Taas paloi 1 kpl inverttereitä..

Kokeilin tuossa pilssipumppua, jota saa ajaa invertterilläkin muun sähkön loppuessa. Nappulasta virta päälle, ja TSRÄÄPS PSIH RÄPRÄP!  Salamoita ja ihmeellinen ruskea ilmaa raskaampi savu..
Siis se ei  ole mikään pieni räpinä, vaan kotelon sisällä on ihan oikeesti rähinää. Hitsaamista todella isolla virralla muistuttava tapahtuma.

Onneksi olin jättänyt akun kengän löysälle, niin sain ko kapistuksen jännitteettömäksi nopeasti. Noi invertterin on kyllä todella iso riski tulipalon alkutekijäksi. Suosittelen asennusta peltikaappiin aina, olipa kyseessä auto, vene tai aurinkosähköinen kesämökki. Ja ehdottomasti jokin tapa. jolla akkukaapelit saa irtikytkettyä nopeasti. Akussa nimittäin on niin paljon kuitenkin tehoa, että koko invertteri sulaa/syttyy ilmiliekkeihin muutamassa sekunnissa pahimmillaan.

Jos tämä olisi ollut kauko-ohjauksella, niin katastroofi olisi ollut valmis. Salamointi ja räiske ei nimittäin loppunut, vaikka käänsin heti virrat pois invertterin omasta kytkimestä.

Tämä invertteri oli Bilteman mallia, 1000 W tehoinen. Ikää jokunen vuosi. Kosteutta ei ollut, koska konehuoneessa on ollut peruslämpö koko talven.

 

Tässä linkki aikaisempaan juttuun, jossa laitoin lämmityksen invertterin peltikaappiin.

Uusi invertteri ja muuta puuhaa

Ostin sitten uuden kanttiaalto iv:n, hieman pienemmän. 1,5 kW jatkuva teho. Invertteri kannattaa kohtuudella ylimitoittaa, koska esim. jääkaappi ei käynnisty tolla bilteman 1 kW:n iv:llä, koska kompura ottaa käynnistyshetkellä aika rajun tehon, lienee kuitenkin vaan muutaman sekunnin kymmenesosan. Tämähän ei kylläkään syötä kuin öljypolttimen ja 2 x kiertovesipumppuja.

 

Tossahan se nyt kaapissa oleilee. Pienempihän toi on ulkomitoiltaan, mut hyvin tuntuu toimivan. Kokeilin tota vanhaa Bilteman 1 kW:n invertteriä, ja se ei jaksanut pitää poltinta käynnissä, vaikka puhallinmoottori ei liene kuin 200 W korkeintaa. Muutenkin tuon 1,5 kW:n iv:n hukkakulutus on pienempi kuin entisen 2,5 kW:n, Tyhjäkäyntivirta vain 0,4 A. Hyvä näin.Vuorokaudessa tällöin ei mene kuin 10 Ah hukkaan. Tällä hetkellä poltin ottaa n. 13 A käydessään, ja se käy 10 minuuttia tunnissa keskimäärin. Lämpö nouseeatteriverkostoon vapalla kierrolla ihan hyvin.

Akkujen laturin kanssa pitää vieläkin temppuilla, kosk alatausjännite nousee yhä edelleen liian suureksi. Hieman tyhmä ilmiö on toi, että verkkojännitteen vaihtelu vaikuttaa suoraan latausjännitteeseen.

 Ihan kaupasta ostetulla normaalilla akkulaturilla käy nimittäin niin, että jos verkkojännite (vaikka ihan maissakin) on jostain syystä vaikka 230 volttia, kuten jossain maaseudulla linjanpäässä, akun napajännitteeksi jää alle 13 V ja laturi näyttää täyttä. Ei se akku ole tällöin latautunut. Vastaavasti taas jos jännite on yli 240 V, lataus nouseen mahdollisesti yli 14,5 V:n ja akku alkaa tuottamaan vety-happea, eli ns. "kiehuu".

Tossa kuvassa yllä toi trukkiakulaturi, jonka jännite menee vieläkin liian ylös, 15 volttia per akku, eli yhteensä 30 V. Kuvassa vasemmalla seinään kiinnitetty siivouskoneesta kotoisin oleva laturi, joka lataa oikealla jännitteellä, muta on vaan liian pieni tehoinen, 5 A maksimissaan. Tossa trukkimallisessa on kyllä älyä sisällä, jälkilataus ja ylläpitokin.Kunhan sen vain saa asetuksiinsa, niin alkaa akutkin kestämään.

