En tiedä, kannattaisiko tätä blogia kirjoittaa harvemmin, ehkä aihekohtaisemmin. Nyt olen kirjoittanut aikajanamaisesti, eli mitä mikäkin päivä on tullut tehtyä.
Nyt tässä on siis meneillään tuon 2. ruuman remontointi, josta eilenkin kirjoitin. Tämä kirjoittaminen tänne on jotenkin jäsentävää, ja tuossa ruuman luukun kehyksen viimeisiä lautoja laitellessa jopa odottelin, että pääsen "kuittaamaan" tänne päivän aikana tehdyt hommat.
Koitan kasailla aihealueittain eri asiat, jotta joku , ja myös itsekin, löytäisi ne tästä blogista hieman kätevämmin.
Eli tänään tuli paneloitua/eristettyä kattoa lisää, ja sitten toi ruuman luukun ympäristö. Katossa siis myös 100 milliä villaa, ja paneeli pintana.
Yllä ennen, ja alla jälkeen. Tuossa luukussa on routamaton tapainen eristys liimattuna. Siis tuo harmaa materiaali. Täytynee ehkä lisäeristää luukku erikseen myöhemmin.Tarkoitus olisi laittaa ensi kesänä skailetti tuohon, jotta tulisi luonnonvaloakin. Luukku saa jäädä toimintaa, koska siitä on helppo siirtää tavaroita sisään ja ulos tarpeen vaatiessa.
Puupinta on kyllä kaunista. :)
Ja sitten, Koira haisee aivan silakalle. Kävi lenkillä kalasatamassa tuon Sannan kanssa, ja ilmeisesti onnistuneesti roiskuttanut itseensä jotain kalaliemiä.. Täytynee viedä suihkuun..
Tuli mentyä ruumaan puuhailemaan. Jumalaton pölymäärä, kun seinät oli betonoitu lautojen päälle. Seinäthän purettiin kylkipellille asti auki kesäkuussa. Pölyt oli jäänyt lattialle...
Viritin imurin kannelle, ja jatkoin imuputkia, jotta yletin imuroimaan tuon 2. ruuman. Leikkasin vanhasta kylpytakista hihan imuriin moottorin ympärille "raakasuodattimeksi" jottei moottoriin mene kaikenlainen silppu ihan suoraan. Toimi ihan hyvin, paitsi joutu ravistelemaan tuota "suodatinta" jokusen kerran.
Pölymäärästä jotain kertonee toi värjäytynyt laita sekä pelastusrengas. Imuri kun puhalti poistoilma noita kohti.
Sitten tuli mallailtua paneelia seinälle.
Ja oikestaan kattoakin tein jo saunan lämmetessä.. :)
Paneeli on nyt villojen päällä ilman mitään kosteussulkua. Kaikenlisäksi (jota itsekin ihmettelen) käytin akkukonetta ja ruuveja kiinnittämiseen. Ompahan helpompi tsekata mahdollinen kondensoituminen. Jos alkaa kondensoimaan pahasti, niin puran auki ja ruiskututan uretaania.
Jotta tälläistä. Kinkkua on mahat täynnä, koira mukaan lukien. :)
Heh, kaikenlaista.. Joululahjoja.. Vuosiluku on Suukon valmistusvuosi. Rommi on Negriittaa. Mun mielestä hyvää.
Ja joulun kunniaksi juhlavaloja. Pitää kiristää vielä hieman huomenna.
Sekä pipareita tuntuu tulevan hyvällä tahdilla..
Ja snadi kuusikin löytyi, koristeet puuttuu vielä..
Sit tollaisia kivoja majakoita.
Kinkku paistui hyvin, perinteisellä ohjeella, 100 astetta, ja tunti/kilo. Ekan tunnin olen kuitenkin pitänyt 125ºC. En tiedä miksi, niin vain olen tehnyt. :) Ai niin, ostin 40 m2 paneelia, pitäs toi ruuma paneloida..
