

Tässä alla kuvassa laitteisto asennettuna. Ei pidä kiinnittää huomiota tuohon muuhun romumäärään, koska laitteistolle sopiva paikka putkituksen kannalta oli juuri tuolla seinällä, jossa on lvi- ja pulttivarastoa.

 Kuvaa klikkaamalla kuvan pitäisi suurentua. Paineenkorotukseen laitoin tuon grundfossin vesirengaspumpun. Ensin  vesiautomaatti nostaa paineen n. 3 bar paikkeile, joka on meillä vesiverkoston paineena. Sitten toi korotuspumppu nostaa paineen jonnekin 8 baarin paikkeille. Mittaria (paine) ei ollut asennukseen, mutta suunnilleen tiedän tuon pumpun suorituskyvyn. Merivesi tulee 10 mm kuparia myöten paineenkorotukselle, ja siitä pneumatiikkaputkella esisuodattimille, josta RO (reverse osmos)  kalvolle. Pumpatusta vedestä puolet menee kalvon "likaisen" puolen ohi takaisin mereen punaista putkea pitkin. Tämän veden suolapitoisuus on 2 kertainen, ja vesi sisältääkaiken muunkin epäpuhtauden, joka ei mene kalvon läpi.  Kalvon läpi tihkuva puhdas vesi tulee sinistä putkea pitkin, tässä koekytkennässä nyt kanisteriin.

 Tuossa sitä lirisee kannuun. Vesi ei maistu juuri millekään. Kylmänä oikeastaan aika raikasta. Just tekaisin perjantain kunniaksi kuuman rommin, ja hyvin maistuu. :)

Nyt sitten tämä ekologinen osuus: Toi laitteisto toimii meillä myös aurinkoenergialla. 1 kW:n invertteri jaksaa pyörittää tuota paineenkorotuspumppua, joka nostaa ilman vesiautomaatin painettakin 6 bar paineen, joka riittää hyvin osmoosille. Tuo RO-kalvo sen paineen vaatii, ei muu.
puolessa tunnissa tulee näköjään reilu 10 litraa puhdasta. Paineenkorotuspumpun ottoteho on muistaakseni 200 Wattia. yhdellä 100 ah akulla pystyy siis suunnilleen tuottamaan 100 litraa puhdasta vettä. Suunnilleen näin.  Joskaan meidän veden kulutus ei ole ollut kuin 5-7 litraa per vuorokausi. Toi 65 wattinen aurinkopaneeli ehtinee lataamaan päivän vesitarpeet akkuun hyvin.

Suunnitelmissa on kylläkin säiliö tuolle makealle vedelle, josta sitä voisi ottaa vesijohtoverkostoonkin. Tällöin veden tuotantoa täytyy lisätä. Varsinkin astianpesukone sitä näyttää kaipaava. Ihmeellinen asia on se, että apk näyttää keräävän saostumia rosteripintoihinsa. Pyykinpesukone on toiminut merivedellä jo yli 4 kk moitteetta. Säiliön koko ei pidä olla liika suuri, ettei sinne tuleva puhdas vesi ala pilaantumaan. Tai sitten sinne pitää laittaa UV-valo (linkki) joka tappaa pöpöt ja pitää veden kunnollisena.

Tuosta laitteistosta vielä sen verran, että se maksoi Tamperelaisessa akvaarioliikkeessa 150 euroa. Se löytyi sattumalta netistä. Venevarusteliikkeet pyytää moisesta jopa 2000 egeä. Kiinasta tilaamalla sen saisi 150-300 euron hintaan. Aikani kun tutkin netissä noita laitteita ja niiden arvoja, huomasin, että Kiinassa noi kaikki pienemmät tehdään. Ja tuo RO-kalvopatruuna (se kallein osa) osoittautui täysin samaksi kuin muissakin  pienissä juomaveden puhdistukseen tarkoitetuissa laitteissa. :)  Näyttää voimakkaasti siltä, että suomalaiset vesialan yritykset ja myös venealan myymälät rahastaa laitteilla todella paljon.

