Wagner maaliruisku, älä osta.(edit: ruisku syttyi tuleen, video)

Näiden Suukkojen remonttien negatiiviseksi kohokohdaksi muodostuu uusi Wagner 250 R - merkkinen korkeapaineruisku. Ruisku on uutena ostettu, pari kk sitten. Ja kyllä, olen käyttänyt tämänkaltaisia maalauskoneita ennenkin. Ruiskun hinta oli n. 600-700 euroa.

Murheet alkoivat jo ensimmäisenä työpäivänä. Imuletku alkoi sulamaan maalin liuottimista niin, että se meni tukkoon läheltä konetta. Lyhensimme letkua, ja homma jatkui, eikä maalit kerenneet jämähtämään pyttyyn.

Toisena päivänä maalin kiertoletku suli tukkoon. Leikkasimme siitäkin pätkän pois. Suukko II saatiin maalattua onneksi loppuun.

Muutaman päivän kuluttua Suukko I:n maalausta aloitettaessa Wagner ei aluksi suostunut nostamaan painetta, koska kiertoventtiili oli jumittunut sisältä kiertoasentoon. Wagnerissa oli tinnerit sisällä tämän muutaman päivän ajan

N. Kahden maalipytyn jälkeen tämä herra Wagner pysähtyi kokonaan. Ilm. jokin ylikuumenemisen suojalaite meni päälle, koska vajaan puolen tunnin kuluttua se käynnistyi uudelleen. Tauon aikana jouduimme vaihtamaan koko imuletku, koska se ei enään pitänyt maalia. Paluu letku myös.

No, ruisku alkoi taas toimimaan, mutta se vuoti maalia alleen. Koitin purkaa nätisti kuoria pois, mutta kahvat olivat rakennettu niin, että niitä ei saakaan irrotettua kun ne ovat kerran kliksautettu paikalleen. Oli kiire, ettei maali jämähdä pyttyihin, ja niinpä avasin koneen rautasahalla.

Vuoto löytyi, pumpun akselin juuresta. Alla video.
Totesimme, että ruiskua voi vielä käyttää, kunhan kuoret teipataan kiinni. Alle jokin astia, että ylimääräiset valuu siihen.

Lähetän reklamaation wagnerille aivan varmasti, sillä ko. Merkki on ollut hyvämaineinen ammattipiireissäkin. Toki tämä on halpasarjalainen, mutta pitää sen tuohon hintaan toimia edes vuoden. Nyt ongelmat alkoivat jo 10 litran jälkeen.

Kuvia:

Maalia tulee jäähdytysaukoista

Kone edestäpäin

Avattuna, halpaa muovikrääsää.

Teipillä pikaisesti kasaan, jotta homma jatkuu. Tarkistin vielä käyttöohjeesta,  koneella saa ruiskuttaa liuotinpohjaisia maaleja. 

Tässä videoklippi vuodosta:

#wagner # Wagner korkeapaineruisku

Muutoin helle alkaa jo riittämään. Päivisin työskentely on lähes mahdotonta, tuntuu että kroppa on saanut yliannostuksen hellettä ja aurinkoa. Suolaista ruokaa ja litrakaupalla vettä parantaa oloa hieman. No, ollaan osapuilleen aikataulussa. Kuukausi olisi vielä aikaa.

Reposaari on kyllä mahtava paikka. Mietittiin eilen että meidän pitää järjestää jokin juhla ja avointen ovien päivä m/s Suukko II:een ennen kuin lähdemme tästä. Informoin paremmin kun saamme asioita valmiiksi. Eipä muuta kuin hyvää lauantaita!

Edit: ruisku paloi kesken pesun, kerättiin siirtämään kauemmaksi työmaata, jotta vältyttiin lisävahingoilta. Video:

https://youtu.be/BQmIrCRIsVo

Mastojen Ja ruuman luukkujen vaihtelua

Pikainen iltapäivitys. Keulamastomme lähti, ja tilalle tulee jossain vaiheessa Suukko I:n takamasto. Siitä saa taitettavan helpommin. Tuuman luukkuja vaihdeltiin myös. Meidän ikkunallinen malli kävi hyvin skailetiksi Suukko I:een.
Lisäksi kansilankkujen jämiä heiteteltiin puutteeseen, ne kun eivät ole kyllästettyjä. Jäi niitä hieman huomisellekin.