Puu on kyl hyvää ton kosteuden tasaamiseen. Silmiin sattui tutkimus sisäilmasta, jossa kerrottiin, että jo 20 millinen paneeli pystyy tasamaan vuorokausittaisen asumisesta johtuvan kosteusvaihtelun. Ihmisen on kuulemma terveellisempi elää tällöin.
Ei muuta kuin hyvää jouluaattoa, ihmiset!
Ai niin, tulee muuten vuodenvaihteessa puoli vuotta laiva-asumista.. pitänee ostaa muutama raketti.
Tämän päivän puuha oli se, että villoitin kaikki seinät loppuun. Nyt on 100 milliä tiiviisti villoja. Tuohon kylkeen tekis mieli tehdä venttiili ikkunalla, mutta sitö ei nyt ole. Laitan sit kesällä. Ruuman luukkuun on tulossa isohko skailetti myös.
Katossa roikkuu keulaan menevät kaapelit. mm. ankkurivinssi, ja mastovalot.
Laipioon tekemäni aukon kynnyskorkeus on ehkä liioiteltu..
Piti ottaa konehuoneestakin kuva täältä ruumasta päin katsottuna. Hieman liikaa on tavaraa kertynyt, laitetaan remontin piikkiin..
Heh, Laivakoiralla on ongelmia. Sen oma laskusilta. Se reppana ei oikein paase laivaan takaisin, koska merivesi on todella korkealla, ja sillan nousukulma on maybe 80 astetta. Piti työntää persauksista koiruus ylämäkeen takaisin laivaan, kun kävi ulkoilemassa.Tossa alla sininen on toteutunut korkeus, punainen ennuste.
"Mitä siinä kuvaat, kun olen jo iltaunilla." Nyt koiruus on mielissään, nimittäin toi sen oma peitto pestiin tänään. Tilapäisesti se omi mun kylpytakin päiväunille, kun toi riepu oli kuivumassa.
Ja tuuleekin ihan hyvin, Ilmatieteenlaitos antaa 24 m/sec puuskalukemia. :)
Siten vielä jouluinen juttu. Kinkku. Se ei mahtunut uuniin. Piti vääntää pelti kuopalle. Ajattelin, että kyllä se siitä kutistuu paistuessaan. Mutta ei käynytkään niin, vaan kinkku alkoi kasvamaan korkeutta, jolloin se alkoi ottaa kiinni ylävastuksiin. Tungin keskikokoisen lautasen kinkun ja vastuksien väliin...
Joulu tulee. Kinkku hommattu (pakaste) ja muutakin eväspuolta.
On myös kovin mukavaa puuhailla rauhassa, Tuli leikattua reikä konehuoneen ja 2. ruuman välille. Ruumaan kun ei pääse muualta, kuin kannella olevan lastausluukun kautta.
Tossa yllä kuvassa tilanne ennen reiän tekoa. Tai oikeastaan tossa on jo hieman leikattu pystysuuntaan. Edestä piti purkaa toi vanha pilssi/hätäpumppu pois. Se oli aika tehokkaasti jumittunut. Katkoin myös sen putket, mutta niin, että ne voi liittää uudelleen, mikäli tulee laitettua uusi pumppu. Sähkömoottori jäi nököttämään vielä tuohon alas. Se näyttäs muuten olevan 2 nopeuksinen, 1500 tai 3000 rpm.
Ja tossa sit reikä. Vesitiivis ovi on tarkoitus tehdä tuohon, kunhan ehtii. Näyttäs kyllä olevan aika halpoja Kiinassa, muutama sata dollaria. Rahdista en tiedä. Tässä linkki oviin, kateeks käy noi hinnat..
No, Avasin ruuman luukun kannelta, ja viskasin eilen hommaamani 12 pakettia villaa ruumaan. Luukku takaisin kiinni ja itse menin tuosta tekemästäni aukosta villojen perään. Laittelin 4 pakettia seinille ja kattoon hieman malliksi. Yhteensä villan paksuutta tulee 100 mm. Tämä ei nyt ole ihan oikea tapa toisaalta, koska veden kondensoitumisvaara teräkseen on olemassa. Uretaani olisi ollut paras, mutta lompakko ja aikataulu ei anna periksi nyt. Täytyy tarkkailla kondensoitumista. WC-tilojen seinät on toteutettu samalla tavalla, eikä siellä ole runsaammasta ilmankosteudesta huolimatta vielä näkynyt kondensoitumisen merkkejä.