Täytyy kirjoitella kokemuksista joskus myöhemmin, mikäli laitteisto vaatii huomiotani. Tuo tuotanto riittää meille hyvin, koska turha esim. wc:n ja suihkun vettä on puhdistaa. Periaatteessa tuo käänteisosmoosivesi on liiankin puhdasta ihmiselle, mutta eiköhän sitä tule ruuan ja muun suusta sisään laiteun mukana kaikkea epäpuhtautta riittävästi. Tästä oli tutkimuskin, ja laitoinkin tänne blogiin kuvan veden puhtaudesta. http://suukkoship.blogspot.fi/2013/08/juomaveden-laatu-yleisesti-ottaen.html  Osmoosivesi menee noiden kaikkien yli reilusti.

Nii, toi osmoosilaite käy toki likaisen kaivoveden puhdistamiseen, ja vaikka mihinkä. Mökeille mielestäni loistava. On saatavana myös 12 voltin paineenkorotuspumppuja, muistaakseni ihan Biltemastakin saa 5 bar pumpun, jolla tuo RO toimii hyvin.

Edit: toi hieman vajaa 3 bar näyttää riittävän veden tuottoon. Mutta vettä tulee todella hitaasti. Liki tippumalla. Mut tulee kuitenkin. Tiedoksi vaan, mikäli on käytettävissä pienempipaineista vettä runsaita määriä. Kuitenkaan aurinkoenergialla ei näin pienellä paineella kannata koittaa, sillä aikaa (=sähköä) kuluu paljon enemmän.

Edit: Viikko on käytetty tuota osmoosivettä, ja täytyy sanoa, että en huomaa mitenkään eroa hyvään hana, tai kaivoveteen. Löylyvetenäkin loistavaa, ei tule mitään hajuja.

Edit 2: puoli vuotta toiminut moitteetta. Edes esisuodattimia ei ole tarvinnut vaihtaa. Vettä tuolla laitteella tehdään n. 100 litraa/vko. Kylmä vesi tulee paremmin kalvon läpi.

Pääkoneen huoltoa

Aika laiska päivä, töiden puolesta meni koneella istuessa.
Pääkoneen kuvernöörin kuitenkin avasin. Ei siellä paljoa ylimääräistä ollut. Moottoriöljystä jäänyttä pikeentymistä hieman. En viitsinyt rapsutella sitä pois, kun näytti olevan hyvin kiinni seinämissä.

 Tuossa alla näkyy vastapainot tuon pystyakselin alapäässä. Ruostetta kertyy näköjään tuon pystyakselin yläpäässä olevan pyöreän sylinterin liukupintoihin, ja aiheuttaa mahdollisesti jumitusta. Ruosteen saa pois ottamalla irti koko tyhjäkäynnin säätönupin kehyksineen tuosta laatikon päältä (näkyy ylemmässä kuvassa) Voiteluöljyn ruiskutusputki on tuossa  aukon vas yläkulmassa, osoittaa vastapainojen jousen juureen.

Ruiskupumppu sai uutta öljyä sisuksiinsa. Heh, kukkien kastelukannu on ollut kannella olevan aggregaatin öljykannuna jo pitkään, ja kelpasi tähänkin hommaan hyvin.. Oikeastaan toi näyttää ihan öljykannulta alunperin.

Ostoskärryjen ohjeet

Piti kirjoittaa tälläinen keventävä juttu, koska alkoi naurattamaan tuossa aamulla, kun odottelin tuttua tuolla porissa.
Ostoskärryjen täyttöohjeet. :)

Tuota, niin.. heh.. Yleensäkin, jos on tarvetta tehdä tälläinen ohje, niin sen voisi tehdä edes oikein. Tai jos ei osaa käyttää ostoskärryä, niin ei todennäköisesti osaa edes lukea, saati saapua autolla markettiin. Itse laitoin joskus lapsen tuohon 2 osastoon, ja tuo 3 kohdan ohje, jos laitan välitason ( taso??) taakse jotain, niin silloinhan kaikki kamat on keskisastossa. Tai jos laitan välitason eteen jotain, niin silloinhan se tippuu lattialle.

