Kausihuoltoa. Tai siis se, mitä pitäs tehdä ennen ensi kesää..

Listaan tähän muistiin itselleni asioita.

1. Pilssipumpun (konehuone) vaihto. Laakerivika.
2. Pääkoneen öljynsuodattimien vaihto
3. Pääkoneen öljylingon puhdistus
4. Kierroslukumittari brykalle (osin valmis)
5. Konehuoneen pilssin puhdistaminen, roskia ja työkaluja.. (aloitettu)
6. Maasähkön vuotaminen runkoon, selvittäminen
7. Konehuoneen ja alakerran aulan välisen laipion aukon oveaminen. (Palo- ja vesitiiveys)
8. Brykan navigointinäyttöjen upottaminen, tjs kiinnittäminen
9. Potkuriakselin boksin vuodon hallitseminen (tippasee, ja valuu pilssiin= turhaa pilssivettä)
10. Apukoneen ja generaattorin koplauksen korjaus.
11. Konehuoneen CO2 sammutusjärjestelmän tarkastuttaminen
Lisäys:
12. Pääkoneen lämmönvaihtimien puhdistaminen merivesipuolelta(osittain aurajoen mutaa..)


Ennen varsin kovempaan merenkäyntiin lähtemistä täytyy saada hyttiosastojen välilaipioon vesitiivis ovi. Konehuoneen ja ala-aulan välinen ovi on myös palo-ovi, jonka listasin tuonne ylös äsken.

  Ja hommat aloitettu silleen, että pilssipumppu vaihtui jo. Toi entinen oli jo vanha asennettaessa n. vuosi sitten. Oli lainassa jollain, ja se sit poltti laakerit siitä, kun on käyttänyt kuivillaan varmaan pari vuorokautta. Prkl. Toi entinen toi kiiltävä, ja uusi jo tuolla pilssissä. Johto täytyy pujottaa vielä tuolta tasojen alta sähkötaululle. Uusi pumppu on Halppiskamaa, muovinen. Huono puoli noissa halppiksissa on se, että imusyvyys on korkea. Eli pumppu ei ala imemään vettä, ennen kuin sitä on yli 10 cm. Grundfosisimi jo 2 cm korkeudesta. :(

 

 Ja sitten tuli avattua noi öljynsuodattimet. Patruunat on 36 x 15 ja reikä 5,5 cm. Täytyy alkaa metsästämään jostain uusia.

 

 

Pari kuvaa uudesta lankonkista. Tossa tulva-aikaan meni hieman hermot, kun vesi oli niin ylhäällä, ja laivasta ei meinannut päästä pois. Ostin alumiinitikkaat, ja vesivaneria. Alutikkaisiin vaneri ruuveilla kiinni, ja siitä tuli aika hyvä lankonki. :) Kevyt ja riittävän tukeva, ja koiratkin pääsee kulkemaan.

Sitten tuossa vielä kuva messin ilpistä. SIlle tulee tuota alumiinitötteröä myöten ulkoilmaa seinän läpi olevasta reiästä. Toimii siis samalla tuloilman lämmittimenä. Parantaa myös hyötysuhdetta aavistuksen, sillä mitä viileämpää ilmaa sisäyksikkö saa, sitä suurempi on ulkoa siirtyvä energia. Saattaa olla, että jo aikaisemmin mainitsinkin tästä.

Ihminen on harakka.

Tarkoitus oli ostaa uppopumppu, ihan varalle. Ja ostinkin. Oli sillä sellainen tehtävä, että 1. ruumassa kokeeksi oleva oleva kuution muovinen painovesisäiliö piti tyhjentää, koska pakkaset on nyt olleet valloillaan jo useita päiviä. Vesi tietenkin jäätyy, ja sitten säiliö halkeaa.

No, Motonetissä pällistelin uppopumppuja. Halusin mahdollisimman hyvän, mutta en kuitenkaan ottanut tukusta (Ahlsell) Grundfossin pumppua, joka olisi ollut paras.
 -Sen pitää olla ruostumaton, kiiltävä, tehokas ja kestävä, oli mielikuva päässäni.