Periaatteessa jos kiinnittäisi huomiota huoneilman kosteuteen, niin en usko, että ongelmia tulee. Mikäänhän tuolla ei homehdu, vaikka kosteutta tulisikin. Ruostuu vaan korkeintaan.
Koolaukset on alkuperäisiä. Kaarien väliin menee juuri hyvin 50 millinen villa, ja koolausten väliin toinen mokoma, eli yht 100 milliä. Myös kattoonkin. Huonekorkeutta tuonne jää 2,2 metriä suunnilleen.
Sitten tuli vastaan kummallinen putki, joka näkyy tuossa toisessa kuvassa leikkaamani aukon oikeassa reunassa ruuman puolella. Se menee kannelle, jossa kierrettävä messinkinen korkki, ja alapää häviää lattiavalun sisään. Alas menee toinenkin putki, joka häviää pilssikaivon uumeniin. Täytyy tarkastella pilssikaivoa tarkemmin, kunhan ehtii.
Putkien kannella olevista korkeista paljastui neukkukirjoitusta, jota tulkkasimme parhaan mukaan. Korkeissa oli selvästi: Taemman ruuman -teksti ja jotain ehkä kuivaamisesta tai mittaamisesta, josta ei sitten kuitenkaan tullut selkoa. En tiedä, onko lattian alla vielä jokin säiliö, vaiko onko toinen putki pilssikaivon veden mittaamiseen, ja toinen sen tyhjentämiseen tarkoitettu. Kaivon tyhjennys on kuitenkin tapahtunut konehuoneessa olevalla pumpulla. Tietenkin voisi ajatella, että jos ruuma on täynnä jotain bulkkia, niin jostainhan mahdollinen veden määrä olisi hyvä mitata.
Tossa alla terä, jolla leikkasin. Siis tein tuon aukon puukkosahalla. Laipion ainevahvuus oli n. 4 milliä, ja noita teriä kului 1 kpl. Siksi laitoin kuva terästä, koska noi on ihan parhaita. Monet sulaa käsiin jo alkusenteillä. Tossa tuli kuitenkin nelisen metriä leikkausta. Puukkosaha on siitä kiva, että ei kipinöi ja on nopeempi kuin rälläkkä. Polttamalla menis tietenkin hyvin, mut pitäisi tehdä kaikenlaista palosuojausta ja palavan maalin katku ei sinällään miellytä nenäsolujani.
Lopuksi vielä kiitokset asianomaisille, kun välititte tiedon löytyneestä pelastuslautasta, joka katosi meiltä viiko sitten .Lautta oli ajelehtinut Mäntyluotoon, Porin satamaan. Siellä joku ystävällinen henkilö oli nostanut sen maihin. Sitten paikallinen keskipiste, Kaupparannan kioski, oli toiminut tiedonvälittäjänä. Niinpä me shevyllä käytiin hakemassa se, oikein tullin porttien takaa.
Tuli nyt viimeinkin vaihdettua tuo käyttöveden lämmönvaihdin. Se oli jo käytetty, kun laitoin paikoilleen joskus toukokuussa. Sittemmin se alkoi vuotamaan merivesipuolelta, ensin muutamia tippoja, ja viimeaikoina liki suihkutti kuumaa vettä. Jouduimmekin sulkemaan kuuman veden toisinaa, koska vuoto oli niin runsasta, että tuo painevesipumppu kävi jo muutaman minuutin välein. Vuotava kuuma vesi meni sitten konehuoneen pilssiä viihdyttämään.
Kun avasin kuoret, niin paljastui, että vaihdin oli vuotanut jo aikaisemmassa elämässään hieman. Sen verran reilu kalkkikerros näytti olevan.