No-joo, laiva-asiaan sitten. Eilen askarreltiin tuon 1. pilssipumpun ympärille suodatin, jotta pumpun imureiät  ei menisi tukkoon pilssitilassa olevista roskista. Verkko on ns. räystäsverkkoa. Hyvin tuntui toimivan kokeiltaessa. Taustalla laivakoira Hilma työstää luuta. Koira ei muuten ole mitenkään äkäinen, vaikka haukkuu kaikki ohikulkijat ja saattaa hieman juosta kohtikin. Se on vaan tuollaisen paimenkoiran virka. Vähän niinkuin perusohjelmointi, jota ei saa pois kovalevyltä mitenkään.

Sitte tuli vielä maalailtua konehuoneessa pakoputkien päällä olevat asbestit lateksilla kasaan, niin ei pölise vahingossakaan. Ja lattiakin sai pesun osakseen. Pilssitilassa oli vettä ja sen pinnalla öljyä. Öljy imettiin pinnasta varovasti vesi-imurilla talteen (n. 20 litraa tuli) , ja vesi pumpatiin osaksi pois, kun kokeiltiin uutta pilssipumppua. Vettä jäi vielä joihinkin kolosiin, ja täytyy joskus imaista ne pois imurilla, sekä tarjoilla maalia tilalle. Taitaa kuitenkin mennä ensi kesään. Tossa alla kuva.

Koneen ominaisuuksista ja mahdollisista tyyppivioista tuli soiteltua yhdelle konespecialistille, jonka nimeä en nyt enään muista. Neuvoi putsaamaan kuvernöörin, koska tällä koneella on kuulemma taipumus kerätä kosteutta kuvernöörin sisälle, ja säädinkoneisto saattaa jumittaa seisomiskauden aikana. Jumittaminen tekee koneen kierrosluvun säätymisen tökkiväksi, ja kone "heijjaa" käydessään. Ruiskutuksen aloitusajankohtakin selvisi, olisi 12 astetta ennen yläkuolokohtaa. Täytyy tarkastaa tilanne.

Uusi pilssi/hätäpumppu n:o 1 ja vanha pilssijärjestelmä

Löysin tunnin etsimisen jälkeen tuon Grundfossin uppopumpun tuosta pääkannelta, ankkurivinssin vierestä. Ilmeisesti tässä paatissa on kokoa, koska hukkaa tuommosiakin tavaroita. Pumpun asensin ihan nippusiteillä konehuoneen tasojen alle.

 

Toi Grundfoss kp-250 on todella hyvä uppopumppu. (240 V) Entisessä ammatissani olen noita korjannut ja asentanut. Kaiken, mitä ritilästä sisään imeytyy/mahtuu, pumppu siirtää moitteetta pitkänkin matkan päähän. Rakenne on täysin ruostumatonta terästä siipiä myoten, ei muovia. Tämä ei nyt ole mikään mainos, kehun vaan, koska tuo on oikeastikin kehumisen arvoinen ja kestävä pumppu. Ainoa huono puoli on hinta.

Pumppu pystyy siirtämään arviolta 135 litraa minuutissa (valmistajan käyrästö) tuolla putkistolla ja korkeuserolla. Poistoputkeksi löytyi kannelle menevä putki, joka on ollut ennen toisen pohjaventtiilin ilmausputki. Käytännössä ilmausta ei tarvita, joten putki jouti tähän käyttöön hyvin. Kannelle tullessaan putki tekee u-mallisen mutkan alaspäin. Siihen on helppo liittää letku, jos tarvitsee pumppailla pilssiä pesutarkoituksessa jonnekin maihin Ei toi hirven isoa vuotoa pysty pumppaamaan, mutta jotain kuitenkin. Ja ainakin antaa aikaa.  Akut pystyy ruokkimaan tuota pumppua invertterin kautta useamman tunnin, mikäli mikään generaattori ei käy. Pumppu ja sähkönsyöttö täyttää käsittääkseni  kaikki vaatimukset, mitä hätäpumpulta vaaditaan.