Kiiltäväkuorinen 60 € hintainen pumppu näytti kohtuullisen hyvälle. Tutkailin alaosaa, kun halusin tietä, voiko pohjan irrottaa siiven puhdistamista varten.  Pohja ja alaosa olikin muovia.
Sitten tutkailin halvempaa kokonaan muovista 45 euron hintaista  vastaavaa pumppua. Pohjaosa oli tismalleen samanlainen. Myös poistoputki ja liitin. Elikkä RST-pumpussa onkin vain ulkokuori ruostumatonta.
Petkuhuiputusta, sanon.
 Jonkin kumman syystä RST (yleensä tämä kirjainyhdistelmä tarkoittaa ruostumatonta terästä) pumppuun oli leimattu 900 W merkintä, joka ehkä viittaa tehoon. Muovisen 15 egee halvemman merkintä oli 750 W. Ilmeisesti tämä merkintä ei kuitenkaan liity mitenkään tehoon, koska kummankin pumpun pumppausteho/nostokorkeuskäyrät oli täysin samat.

No, tämän kirjoituksen tarkoituksena oli vaan kumota myytti kiiltävän halvan RST-uppopumpun paremmuudesta. Mielestäni se on ihan sama, onko pumpun ulkokuori vaikka mahonkia, jos sisäkalut, siipi ja pumppupesä, on kuitenkin muovia.
Yhä edelleen olen sitä mieltä, että uppopumppujen kingi on grundfossin kp 250. Se on oikea ruostumaton pumppu siipiä myöden. Siiven puhdistuskin onnistuu vaikka olisi työkaluna pelkkä kirves, joskin se pumppaa yleensä kaiken, mikä simusivilästä sisään mahtuu.

Toi muovinen 45 euron pumppu toimi ihan ok. Tietenkin täytyy varoa imemästä sinne roskia.
Ongelman kuitenkin aiheutti säiliössä oleva vesi, joka oli hieman alijäähtynyttä. Imin lapolla vettä säiliöstä ämpäriin, josta sitten uppopumppu nosti sen mereen. Pumppu kun ei mahtunut säiliön aukosta sisälle. Heh, kun vesi valui letkusta ämpäriin, se muuttui toisinaan heti sohjoksi. Aika veikeän näköistä. Kun laitoin letkun pään säiliön pohjalle, niin sohjon tulo loppui, koska 4 asteinen on raskaampaa. Vesi ei siis ollut säiliössä sohjona, vaan muuttui sohjoksi ämpäriin pudotessan.

Tuo alijäähtyminen on mielenkiintoinen ilmiö. Kiteytyminen (jäätyminen) ei alakaan nollassa, mikäli kiderakenteen muodostuminen estyy. Varsinkin todella puhtaalla vedellä ilmiö esiintyy hyvin. Ilmeisesti kiderakenteelle ei ole alkumallia, jotain terävää, tms hiukkasta, josta järjestyminen voisi alkaa. Ns. kiteytymisydin puuttuu siis. Tässä linkissä lisää kiteytymisesta ja alijäähtyneestä vedestä.

Noh, se uppopumpuista. Pakkasta on n. 15 astetta. Kaupungissa käydessä tuli ostettua lisää tuota millin paksuista plexiä, jonka leikkelin brykan ikkunoihin. Nyt ikkunat on liki huurteettomat, ja lämpö pysyy sisällä hyvin.
Pyykkiä pesty koneellinen, ja ne ripustettiin tuonne ulso narulle sublimoitumaan.http://fi.wikipedia.org/wiki/Sublimoituminen. Se on käänteinen ilmiö härmistymiselle, jossa kaasu muuttuu suoraan kiinteäksi, olematta nesteenä välillä ollenkaan. Kuten kauniit jääkiteet esim puissa kovalla pakkasella.