Jonkin sortin puuhaamisen aiheutti se, että toinen vaihdin, joka oli nurkissa valmiina, olikin hieman erilainen. SIinä oli kaukolämmön välisyöttölle liittimet, eli vaihtimessa oli 6 reikää entisen 4:n sijasta. Liittimet noihin reikiin löytyi onneksi (lämmönvaihtimissa on monesti erikoiskierteet) mutta ei sitten ollut juottamisvälineitä, että olisi saanut ko. liititmet juotettua tukkoon. Tämä teetti reissun Ellivuoreen protopajalleni, josta samalla tuotiin joulukamppeita, kynttilöitä ja muita killuttimia.
Kaiken lisäksi tuo ehjä vaihdin on tavallaan puolitettu sisältä noiden välisyöttöjen takia. Tämän takia vaihdin piti asentaa ylösalaisin tuohon hyllylle, ja välisyöttöliittimiin (vas, mittarin päällä) tuli ilmahanat. Jos vaihtimen olisi laittanut jaloilleen, ilmahanoja olisi pitänyt asentaa 4 kpl, jokaiseen tulo ja lähtöliittimeen.
Putkia piti hieman muotoilla uusiksi, kun entisessä vaihtimessa liitännät oli samalla sivulla. Tässä taas eri puolilla.
Sitten se, mikä olisi pitänyt olla jo entisessäkin vaihtimessa. Varoventtiili. Voi olla mahdollista, että vaihtimen hajoamiseen on vaikuttanut tuo varoventtiilin puute. Joskin vesipumpussa on pieni paisuntatila, n. 0,1 dl. Mutta on mahdollista. että tämä tila ei ole riittänyt veden laajenemiselle, ja paine on kasvanut liiallisuuksiin..
On nimittäin ihan normaalia, että varoventtiilistä tipahtelee tippoja silloin tällöin, kun vesi lämpenee. Lämmönvaihtimessa syklisyys on vaan nopeaa verrattuna vaikka sähkövaraajaan, joka liruttaa koko lämpenemisajan.
Vaihdin paisuttaa veden muutamassa sekunnissa, kun hana suljetaan. Siis jos laskee vaikka keittiön hanasta kuumaa vettä, ja laittaa hanan kiinni, niin sekunnin kuluttua varoventtiilistä tirskahtaa hieman vettä, kosk avaihtimeen tullut kylmä vesi laajenee.
No sitten tein sellaista, mitä ei koskaan pitäis tehdä. Koska hyllyssä ei ollut kuin 4 bar varoventtiileitä, ja olsis pitänyt olla min 6 bar, niin purin venttiiln ja muutin sen 6 baariseksi.
Oikeasti varoventtiileihin ei pidä mennä ikinä koskemaan, ja niissä saattaa olla sinetitikin sitä varten.
Jos varoventtiilin saa jumiin, tai sen poistaa kokonaan, niin esim 300 litraisen lämminvesivaraajan termostaatin rikkoonnuttua se räjähtää sellaisella voimalla, että talosta kaatuu seinä.
Myytinmurtajat kokeili tuota, ja se lenti katosta läpi. Alla video.
Ja tässä alla kuva siitä, mitä ei pidä mennä tekemään:
Tossa uusi 4 bar varo. noi aluslevyt, prikat, nosti paineastetusta 1 bar / prikka, tuonne jousen väliin tungettuna. :) Siitä tuli siis 6 baarinen, ja toimii nyt hyvin. :)
Nyt on kiva mennä suihkuun, kun ei tartte käydä konehuoneessa avaamassa kuumavesihanaa.. ;)
Puolitoista viikkoa tienpäällä, hotellimajoituksia ja sen sellaista.
Huomioitua: Hotelliyön hinta on muuten noussut uskomattomasti reilun puolen vuoden sisällä.
Tämän vuoden alussa olimme Hesassa, keskustassa, ja kahden hengen huone maksoi 95 euroa, olikohan toi Continental -hotelli, muistaakseni joku tuollainen. Parkkihalli oli 0 euroa.