Suukko I menee telakalle huomisaamulla, ja sit alkaa puhaltaminen. Jännä nähdä pohjan kunto, kuuden vuoden jälkeen. Lisäksi ykkösessä on alumiinianodit, joita nykyisin suositellaan Itämerelle. Sisävesiin menis magnesiumanodit.

Aiheesta hyvin kirjoittaa laivuriblogin pitäjä, jonne linkki tässä.

Päivän hommista pari kuvaa.

Kansilankut läks

Suukko I:n miehistö tuli jeesaamaan. Ja alkoi tapahtua. Itse olin duunireissulla Helsingissä, ja olipa ilo palata, kun kansilankut oli saaneet kyytiä. Ajettiin jo puukeräykseen pari tukevaa kuormaa Rellulla.
Btw, lisäsin tuone aikaisempaan "viimeinen päivä telakalla" kirjoitukseen monta kuvaa telakkapuuhista. Niitä kun löytyi perämiehen puhelimesta.

Kuvia:

Aikamoista silppua

Sekaisin kuin lähtevä laiva. Tälläisen sanonnan olen kuullut joskus Keski-suomesssa.

Perämies osti paikalliset mukit muistoksi. On tämä Rpdöö kyllä mahtava paikka ihmisinen!

Suuot peräkkäin, kuva eräältä Räpsöölaiseltä, kiitos vaan!

Vettyneet lankut ovat kohtuullisen painavia. Rellun vieterit olivat ihan pohjassa.

Loppukevennys: mielestäni hauska tapa korjata auto puskuri.

Nippusiteilä tuollaiset tikit. 

Telakan viimeinen päivä ja sit pois.

Hyvä tuli. Ehdittiin tekemään kaikki mitä pitikin. Potkuriakselin tiivisteetkin chekattiin. Vesirajan maalaus hieman epäonnistui, siitä tuli todellinen vesiraja, vedessä osittain.  Vaikka merkkasin sen telakan purkkeihin. No, pikku juttu laillaan, pääasia on kunto.

Pohjan kunto oli itseasiassa loistava.  Paksuusmittaus antoi 6,7 - 6,9 monessa kohtaa. Kyljet olivat huonoimmat, sillä pistekorroosio on iskenyt huonojen sähköjen myötä. Ohuin kohta minkä löysin oli 4,2 mm. Peräsimen vannasputki, tai mikä se nyt oikealta nimeltään on, on puhki yläpäästään. Kova taka-aalto saattaa huljauttaa ahteripiikkiin vettä. Täytyy hitsata sinne paikka jossain vaiheessa.

Maalauksen viimeistely jäi merioloihin, mm. Sinisen ja valkoisen rajaus, joka sopii hyvin vaikka talkoolaisille.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. 🙂

Kuvia:

Ihan komia siitä tulee. 

Laitaa

Vanhaa ja uutta. Puhalsin aika kevyesti nuo, karkeaksi vaan. Valkoista pitää vetää toinen kerros jossain vaiheessa, kuultaa hieman läpi paljaan metallin kohdalta.

Suukot peräkkäin, etumainen menee telakalle tulevana viikonloppuna.

Telakan Alli veti Suukko II:sta irti telakasta

Laivakissa tähyää hommien sujumista.

Odottelua

Potkurista tuli ihan mallikas.

Starboardin puolella keulassa on aika hyvä mutka, oikaisupuuhat on ilman myöhemmin. Porttipuolen laitahan on jo oikaistu, tätä ei.

Keulapotkurikin sai omat sinkkinsä.

Tekijä röökillä..

Edit: korjailen näköjään kirjoitusvirheitä jälkikäteen. Tehdään niin pitkää päivää, että illalla väsyneenä tulee kirjoiteltua mitä sattuu.. ja kaiken lisäksi tää tulee tehtyä kännykällä, jonka autocorrect välillä muuttaa sanoja huomaamatta. Eli sori, lukijat jos tää on hieman sekavaa.  

Juhannus ja toinen päivä telakalla

Hyvää juhannusta kaikille! Me jatkettiin puuhia: potkuri oli aika huonossa kunnossa, tarkemmin kaksi lapaa siitä. Suora, mutta syöpynyt. Hitsasin yli kaksi tuntia lisää materiaalia. Ihme kun lapojen kärkiosat ovat yleensäkin pysyneet paikallaan!