Toi vanha pilssipumppujärjestelmä saattaisi olla periaatteessa kunnossa, paitsi pumppu on jumissa ja joitakin putkia on poikki. Systeemi toimii vaihtoehtoisesti ejektoriperiaatteella , tai ihan normaalin pumpun tavoin. Tuo ejektori on kyllä hyvä suurten vesimassojen siirtämiseen. Tässä laivassa on yhteensä 4 vesitiivistä laipiota, jolloin erillisiä pilssikaivoja on 5 kpl. Jokaisesta tulee tuolle vanhalle pumpulle oma putkensa, joissa on hanat. Voi sitten valita, mitä osastoa haluaa tyhjentää. Vettä ei ole missään muussa osastossa, kuin konehuoneessa. Vesi on tullut lähinnä huoltotoimista Ja hieman tiputtaa kylläkin tuo potkuriakselin boksi.

Ajattelin, että voisi joskus laittaa painevesipumpuksi meriveteen tuollaisen Grundfossin vesirengaspumpun. (yllä kuvassa) Toi on ollut minulla kaikenlaisessa sekalaisessa käytössä, ja nostaa hyvän paineen (6 bar) sekä tuotto on aika hyvä korkealla paineellakin. Kannelle olisi tulossa paloposti/pesuletku, ja voisi koittaa käyttää tuota vanhaa ejektoriakin. Veden saisi toisesta pohjaventtiilistä, tai sen ilmausputkesta, kun se nyt on vailla käyttöä.

Päivän aikaansaannos on myös äänitorvi. Tuohon tutkan jalkaan se istahti hyvin. Kaapelointi oli valmiina, ja brykalle olin näköjään laittanut painonapin jo silloin muutama kuukausi sitten, kun sähköjä räpelsin.

 

Sellaista tänään. Nyt saunaan.

syysloma

Syysloman.  Klo 24.00. Messissä rennot tunnelmat.. Laivakoira makoilee lattialla puoliunessa, Santtu pelailee tabletilla.. Ruoaksi tein isot täytetyt patongit joka iikalle. Illansuussa käytiin Yyterin kylpylässä pulikoimassa, ihan hauska pikkukylpylä. Joskin pidän hintaa kalliina (aina pitää valittaa.. heh) Aikuinen 14 egee. Kymppi olisi sopivampi, kun ei siellä kylpylässä ole oikein mitään. Kuntoallaskin on vain 17 metriä.

Oikeastaan syysloma ei kosketa meitä, paitsi että poikani on lomalla koulusta. Hm, hyvä syy tehdä kaikkea pikkuluksusta.

Sitten jotain kerrottavaa.. Ajattelin tuota lähtemistä tänään aika paljon. Sitä vartenhan laivaan on muutettu, että voidaan mennä jonnekin, missä ei olla ennen oltu. Nimenomaan laivaan, kelluvat asuntolautat kiinteine laitureineen ovat ihan eri asia. Ja laivat on tehty kulkemaan. Tässä on vaan ollut viivetä matkassa.

Aika. Aika kuluu jotenkin todella nopeasti. Maanantaina ajattelee, että ehtii tehdä sitä ja tätä viikon aikana. Lopunperin onkin tullut tehtyä tuota, vaikka sitä ja tätä piti ehtiä. Heh, kumma homma. Tuli kehuskeltua jo jokunen viikko sitten, että lähdemme.. Työt vie oman aikansa. Rahatalouden kasassa pitäminen vaatii poissaoloa Suukosta toisinaan. Suunnitelma on kuitenkin sellainen, että tällä laivalla elätetään itseämme, edes jossainmäärin. Ruumaan on tulossa teatterin tapainen, ja messi laajenee pikkukahvilaksi. Tuolla kylpylässä ajateltiin, että kylpytynnyri kannella olisi aika hauska. :)

Se, mitä konkreettisesti vielä pitää tehdä ennen lähtöä, tai lähtörutiinien käynnistämistä.