Nyt sitten saa maksaa Hämeenlinassa yhden hengen huoneesta Cumuluksessa pysäköinteineen liki 150 euroa! Sokoshotelli, samassa kaupungissa, vajaa 120 egee, pysäköinti 11 € !!
Helsingin lähialueilla ei muutama kuukausi sitten ei saanut minkäänlaista majoitusta alle 100 eurolla, ei edes motellia. Iisalmessa 2 hlö yö oli 115 €, paikoitus ei onneksi maksanut. Vantaalla urheiluopistokin oli satasen paikkeilla per yö.
Että silleen. Kallista on tuo. Virolaisesta henkilökunnasta huolimatta.
Sitten remonttiosuus:
Ostin vaihteeksi taas kivivillaa, nyt hieman enemmän. Meinasin mennä tuonne ruumaan erkkaamaan kylkiä, kun tässä olisi nyt aikaa ja innostustakin..
Uretaania ajattelin ensin, mutta on toi kätevää ja nopeeta laittaa, sekä edullista. Kaarien väliin mahtyy hyvin 100 mm paksuudelta villaa, ja päälle meinasin laittaa jotain puutavaraa, ehkä vaneri saattaisi olla aika kätevää. Tässä linkki Parocin marinesivuille, monenlaista eristettä olisi tarjolla laivoihin.
Suunnitelmat muuttuu, Teatteriahan tuonne ruumaan ajateltiin ensin. Mutta teatteritaiteen talousvääristymä apurahajärjestelmän aikaansaamana lopetti mielenkiinnon.
Nyt meinasin siirtää minun protopajan ruumaan. Siinä on sitten kiva askarrella kaikenlaista. Oikeastaan olenkin ollut hieman allapäin, kun ei ole pajaa lähellä, jossa tehdä jotain, kun inspiraatio iskee. Koneista ja laitteita tulisi painoakin sopivasti lisää. No, tuli mitä tuli, mutta eristäminen on kuitenkin tehtävä.
Ruuma on jaettu kahteen osaan vesitiiviillä laipiolla. Kumpainenkin osa on n. 30 m2 kokoisia. Laipioon täytyy tehdä ovi, jotta saan tilat yhdistettyä. Myöskin konehuoneen puolelle täytyisi tehdä ovi. Nämä ovet pitäisi tehdä vesitiiviiksi, jotta turvallisuusseikat säilyy, eikä merikelpoisuus huonontuisi. Löytäisiköhän jostain valmiita käytettyjä ovia? Jos ei, niin täytyy hitsata itse moiset.
Sitten hömppäosuus:
Kaupan ostoskärryt painaa 30 kg. Kärryt säilytetään ulkona. Vuoden keskilämpötila on suunnilleen +2astetta keskisuomen eteläpuolella. Raudan ominaislämpökapasiteetti on 0,45 kJ/kilo.
Esim Hennalan S-marketissa käy 600.000 asiakasta/vuosi. Sisällä marketissa on 22 astetta, eli delta T on 20 astetta. rautamäärä, joka työnnetään lämpenemään vuodessa on siis 30 x 600.000 = 18 000 000 kg. kilon lämmittäminen asteella on toi 0,45 kJ, jolloin 20 astetta = 9 kJ, ja yhden kärryn paino 30 kg, = 270 kJ Tämä kerrotaan asiakasmäärällä, = 162000000 kJ, joka on kilowatteina 45 000. :) taloudellista vai mitä! Euroina 4000-6000 egee, riippuu millä lämmittää.
Vertailun vuoksi, Ideaparkissa käy vuositain 7,6 miljoonaa kävijää.
Heti kun on vähän aikaa hommissa muualla, niin jotain sattuu. Täällä on ollut ilmeisesti aikamoinen tuuli, kun kamat kannella on vaihtanut paikkaansa.
Menetykseksi täytyy kirjata tuo oranssi isohko (1x2 metriä suunnilleen) pelastuslautta. Siinä lukee m/s Suukko. Eli jos joku sattuu näkemään jossain kellumassa, niin saa vinkata meille. Ilmeisesti se on mennyt tuonne kaakkoon päin, eli tuulivoimaloita kohti, tjs. Täytyy huomenna cruisailla/kiikaroida.