Sitten tuli laiteltua konehuoneeseen 12 V varavalaistus, 240 V loisteputkien rinnalle 3 kpl "kellarivalaisimia". Tämä siksi, että konehuoneessa on hyvä nähdä jotain silloinkin, kun laivan verkossa ei ole 240 V sähkö päällä. Halpojahan noi valaisimet on, 3,5 euroa / kpl. Ledipolttimot 7 egee /kpl. Motonetistäpä hyvinkin. Kuva alla.

Sit tuossa alla kuvassa alkuperäinen 38 vuotta vanha Neuvostoaikainen 24 voltin lataussäädin. Toi on siis säätänyt akkujen latausta, ja pääkoneessa on ollut 24 V laturi. Kauhee relehässäkkä, ja laite painaa monta kiloa. En tiedä, mitä tuossa on oikein haettu, koska vaikkapa kuorma-auton säädin on aika pieni. Säädin lähti kierrätykseen, eli metalliromuihin.

Ai-niin.. meinasin käyttää pääkonetta tänään, ja säätää ruiskuajoitukset, etc, mutta alkoi pelottamaan noi 1975 vuodelta olevat paineakut. Muistinkin,että minulla on jossain koeponnistuspumppu, ja tuumasta vaan toimeen. Tänään purin putket pois tieltä, ja huomenna täytän pullon vedellä, sekä painan sinne 50 bar paineen. Jos se sen kestää hyvin, niin 30 bar käynnistyspaineissa ei liene repeämisen pelkoa enään. Jos kuvittelisi, että tuo pullo repeää 30 bar latauksessa, niin en tiedä, mikä osa konehuoneesta repeää ja mihinkä suuntaan.. :)
Paineilmalla on valtavat voimat, mutta huono hyötysuhde. Ranskalaiset tekee paineilmakäyttöisiä autojakin. Googlaamalla paineilma-auto, löytyy suomenkielsitäkin matskua.

Ja sitten lopuksi, tuo Hilma on aika innokas saunomaan. Kun laittaa saunan lämpenemään, niin se jää oottamaan pesuhuoneeseen. :) Saunoo aikansa niin kuin ihmisetkin, ja sitten menee menojaan.

Invertteri paloi...

No-niin, ensimmäinen moka tekniikan kanssa. Poltin tuon 2,5 kW:n lämmitykselle sähköä tekevän invertterin. Siitä tuli ihan reilut savut ja salamat ulos. Tossa alla invertteri avattuna, ainakin ohjauspuolelta oli kymmenkunta vastusta hiilenä.

Jaa miksikö näin kävi..
 No kun noiden 24 voltin akkujen varaustilan kanssa oli ongelmia, niin ajattelin parantaa tilannetta. Tarkoitus oli rakentaa automaattinen vaihtokytkin, joka syöttää lämmityslaitteille sähköä ensisijaisesti laivan 240 V verkosta (apukone, aggregaatti tai maasähkö) , ja jos verkossa ei ole sähköä, kuten öisin vaikka, niin silloin sähkö tulee invertteriltä, eli akustolta. Samainen automaatti huolehtisi myös akkulaturin toiminnasta, jolloin 240 V ollessa tarjolla, akut latautuu, mutta invertterin tehdessä sähköä, akkulaturin tulee olla pimeänä, koska muutoinhan sähkö vaan kiertää lenkkiä ja häviöt lisääntyy.
Tuossa alla boksi ja koekytkentä, jonka rakentelin ko. tarkoitukseen.

Yksinkertaisesti boksissä on oleellisena osana 2 kontaktoria, joista toisen avautuvat apukärjet estää toisen kontin vetämisen, jolloin saadaan aikaiseksi automaattinen "vuorottelukytkentä". Eli kumpikin kontaktori ei voi olla vetäneenä yhtä aikaa.
Kytkentä sopii hyvin vaikka maasähkön ja laivan apukoneen sähkön syöttämiseen, jolloin maasähkössä ollessa voidaan apukone käynnistää, ja kun se alkaa tuottamaan sähköä, niin boksi vaihtaa automaattisesti apukoneen sähkön laivan verkkoon. Tämän jälkeen voidaan maasähkö ottaa irti, ja vaikka nostaa ankkuri. Sähköt ei tällöin katkea kuin sekunnin murto-osaksi.