1. Pilssi/hätäpumppujen asentaminen ohjauksineen. Homma hoituu muutamalla normaalilla uppopumpulla.
2. Kulkuvalojen syöttöjohdon kytkeminen akustoon konehuoneessa.
3. Torven asentaminen, johdotus on jo.
4. Pääkoneen mittarointia, brykalle ei tule tietoa öljynpaineesta ja kierrosluvusta, eikä kytkimen lämpötilasta tai öljynpaineesta. Itse pidän yleensäkin mittareita tärkeänä, koska mitä enemmän laitteiden toiminnasta saa tietoa, sitä vähäisemmäksi vahingot jää jonkin osan pettäessä.
5. Kokonaisuuden toiminnan testaus, koekäyttäminen. Niin paljon muutoksia on tullut kuitenkin tehtyä, että on syytä testata toimintaa ihan laiturissa.

Listasta saattaa puuttua vielä jotakin. Eikä noihin hommiin paljoa aikaa kulu. Suurin puuha lienee pilssi/hätäpumppujen ohjauksen tekeminen, joutuu kaapeloimaan brykalle saakka.

Sit toi reitti. Meinattiin Luvialle, Laitakariin mennä.  Toi eniron, vai fonectako se nykyisin on, karttapalvelu on yllättävän hyvä. Siellä on myös laivareitit. Joskaan niihin ei pidä luottaa.  Alla kuvaa ko. sivustolta. Reittisuunnittelu näyttää myös välimatkan. Näyttäs olevan Laitakariin kilometreinä n. 40 km.

Jaa, niin, tuli  purettua tuo entinen 24 V laturi pois paikaltaan. Se kun pitää laakeriääntä, ja saa voimansa tuosta kytkimenpäältä ihan ratasvälityksellä. Ajattelin, että jos tuo laturi juuttuu, niin ratasvälitys saattaa mennä kappaleiksi, ja kappaleet tietinkin tippuu kytkimen sisään ja aiheuttaa suuremman tuhon. Oikeastaan tuo laturi on hieman tarpeeton, koska apukone tuottaa tarvittaessa sähköä riittävästi, ja lataa 24 V akuston muutamassa tunnissa. Ja tuota 24 volttia ei tarvita kuin kulkuvaloihin ja tutkaan, sekö keulapotkurin magneettiventtiilien ohjaukseen, eli ei juuri paljoonkaan. Tuolla uudella akustolla ajelisi ilman lataustakin viikon-pari.Tossa alla kuvassa  laturi konehuoneen lattialla. ja tossa kytkimen päällä keskellä se oli.

ja sit toi pääkoneen hätäseis muotoutuu tolla punaisella kaapelilla tuohon ruiskupumpun akselille, varmaankin ketjua laitan väliin. Ai niin, polttoaineen syötön katkaisuvaijerit pitää joskus laittaa paikalleen. Ja turbon ilmaläpän laukaisuvaijeri. Aika hieno toi jousi, joka välittää kuvernööriltä liikkeet pumpun akselille. :)

Sit tollainen kuva vaan tosta pikku pajasta konehuoneen yhteydessä.

Sitten tuumailin tuota pääkoneen lämmitystä. Konehuone tarvitsee talvelksi lämmityksen, koska asumiseen liittyvät perusasiat ovat konehuoneessa. Ajattelin yhdistää pääkoneen lämmityskattilaan lämmönvaihtimella. Kummassakin kierrossaon glygoli, mutta pidän kuitenkin parempana ajatuksena lämmönvaihtimen asentamista kiertojen väliin, kuin vain putkien yhdistämistä. Pääkone tulee haavoittuvaiseksi, jos sen jäähdytysvesi on riippuvainen lämmitysverkostosta.
Tuossa kuvassa alla nykyinen sähkölämmitys, ja vaihdin, joka vois mennä tuon lattialla makaavan vastusputken tilalle. Putkessa on 9 kW:n vastus.
Jos kone lämpenisi öljykattilan lämmöllä, niin se toimisi samalla konehuoneen lämpöpatterina. kaksi kärpästä yhellä operatiolla.