Meri on nielaissut myös kottikärryt, halkolaatikon vanerikannen ja muurinpohjapannun kuvun. heh, kaikenlaista sitä sattuu...
Tossa Santtu kiikaroi vastarantoja jos näkyis jotain oranssia..
Suukossa ei ollut perinteistä kompassia ollenkaan. Sähköinen kompassi on vioittunut, enkä ole ehtinyt sitä vielä korjaamaan. Sähköisestä navigoinnista saa kyllä suunnan, mutta jotenkin minusta laivassa kuuluu olla tuollainen perinteinen ilman sähköä toimiva kompassi. Se kun toimii varmasti.
Ostin kokeeksi Motonetistä pienen kompassin, kun ajattelin, että se riittäisi varakompassiksi. Mutta eipä toimikaan. Teräsalus aiheittaa niiin paljon häiriöitä, että pieni kompassinreppana näyttää ihan mitä sattuu.
Sitten tuli vastaan tuo hieno laite, joka näyttää aivan oikein suunnat. Kotimainen Suunto oy: n iso laivakompassi. Halkaisijaltaan liki 20 cm.
Kompassilla on tarina. Se on ollut uudessa kalastusaluksessa, joka koki haaksirikon ja upposi.
Aluksen valmistaja (suomalainen telakka, ulkomainen työvoima) oli laiminlyönyt rungon vahvuuteen liittyviä asioita sillä seurauksella, että alus sai pahan vuodon kesken matkan. Repeämä oli niin iso, että hätäpumput eivät kyenneet pumppaamaan kaikkea alukseen tulvivaa vettä pois. Miehistö sai ajettua vajoavan veneen kohtuullisen lähelle saarta ennen koneiden sammumista, ja joutuivat loppumatkan uimaan jäiden seassa. Lämpötila tuolloin oli -7 astetta. Ihmeen kaupalla pelastuivat, myös hypotermialta. Saari kun oli asuttamaton.
Oli lähellä, ettei veneenrakentajilla ollu omallatunnollaan muutaman kalastajan henki. Silkkaa välinpitämättömyyttä. Pohjan paksuus piti olla ohuimmalta kohdalta 12 mm, mutta se olikin vain 6 mm. Kaikenlisäksi rakenteessa oli onttoja kohtia välissä. Lasikuitu ei oltu laminoitu asianmukaisesti, ja eri kerrokset ei olleet tarttuneet toisiinsa. Vähän niin kuin joulutortun lehtitaikina paistamisen jälkeen.
Kyseessä ei ollut siis mikään harrastajakalastus.
Muutoin tässä on ollut töitä aika paljon, ei ole ehtinyt puuhailemaan. Hyvä niin, sillä rahakin on tervetullutta.
Pakkanen panee, ulkona näyttäs olevan -7 astetta. Ensimmäistä kertaa jää ympäröi Suukon. Outoa, tuulee, mutta ei keinu yhtään. Jää pitää veikeää ääntä, ripisee ja narisee.
Sitten eristettiin konehuonetta lisää, kivivillalla. Nyt konehuoneessa on tankkeja lukuunottamatta liki joka paikassa, hieman vesirajan alapuolelta ylöspäin, 50 milliä villaa. Eron huomaa heti, nimittäin messin lattialla. Messi kun on konehuoneen yläpuolella, ja lämmin konehuone toimii asuintilojen lattialämmityksenä. Konehuoneen lämpömittari näyttää 15 astetta, ja pilssitilassa on 4 astetta. Vesirajan alapuolelta en aikonut eristää, koska periaatteessa vesi on sulaa laivan alla, ja tuo itseasiassa lämpöä. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että on turha koittaa lämmittää laivan alimpia osia yli veden lämpötilan, koska silloin lämmittää merta, ja sitähän riittää. :) Tarkoitus on, että alimmat osat pysyisi plussan puolella. Ihan siksikin, että otamme paarpuurin puoleisista, alemmasta pohjaventtiilistä talousvetemme.