Muutoin rungosta löytyi n. viisi reikää, teräviä pistekorroosioita. Hitsattiin umpeen. Vanha kaikuluotaimen anturi poistettiin, ja reikä hitsattiin umpeen. 

Mustaa pintaa. Epitar on nykyisin Teknotar - nimistä. Pinnan kuoppaisuus lisää hieman maalin kulutusta.

Maalari <3

Potkuri oli niin ohut, että piti ihan pienellä virralla aluksi heppailla pisteitä. Jos olisi ollut aikaa, olisin vielä ennen maalausta kitannut sileäksi. Toisaalta vuoden kuluttua se on karhea uudelleen: näkit ynnä muut elävät pitävät siitä huolen.

Saimme myös pienen juhannusristeilyn. Telakan vieressä oli parkissa Elli -niminen vanha tammitroolari. Uusi omistaja ei ollut vielä ajanut Ellilä ollenkaan, ja niinpä hypättiin miehistöksi, ja Elli ajettiin puiston rantaan, jossa pidettiin kaikille avoimet kansibileet. Paatin omistaja oli raahannut kannelle läppärin, miksauspöydän sekä kaapit, eli DJ pohjasta musiikkia oli tarjolla.

Pikku video Ellin kannelta.

Telakalla, 1. Päivä.

Pistettiin pökköö pesään hieman. Aamulla oli nosto joka sujui loistavasti. Eilen chekattiin telakan asetukset valmiiksi kohdilleen vanhoista valokuvista, tästä blogista: viimeinen telakan pystykeppi tulee olla juuri konehuoneen oven kohdalla ennen nostoa.  Tarkkaanottaen konehuoneen oven saranapuolen kohdalla.

Tiedoksi vaan Suukko I:n porukalle, kun ensi viikolla tulette  :)

Nosto oli aamulla klo 8, ja jo 11 aikaan perämies lapioi hiekkaa tuuttiin ja minä heilui letkun päässä. Saatiin siis puhallettua pohja ja kyljet jo.

Sähkökorroosiota on kohtuu paljon vesirajan alapuolella. Ilmeisesti joku on päästänyt taas maasähkömiehen paattiin: nollat ja maadoitukset ovat aluksen rungossa, ja syöpymät johtuvat tästä. Joku sanoi aikaa sitten, että eihän vaihtovirralla pieni jännite-ero  mitään syö. Kyllä se syö, nimittäin virta kulkee johdossakin tiettyyn suuntaan, olipa se tasa- tai vaihtovirtaa.

Potkurissa kaksi lapaa on syöpynyt, ja potkurin yläpuolelta runkoon on tullut jopa pari reikää. Kyljistä löytyi kanssa muutama heikko kohta, joihin tuli pienet reiät puhaltaessani.

Käsityksen mukaan tätä ei ole telakoitu 20 vuoteen. Pohjasta löytyi pari 10 kg sinkkiä, jotka eivät ole toimineet ollenkaan. Niiden vieressä olleet olivat kyllä sulaneet hyvin. Lieneekö näissä ollut jokin seosero? Kummatkin olivat kiinni hitsaamalla ihan oikeaoppisesti.

Sitten parit kuvat:

Reikä saumassa.

Tyypit hommissa.

Potta päähän ja menoksi. Hieman meinas olla kuuma, koska oli hellettä muutenkin.

Kuva otettiin siksi, että osattaisiin maalata vesiraja oikeaan kohtaan. Puhallukseen jälkeen kun ei erota missä se on ollut.

Sähkökorroosio, josta ruosteen poispuhaltamisen jälkeen löytyi reikä.

Siinähän se nököttä hyvin.

pieni klippi: Alli jeesaa telakoinnissa.

Jokunen kuva ja video aluksen laskusta Räpsöön telakalta

Huomenna telakalle! Tässä kuitenkin jokunen kuva aikaisemmista puuhista. Klikkaamalla kuvat saa suuremmaksi.