Toi LPM:n vaihdin on ennen lämmittänyt pari rivitaloa Jyväskylässä. :)

Ei sen kummempaa tänään, unelle joutaa menemään.

vessanpönttö

Kokeeksi tuli ostettua tuollainen Bilteman veneisiin tarkoitettu wc-istuin.  Hinta ei ollut päätä huimaava, hieman toista sataa egeä. Asentelin paikalleen, ja tuntuuhan toi toimivan. Veden kulutuksesta olin hieman yllättynyt. Meni ehkä jopa 4 litraa, ennen kuin mars-patukat oli lähetetty säiliöön. Vertailukohdaksi Idon kotimainen normaali wc-istuin, joka kuluttaa 2 litraa pienellä hädällä, ja 4 litraa isommalla. eri asia sitten, pitääkö vetää kahdesti. ;)  Voi kyllä olla mahdollista, että en vielä oikein osannut käyttää tuota.

Toi vihreä letku on huuhteluveden syöttö, ja tulee 10 litran kannusta tilapäisesti, kun en vielä ehtinyt vetämään vesijohtoa konehuoneesta. Toisaalta nyt näkee hyvin veden kulutuksen. Siis vettähän on tarjolla mielin määrin, mutta säiliöt jätteelle on rajallisia. Jotenkin tässä vaiheessa tuntuu siltä, että tuo pytty ei ole lopullinen ratkaisu. Alipaine wc tuntuu mielenkiintoiselta, koska se kuluttaa oikeasti vähän vettä. Alle litran. Siis sellainen, kuin Ruotsinlaivoilla on.

Muutoinhan tuo kakkimisenn miljöö on vielä hieman ankea, mut lattiapinnoitekin on jo ostettu, ja muuta sälää. Pitäs vaan ehtiä laittamaan paikalleen.

Pikku kommentti jälkikäteen, käyttökokemuksia: Toi bilteman pytty kuluttaa kolmella hengellä liki 20  litraa vettä päivässä. Ei hyvä. Säiliö täyttyy liika nopeasti.

Painolastia ja kaiteidenmaalausta

Oli niin hyvä keli, että oikein houkutti maalaushommiin. Kaiteet tuli sudittua mustaksi. ne on galvanoitua teräsputkea, mutta eiköhän ole nauttineet meri-ilmastosta sen verran pitkään, että luulisi maalin pysyvä. Joku vanha sanonta oli, että pari vuotta pitää kalpeen putken tai vaikka rännin tuulettua, että maali siinä pysyisi.

Toi musta antoi kontrastia laivalle. Ajattelin, että saattaisi tehdä vanhan näköiseksi, mutta eipä niin käynyt juurikaan. Vanhoissa hinaajissa, yms tuntuu olevan musta aika paljon.

 Kaideputkea Suukossa tuntuisi olevan aika paljon. Äkkiseltään mittailin silmämääräisesti n. 120 metriä. Pari litraa mirkkua meni. Tai Oikeastaan toi maali oli metallilakkaa, Miranol-tyyppistä.

takana olevat tikapuutkin sai mustan värin. Myös kaikki ovenkahvat ja saranat tuli maalattua.

Ilmeisesti Suukko alkaa jo näyttää jollekin, kun joku mies tuli varta vasten valokuvaamaan.

Päiväunien jälkeen nostin vinssillä ostamani 1000 L vesisäiliön etummaiseen lastiruumaan.  Sillä saa tonnin verran lisää painoa. Suukko on hieman takapainoinen, koska asuntotiloja on rakennettu  tällä hetkellä vain laivan keskiosasta perän suuntaan. Ja ruumatilat on purettu ylimääräisestä kamppeesta jo silloin kesäkuussa, joten keskilaiva ja keula on kevyempiä kuin ennen. 