Myös ahteripiikkiin, jossa on peräsinkoneisto, tuli leikattua 2 pakettia 50 millistä kivivillaa. Ahteripiikin ja konehuoneen välillä on terässeinä, elikkäs laipio. Periaatteessa tämän seinän olsii voinut eristää, jolloin konehuoneessakin olisi pysynyt lämpö paremmin, mutta ahteripiikissä kulkee saunan vesijohdot ja myös septitankin putket, niin parempi, kun on lämpöisempänä sekin. Periaatteessa tosta ahteripiikistä sais aika paljon varastotilaa, kun laudottaisi/levyttäisi nuo villat piiloon. Korkeus toisessa päässä (konehuoneen seinä) on vajaa 2 metriä kuitenkin. Ja madaltuu tuonne perään päin mentäessä.
Eihän toi 50 milliä paljoa ole, mutta tuntuu vaikuttavan aika hyvin. Kivivillaa siksi, että kastuessaan se kuivuu huomattavasti nopeammin, kuin lasivilla. Muutenkin laivojen/veneiden eristykseen suoritellaan näköjään tuota kivivillaa. Vaihtoehtoisesti ruisku-uretaani olis aika loistavaa, lukuunottamatta palonarkuutta ja avunmuodostusta tulipalon sattuessa. Ja toi villalla eristäminen on kivaa siksi, että sitä voi ostaa tarpeellisen määrän työ/rahatilanteen mukaan..
Lisäys 19.12.2014
entisten kommunistimaiden kalastusalukset, tekniset tiedot ja paljon muutakin vuosien varrelta. Loistava sivusto. http://soviet-trawler.narod.ru/index_en.html
Heh, jotenkin repesin tuolle kyltille.
Jos ajatellaan, että hyvä yrityksen nimi kertoo jotain toiminnasta, silloin se on jo itsessään informatiivinen mainos. Mutta täytyy sanoa, että noista en päässyt ihan heti kärryille, paitsi tuo keskimmäinen myy varmaankin lautaa, tai sitten hirsiä.
Paras näistä on toi pikatoimisto. Onko se niinkuin mahdollisimman nopeasti kyhätty tilapäishökkeli, jossa joku päivystää jonkun leimasimen kanssa? Vaikka niinku tollainen?
Sit toi Länne alituspalvelu. Tietenkin lännen voi kiertääkin jos sinne ei halua mennä, mutta ole elvis, mene ali!
Googlella noi yritysten oikeat toimialat selviä toki.
Heh, peseskelin tossa pari koneellista pyykkiä. On temppu laittaa lakana narulle, kun tuulee 20 m/sec.
Hyvän tasapainopisteen joutuu katselemaan narulta, ettei esim. karannut pyyhe lennä puoli kilometriä vaakasuuntaan ja häviä meren syvyyksiin. Eli yhtäpaljon kangasta kummallekin puolelle narua, niin ei karkaa. ja pyykkipojat perään:)
Kun lakanan on saanut narulle, niin sitä pitää vaistellä. Se kun osaa lyödä aika kovaa, varsinkin naamaan.
Se, mitä sitten tapahtuu, kun pyykki on saatu onnistuneesti narulle: Plärr, viuh, plärr... Vesi lentää jo lingotusta pyykistä. Ja n. 20 minuutin päästä pyykki on kuivaa. Paksu froteepyyhe ja farkut vaati 30 minuuttia. :) Nopeampaa kuin kuivausrumpu, ja ei kuluta yhtään sähköä.. :) Uusi koneellinen ei ehtinyt edes puoleen väliin, kun entiset oli jo kuivia...
Tuulessa on siis energiaa. Jos funtsaa tilannetta niin, että pyykki kuivataan sisällä, niin siihen menee about muutama kilowatti lämpötehoa, tapahtuipa kuivaaminen rummussa tai sitten ihan telineessä.
Pyykit narulla. Ei niitä kaikkia edes kamera pysty tallentamaan, liikkeet on niin nopeita. Alla sääotos.