Ulkonäkö alkaa muuttumaan. En halua jokiproomun näköä, mutta se tulee väkisinkin hieman sellaiseksi, koska pitää päästä ali 4,5 m silloista. Takamasto on pois, ja paarpuurin laita oikaistu suoremmaksi, eli ei ole enään sisäänpäin kallellaan.

Reposaaren telakka, alempana video edellisen aluksen vesillelaskusta. Aluksella oli hieman huonoa tuuria, potkuriin sotkeutuneet vaijerit olivat polttaneet kytkimen, ja särkeneet säätölapapotkurinkin. 

Hiekat tuli sittenkin. Viasveden hiekka oli unohtanut tilauksemme. Alunperin odottelin sovitusti aamulla 9 aikaan hiekkoja, ja telakan konemies myös, koska ne piti nostaa lavalta pyöräkoneella pois.

Mastonkaatopuuhia.

Menikin sitten vauhdilla. Saranasysteemi ei kestänyt kunnolla ja masto kaatui hieman sivuttain. Hyvällä tuurilla juuri tutkan ja kulkuvalot väliin, kaikki siis säilyi ehjänä!

Laidan oikaisua. Tuosta portin kohdalta näkee hyvin, kuinka paljon laita on tullut sisään, kun jäät pudotellaan Neuvostoliiton tyylillä ajamalla päin muita aluksia. 30 cm puoleltaan, eli tämä tarkoittaa että joka metrille kantta tulee lisää tilaa 0,6 neliötä. Yhteensä ehkäpä 20 neliötä extraa.

Laivakissa, heh, kohtuullisen kiree ilme naamalla..

Perämies haki sinkit Raumalta. Rauman Karhu-valu Oy:lle pisteet palvelusta ja hinta-laatusuhteesta.

Näin se oikeisuhomma meni. Viilto tukeen ja hydraulityöntimellä laita uuteen asentoon. Parraskaiteet poistettiin, koska olivat aika mukaiset. Porttipuolella on vielä puolilaho törmäyslista, joka yritetään ehtiä poistamaan jossain vaiheessa.

Ja tässä se video kalastusaluksen laskemisesta telakalta. Nuori kesäduuunari säikähti hieman, kun vinssin jarru alkoi hänen jarrutellessa hieman savuamaan. 

Öljynsuodatin hukassa , keulapotkuri ja laitojen oikaisua

Tutkailin pääkoneen öljyn kiertoa. Löysin sähkömoottorilla toimivan öljypumpun styyrpuurin puolelta. Putkiviidakosta ei selvinnyt tarkoin tämän sähköpumpun tarkoitusta. Kohtuullisen iso se kuitenkin on. Koneessa on myös käsipumppu, jolla öljynpaineen saa nostettua ennen käynnistystä. Tätä olenkin käyttänyt aina. Sähköpumppu vaatisi kolmivaihevirtaa. Pieni mahdollisuus on se, että sähköpumpulla vaihdettaisi moottoriöljyt. Mutta mitään jäteöljysäiliötä en löytänyt, johon pumppu olisi yhteydessä. Erikoista.
Toinen ihmettelyn aihe on se, että en löydä koneesta tai konehuoneesta mistään moottoriöljyn suodatinta. Tätä ennen en ole nähnyt kuin yhden kulkuneuvomoottorin ilman suodatinta: Citroen 2cv4, se vanha 400 kuutioinen versio. Uudemmassa 600 kuutioisessa sellainen jo on.
Olisiko muka 66 vuoden SKL ilman suodinta? En heti usko.
Öljyputkistoon on tehty jotain muutoksia, ja ne ei näytä hyvälle. Jokin reikä on tulpattu heiluvalla ruuvilla. Kuva alla.

Laitojen oikaisua. Tekaistiin perämiehen kanssa teline. Hyvin tuossa jo rälläkkä heiluttaa. 

Keulahytin seinältä löytyi alkuperäisen keulapotkurin relekaappi.