Joo, tälläistä tiedettä tänään. Nyt saunan lämmitykseen. :) Muuta mainittavaa, meri on jo hyvin jäässä tällä kohtaa. Jäätyminen piti aika paukkeen. Ihan kuin joku olisi lyönyt koivuhalolla toisinaan laivan kylkeen.

Uusi pilssi/hätäpumppu n:o 1 ja vanha pilssijärjestelmä

Löysin tunnin etsimisen jälkeen tuon Grundfossin uppopumpun tuosta pääkannelta, ankkurivinssin vierestä. Ilmeisesti tässä paatissa on kokoa, koska hukkaa tuommosiakin tavaroita. Pumpun asensin ihan nippusiteillä konehuoneen tasojen alle.

 

Toi Grundfoss kp-250 on todella hyvä uppopumppu. (240 V) Entisessä ammatissani olen noita korjannut ja asentanut. Kaiken, mitä ritilästä sisään imeytyy/mahtuu, pumppu siirtää moitteetta pitkänkin matkan päähän. Rakenne on täysin ruostumatonta terästä siipiä myoten, ei muovia. Tämä ei nyt ole mikään mainos, kehun vaan, koska tuo on oikeastikin kehumisen arvoinen ja kestävä pumppu. Ainoa huono puoli on hinta.

Pumppu pystyy siirtämään arviolta 135 litraa minuutissa (valmistajan käyrästö) tuolla putkistolla ja korkeuserolla. Poistoputkeksi löytyi kannelle menevä putki, joka on ollut ennen toisen pohjaventtiilin ilmausputki. Käytännössä ilmausta ei tarvita, joten putki jouti tähän käyttöön hyvin. Kannelle tullessaan putki tekee u-mallisen mutkan alaspäin. Siihen on helppo liittää letku, jos tarvitsee pumppailla pilssiä pesutarkoituksessa jonnekin maihin Ei toi hirven isoa vuotoa pysty pumppaamaan, mutta jotain kuitenkin. Ja ainakin antaa aikaa.  Akut pystyy ruokkimaan tuota pumppua invertterin kautta useamman tunnin, mikäli mikään generaattori ei käy. Pumppu ja sähkönsyöttö täyttää käsittääkseni  kaikki vaatimukset, mitä hätäpumpulta vaaditaan.

Toi vanha pilssipumppujärjestelmä saattaisi olla periaatteessa kunnossa, paitsi pumppu on jumissa ja joitakin putkia on poikki. Systeemi toimii vaihtoehtoisesti ejektoriperiaatteella , tai ihan normaalin pumpun tavoin. Tuo ejektori on kyllä hyvä suurten vesimassojen siirtämiseen. Tässä laivassa on yhteensä 4 vesitiivistä laipiota, jolloin erillisiä pilssikaivoja on 5 kpl. Jokaisesta tulee tuolle vanhalle pumpulle oma putkensa, joissa on hanat. Voi sitten valita, mitä osastoa haluaa tyhjentää. Vettä ei ole missään muussa osastossa, kuin konehuoneessa. Vesi on tullut lähinnä huoltotoimista Ja hieman tiputtaa kylläkin tuo potkuriakselin boksi.

Ajattelin, että voisi joskus laittaa painevesipumpuksi meriveteen tuollaisen Grundfossin vesirengaspumpun. (yllä kuvassa) Toi on ollut minulla kaikenlaisessa sekalaisessa käytössä, ja nostaa hyvän paineen (6 bar) sekä tuotto on aika hyvä korkealla paineellakin. Kannelle olisi tulossa paloposti/pesuletku, ja voisi koittaa käyttää tuota vanhaa ejektoriakin. Veden saisi toisesta pohjaventtiilistä, tai sen ilmausputkesta, kun se nyt on vailla käyttöä.

Päivän aikaansaannos on myös äänitorvi. Tuohon tutkan jalkaan se istahti hyvin. Kaapelointi oli valmiina, ja brykalle olin näköjään laittanut painonapin jo silloin muutama kuukausi sitten, kun sähköjä räpelsin.

 

Sellaista tänään. Nyt saunaan.