Mutta ilmeisesti tämä sekunnin murto-osa oli invertterin kohtalo tänään.Sen olisi pitänyt olla pidempi. Lämmitysjärjestelmä oli laivan sähkössä kiinni ja öljypoltin käynnissä, ja kun kokeilin vaihtoa, niin Präts, ja psuh..Savu nousi komeesti. Kun laivan verkko irtosi, ja invertteri kytkeytyi, niin öljypolttimen moottorissa oli vielä kierroksia, jolloin se toimi hetkellisesti generaattorina, ja tuotti vaihtosähköä.
Tämän vaihtosähkön päälle yritti invertteri hakata omaansa kanttiaaltoa, jolloin jänniteet nousi liian koviksi, ja invertteri antautui. Prkl. Olisi pitänyt laittaa viiverele vaihdolle tohon boksiin.

No, täytyy hommata uusi invertteri, ja olla hieman viisaampi... Onneksi noi ei ihan kauheesti maksa. Tuohon riittänee 1,5 kilowattinenkin. Ylimitoitusta siksi, että mootorit ottaa käynnistyessään moninkertaisen virran, kuten tuo öljypolttimen puhallinmoottori. Akkupojilta porista näyttäs löytyvän reilun 200 euron hintaan 24/240 invertteri.

Toi 24 volttia on muuten kivempi kuin 12 volttia tälläisillä isommilla tehoilla, koska virrat ovat puolta pienempiä kuin 12 voltin akustolla. Tämä taas tarkoittaa, että kaapeleiden häviöt ja poikkipinta-alat ovat paljon pienempiä.

Edit:
Muistelin tilannetta uudelleen. Siinä kävi niin, että boksi oli kytkenyt generaattorisähkön polttimelle. Kun käynnistin invertterin omasta nappulastaan, niin rätinä alkoi invertterissä, ja generaattori poltti ylivirtasuojansa. Boksissa tapahtui jotain, ilmeisesti invertterin rele veti, vaikka ei olisi pitänyt, koska toisen kontaktorin apukärjet estää virran kulkemisen.

Mittasinkin vielä, ja näin oli. Kytkentä on kuitenkin niin yksinkertainen, että miten mahdollista käydä näin? Kontaktoreiden ei pitäisi olla mahdollista mitenkään kytkeä yhtäaikaisesti kumpaakin syöttöä. Täytyy huomenna takastaa kytkentä vielä. Yksi vaihtoehto on maadoitukset, vaikka nekin oli kytketty kontaktorien kautta. yllä kuva kytkennästä ilman pääkytkintä ja merkkivaloa.

Lämmitys akkukäytölle

Tuli laitettua viimeinkin tuo 24 voltin invertteri paikalleen. Lämmitysjäejestelmä saa siitä nyt voimansa, tai vaihtoehtoisesti normaalista laivan verkosta, kuten tähän asti.

Invertterin halusin asentaa kaappiin, koska tulipaloriski pienenee, (en oikein luota noihin kiinalaisiin laitteisiin vieläkään) ja onhan kaapissa parempi ilmanlaatu, sinne ei mene pöly eikä kosteus. Kaappi kun on peltiä, niin luulisi laitteen jäähtyvän kuitenkin riittävästi. Eikä tuolla invertterillä ajeta täyttä kuormaa.

 

Kuvassa akkukaappi (alkuperäinen) ja alla invertteri. Kaappi on ostettu Bauhaussista, ja on oikeastaan iso työkalusalkku, jokin yleismallinen. Hintaa taisi olla vaan jotain 25 egeä. Ihan komee kaappi.

Invertteri (2,5 kW)  ruokkii nyt 2 kpl grundfoss ups 25-40 kiertovesipumppuja, sekä normaalia 20 kW:n öljypoltinta. Akkukapasiteettia on hieman liian vähän, vain 120 Ah, ja  lyijyakkuja ei pitäisi päästää alle vajaalle varaukselle. Paras olisi, jos akut olisi huonoimillaankin yli 60 prosentin varauksessa. Jos varaus menee jatkuvasti hyvin pieneksi, akut "kuoleentuu" eli sulfatoituu jopa vuodessa toimintakyvyttömäksi.