Itäsaksalaiset tekoa, olikohan VEM tehtaat. Releiden ja vietereiden määrä on valtava. Lisäksi kaapin ulkopuolella seinällä joksikin lämpöpatteriksi luulemani ritilikkö onkin jokin vastus tai vanhanaikainen tasasuuntaaja. Kuvassa oikealla. Keulapotkuri toimi ostotilanteessa. Ajattelin etsiä moottorin ja tässäpä se:

Järkyttävä motti! 28 kW. Ja tasavirtamoottorihan tuo on. Taitaa mennä vaihtoon, joskin toisaalta toi on aika legendaarista teknologiaa vanhoilta ajoilta! Antahan tuo haastetta apukoneelle hieman. Ostohetkellä se toimi, ja kyllä volttimittari niiasi aika rajusti kun nappia painoi. Moottorin koko on yli puoli metriä kanttiinsa.  Nyt löytyi myös selitys konehuoneen yhdessä kaapissa majaileville tasasuuntausdiodeille.

Loppukevennykseksi kuva kalasataman sosiaalitilan jääkaapista. Tarkemmin pakastelokerosta. Kaverini aikanaan sai jääkaapin samanlaiseen kuntoon sinkkuaikoina, sillä seurauksella että pakastelokero romahti alas ylimmälle hyllylle. Heh, onhan tossa painoa varmaan vajaa 20 kiloa!

Remppa alkaa pikkuhiljaa. Telakointiin valmistautumista.

 Kelit paranee ja telakointi on ensi viikolla, 18 päivä ylösnosto. Nyt on siis tultava hyvät juhannussäät!

-Hiekat puhallukseen. (Viasveden hiekka Oy)
-Sinkit tilattu (pitää hakea) Karhuvalu:lta Raumalta
-Maalit tilattu ja noudettavissa Turun ATV Oy:stä.
-Hiekkasäkkien purku telakalla sovittu.
-ja ehkä 15 muuta pikku asiaa.
Myös Lankaa ja kaasua miggiin.

Telakoinnista puuttuu vielä hiekkapuhalluksen suojavarusteet ja jotain muutakin varmaan. Pitääkin kysyä onko telakalla peltiä jos tarve iskee.

Pari kuvaa:

Tyypit olivat ostaneet ruotsista 400 neliöisen kelluvan rakennuksen. On kuulemma menossa ravintolaksi. Olihan näky! Harmillisesti heiltä suli toisen aluksen kuminen pakoputkisto, ja reissu hyytyi hetkeksi Räpsööhön.

Pari päivää sitten purettiin brygan katolta kaiteet ja muut härpäkkeet.

Internet sai piristystä 4g reitittimen avulla. Prepaid SIM kortti sisään, ja tadaa, meillä on hyvä WLAN. Naruviritysteline on siksi, että pysyy tuossa ikkunan kohdalla. Teräs kun ei läpäise radioasltoja.

Sitten tuli lahjoitus, kiitos vaan paljon eräälle reposaarelaiselle. Pyörä oli ilmestynyt aamulla kirjeen kera tuohon kaijaan 🙂

Telakalla on nyt tuollai pikkusempi kalastusalus. Sanoi, että normaalisti oltaisi nyt kalassa, mutta kiintiöt ovat täys, ja joutaa telakalle.

Duunipuolellani, uusin versio uudesta moottorikeksinnöstäni tuli konepajalla ulos. Komeeta! Pääsen testaamaan hyötysuhdetta ja tehoja. Tuo radion nuppi on hämäys, sen alla on akseli, joka liitetään generaattoriin. Paremmin löydät infoa firmamme sivuilta: www.21tdmc.com

Ja sitten mukavia vieraita! m/s Suukko I:n aiemmat omistajat (tuolloin m/s Finesa)  vuosien takaa tulivat katsomaan uutta projektiamme. On laillaan tämän miehen tai parin ansiota, että suukko I on yleensäkin olemassa. Ja sekin, että minä uskalsin merelle, keski-suomen paljasjalkainen kasvatti.

Sit vielä, saatiin pesukone. Pyykkivuori onkin jo kohtuuttoman suuri. Kiitokset vaan Hallivuori Works:lle. Poistopumpussa oli rautaa, nyt toimii ok. Tyypilliseen tapaan kone on kannella. Alla video klippi. Mukavaa viikonloppua!

Ai niin, uusioperheemme nuorin täytti eilen 18, eli vanhemmuustehtävät ovat nyt tietyllä tavalla juridisesti ohi. Huomenna täytynee juhlia tätäkin elämän käännekohta. 

Hatunnoston paikka vaimolle, kun väsäsi herkulliset kakut aika lailla extremeolosuhteissa.