 Laskin merivettä säiliön täyteen. Keula painui ehkä muutaman sentin alemmaksi. Täytyy huomenna valoisassa katsoa syväysmerkkejä. Ihmisen aistit näyttää olevan aika tarkkoja, sillä sisätiloissa kävellessä huomaa pienen muutoksen kaltevuudessa.  Tossa alla säliö täyttymässä.

Vaikka tämä on laivablogi, niin kaipa tänne voi laittaa koiramaisiakin asioita hieman. Toi Hilma on aika kova saunomaan, mutta tänään joutui myös suihkuun. Sen verran likainen oli tuo eläin.  Tuossa se on hieman häntä koipien välissä, kun kerroin sille, että tänään mennään sitten suihkuun. Heh.

Sinällään toi Hilma on poikkeuksellisen älykäs, kun osaa avata ovet ulkoapäinkinkin. Ja myös nämä laivan ovet.  Lieneekö Hilman jokin kaukainen sukulainen ollut Houdinin  opissa, sillä tuota ei pidättele normaalit lukitut ulko-ovet ollenkaan.  Jos jättää tuon otuksen sisälle taloon, tai vaikka tänne laivaan, ja lähtee itse puoleksi tunniksi ulos. Kun palaa, niin Hilma istuu kiltisti ulko-oven vieressä ja tarkkailee ohi kulkevia ihmisiä ja autoja niistä sen enempää piittamatta. Oven avaaminen sujuu siltä ilman mitään väkivaltaa tai sen suurempia kynnenjälkiä karmeissa.

Vois heittää tähän tollaisen biisin loppuun.  Röyksopp, Alpha male  Videon kuvasarjassa on kaikenlaista ajateltavaa maailman menosta.

Maasähköt, prkl

Tämä on nyt aivan teknistä pohdintaa.
Maasähkö. Maista tuleva kaapeli, josta syöttää laivan sähköjärjestelmään sähköä. Asia kuulostaa helpolta, mutta ei sitä ole. Ottaa koville ihan luvan saaneelle ammattilaisellekin.. Paljon helpompaa on tuottaa laivassa sähkö omilla koneilla. Jaa että miten niin? No siten niin, että kun sähköä tuotetaan omalla generaattorilla, niin ollaan irrallaan valtakunnan verkosta,  ja kaikki laitteet skulaa niin kuin pitääkin, ja sähkö on turvallista.Siis ihan vahvavirtaa 240/400V.

Laiva ollessaan omassa sähkössään, järjestelmä muodostaa oman kokonaisuutensa. Generaattori tuottaa kahden johtimen välille jännite-eron, ja on ihan sama, kumman navoista kytkee nollaksi tai kumman vaiheeksi.
Vaihtosähköverkossa maissa kun on totuttu ajattelemaan, että toinen johto on nolla (sininen) ja toinen vaihe (musta). Näin onkin, koska toinen johdin on kytketty maahan, siis tähän maapalloon. Tällöin tulee tavallaan harhaanjohtavasti käsity, että vain toisessa johtimessa, ns vaihejohtimessa olisi sähkö.
 Lisäksi on vielä kolmas johto, varsinainen maajohto, maadoitus, keltavihreä KEVI, jonka tarkoituksena on yhdistää  sähkölaitteen mahdollinen metallikuori suoraan maapalloon, maapotentiaaliin. Tämä siksi, että jos vaikkapa sähköhellassa tulisi sisäinen vika jossa vaihejohto pääsisi koskettamaan hellan metallirunkoon, niin koko runko tulisi jännitteiseksi ja siitä saisi hyvät tällit, ellei maadoitusjohdin kuljettaisi tämän vikasähkön suoraan maahan. Tämä siis maissa.