Mittailin tuossa virtoja, kun pumput ja poltin oli päällä. Virtaa meni akulta invertterille 13-14 amppeeria, joka tarkoittaa tehona (P=UxI) suunnilleen 320 Wattia. Hieman kulutusta saa pienemmäksi sammuttamalla käyttövesipumpun. Kapyysissä onkin ohjausnappulat näille kaikille laitteille. Poltin käy aika harvakseltaan tälläisessä plusakelillä, joten sähköä noillakin akuilla riittänee jonkin aikaa. Akustoille on oma 24 voltin laturi, joka on kotoisin ladattavasta siivouskoneesta. Muistaakseni 20 amppeerinen. Nyt tietenkin himottaisi ostaa pari aurinkopaneelia lisää, jolla noi akut latautuisi. :) Olisi taas aika ekomeininkiä. :)

Täytyy mittailla vielä, pitääkö noi tehoarvot paikkaansa noiden laitteiden valmistajan ilmoittamiin lukemiin, vai hukkuuko tehoa jonnekin. Pumppujen pitäisi syöda vain muutamia kymmeniä watteja, joten toi öp kuluttaa aika paljon. Vois kokeilla, että ottaisi öljyn esilämmitysvastuksen (se on siinä suutinputkessa oleva mötikkä) pois käytöstä, se taitaa ottaa vajaa sata wattia, muistaakseni. polttimen sähkömoottori on jotain 100 watin paikkeilla kanssa. Toimihan noi vanhat öljypolttimet ilman esilämmitystäkin. Tietenkin, jos näpertelisi öljyn esilämmityksen lämmönvaihtimen itse kattilavedestä, niin ei tarvitsisi sähköllä parantaa palamistulosta. Tähän oli aikoinaan laitekin, Tekalämmitin. Tuttuni isäukko sen keksi joskus 50 vuotta sitten parantamaan öljypolttimen palamista ja vähentämään öljyn kulutusta.

Tossa yllä kuvassa kaapit suljettu, ja öljypoltinkin näkyy vasemmalla osittain. Monille lienee tuttutoi kiertovesipumppu (alla) omakotitalosta. Pumppu muuten pitää pientä sirinää tuolla invertterisähköllä, koska invertteri ei oel siniaalto, vaan tekee kanttiaaltoa, joka aiheuttaa ääniefektejä laitteiden rakenteissa. Mietiskelin tuossa, että minkähän laista resonanssia kanttiaalto saa tuo pumpun moottorin apukäämi, koska siinähän on kondensaattori, jolla tehdään vaihesiirto, jotta yleensäkin 1 vaiheinen moottori saadaan pyörimään.

Taaskin oli muuten maadoitusongelmia: Invertterin pistorasian maadoitus oli kytketty laitteen runkoon. Rungon kautta taasen muodostuu yhteys laivan runkoon. Piti purkaa pistorasia, ja helpoin tapa oli katkaista nuo maadoitusliuskat. Nyt on käytössä siis suojajännitekytkentä, ja invertterin sähkö ei ala kapinoimaan muiden sähköjen kanssa, joita saattaa laivan rungossa liikkua esim. apukoneen ollessa päällä.

Pieni lisäys tähän, invertteri kuluttaa jatkuvastin. 1 amppeerin virran tyhjäkäynnillä. Eli 24 wattia. toisinsanoen 1:n amppeeritunnin verran. Sitten tuli havaittua mielenkiintoinen ilmiö: mittasin tuolla pihtimittarilla myös vaihtovirta-alueella noita virtoja. akun ja invertterin välissä oli vaihtovirtakomponenttia, ja myös laturin ja akun välissä. Useita amppeereita. Tämä tarkoittanee sitä, että invertteri ottaa pätkittäin virtaa akulta. Joten tuo aikaisempi dc-alueella mitattu virta ei pidä paikkaansa.

Toinen lisäys:  Näyttäs siltä, että vesi kiertää kohtuullisesti patteriverkostossa ilman kiertovesipumppuakin ihan painovoimaisesti.
Tässä netissä roikkuessa tuli kuunneltua polttimen käyntiaikoja, jotka oli yllättävän vähäisiä. Aika tarkasti puolen tunnin välein 4 minuuttia. Tämä tarkoittaa sitä, että asuintilojen lämmönkulutus tällä hetkellä on 2,6 kWh , (sisällä + 22, polttimen teho 20 kWh)  ja polttimen sähkönkulutus tällöin on 1,6 Ah  tunnissa + invertterin hukka 1 Ah, niin sähköä menee vain alle 3 Ah tunnissa. Eli teoriassa 120 Ah riittäisi 40 tunnin käyttöön. Vuorokausikin on jo ihan hyvä aika ilman lataamista.

Täytyy huomioida tuo painovoimainen veden kierto, kun saunaan pitäis laittaa vielä patteri, ja messin pattereiden paikkoja muuttaa hieman toisin.