Laivassa turvallisin tapa ihmishengen kannalta olisi jättää maadoitus kokonaan pois. Niin sähkön tuottolaitteesta, kuin käyttölaitteistakin. Jos ei ole olemassa ns. maapotentiaalia, eli laivan runkoa ei kytketä toiseen generaattorin johtimeen, ei ole mahdollista saada sähköiskua vioittuneestakan laitteesta, kosk avirtapiiriä ei pääse muodostumaan. Tämä tapa on ns. suojaerotus.

Käytännössä tällöin kaikki pistorasiat ja laitteet tulisi olla maadoittamattomia, ja sähköjärjestelmän voi rakentaa vaikka samanvärisistä johtimista, koska ei ole olemassa nollaa tai vaihejohdinta, koska ei ole nollapotentiaaliakaan, ts maatasoa, johon verrata eri johtimien jännitettä.

Mutta. Ongelma tulee siinä, kun liitytään maasähköön. Tällöin systeemi muuttuu hengenvaaralliseksi, koska maasähköllä on nollapiste, eli maa. Sovitusti kolmivaiheisen syötön tähtipiste kytketään maapotentiaaliin, jo muuntajan luona, ja talon anturamaadoitukseen. Eli koko maapallo on yhteydessä toiseen generaattorin toiseen napaan. (maissa muuntajan tähtipiste)   Kun näin on kytketty, niin on kovin helppo saada sähköisku sähköä vuotavasta sähkölaitteesta. Vaikkapa rikkinäisestä hellasta.

Kun töpseli on kiinni niin laiva maadoittuu meriveden kautta. Lienee järvivesikin riittävän johtavaa. Ja jos vaikkapa ko. sähköhella vuotaa sähköä runkoonsa, ja samalla koskettaa tiskipöytää, jokaon yhteydessä laivan teräsrunkoon, niin varmasti nousee tukka pystyyn ja sydän koittaa lyödä 50 hz tahdissa, josta seurauksena kammiovärinä.

Elikkä maadoitusjohtimet pitää rakentaa, mikäli mielii ottaa sähköä maista, siellä kun on typerästi valtakunnan verkon "toinen" johto päätetty tunkea maahan.
Sit noi pienet 1-vaiheiset bensa- tai dieselgeneraattorit, aggregaatit. Ei niitä kannata maadoittaa maahan (maapalloon) siitä maadoitusliittimestä. Ilman maadoitusta käytössä on ns. suojajännite, joka on astetta turvallisempaa käyttää, koska maan (maapallon) kautta ei pysty syntymään virtapiiriä.

Nyt vasta ymmärrän, miksi veneisiin tarjotaan kallista ja painavaa suojaerotusmuuntajaa, se kun katkaisee galvaanisen yhteyden maihin, ja ollaan samassa tilanteessa, kuin tuotettaisi sähkö omalla koneella.

Muoks tähän jälkeenpäin.
 Jos joku nyt tätä lukee, ja rakentaa sähköjä veneeseensä. Jos käytössä on 3 vaiheinen generaattori, niin tähtipiste kannattaa maadoittaa kuitenkin. Tämä siksi, että jos jokin laite vuotaa runkoon sähköä vaikkapa vaiheesta 1, niin toiseen vaiheeseen kytketyn laitteen ja rungon väliin tulee tällöin 400 voltin jännite-ero.  Tällöin tällin santi on mahdollisempaa, kuin silloin, että tähtipiste on rungossa, ja rungon ja laitteen väliin ei tule kuin 240 volttia. 1 vaiheisella generaattorilla mielestäni maadoitus runkoon/maapalloon kannattaa jättää tekemättä.

Laivakoira Hilma

m/s Suukon virallinen tilapäinen laivakoira: Hilma
Ja Hilmalle piti tehdä oma kulkusilta, kun ei se noita ritiläportaita halua kulkea.

 

 Sitten laivakello, ostettu ja asennettu. Se kun pitää olla yli 20 metrisissä. Ja onhan toi muutenkin kivan näköinen kapistus. Myös hatäraketteja ja pelastusrenkaita tuli hommattua.