Pieni sunnuntai-inspiraatio tuli tuossa, kapyysin kahvipöytä sai pinnoitteeksi neuvostoaikaisia merikortteja. Samaten kapyysin takaseiniin ja astianpesukoneeseen tuli laitettua kontaktimuovia. Kapyysihän piti laittaa uuteen uskoon kokonaan, mutta tulee siitä noinkin kohtuullinen.
Lakkahomma meni niin, että ensin ohensin uretaanilakkaa n. 25 prossaa tärpätillä. Tämä siksi, että nuo neukkukartat ovat aika paksua pahvia, ja lakka saisi imeytyä niistä läpi. Karttojen paikkaamiseen jälkeen vetäisin reilusti lakkaa pöytään, ja sitten kartat siihen liikkumaan. Kun lakka oli tullut läpi kartoista, niin lastalla vetelin ylimääräiset lakat alta pois, ja sitten sivellin pintakerroksen karttojen päälle.
lopputulos on ok, joskin kattojen värit jäi hieman haaleaksi. Neukkupaperi veti hieman ruskean sävyiseksi. Saa nähdä kirkastuuko kuivuessaan yhtään. Pari kuvaa aika hämärässä otettuna.
Brygan portaat sai mustaa maalia samalla.
Kapyysi nyt, kaapit tuli mustaksi maalilla, APK kontaktimuovilla. APK:n päällä oleva taso teipataan kanssa joksikin muuksi.
Ja tässä se kahvipöytä, tai mikä lieneekään taso. Teipit on estämässä laivakissaa, se kun haluaa jostain syystä hypätä baarijakkaralle brygalla tullessaan, aina tuon pöydän kulman kautta. Vaikka hyvin tietää, että pöydillä oleskelu on kiellettyä.
Kartoissa on Turku, Kotka ja Turun saaristoa. Mustat kehykset tulee vielä, sellai listat jotta tavarat ei tippuile lattialle. Joskaan ei täällä joessa aaltoja, tai edes laineita ole. Mitä nyt proomujen potkurivirtaukset hieman köysiä vasten laivaa nykii joskus. Taidan tehdä asiakastilaan tulevan baaritiskin samalla lailla.
En tiedä, olisiko joku 2 komponenttien epoksi ollut parempi, noin niinkuin optisesti. Mutta luulen, että nuo kartat tummuu vaikka ihan vedellä olisi kastellut. Itse lakka oli aika kirkasta. Alla oleva pöytälevy on ihan normaalia liimalevyä bauhaussista, ja taisin imeyttää siihen ihan auringonkukkaruokaöljyä pari viikkoa sitten. Eli lakkaa se ei kauheasti enään ilmaissut.
Eilen tuli askarreltua liesituuletin. Kaasuhella on nimittäin kaikin puolin mahtava, mutta kaasun palaminen itsessään tuo kosteutta todella paljon. Brygan ikkunat ovat hetimiten huurussa, kun vähänkin jotain keittelee.
Siinähän se. Tuo on nimittäin laastipaljun puolikas Bauhaussista. :) Kanavapuhallin on tuolla seinässä piilossa vasemmalla, ja ruumasta löytyy vieläkin noita paketissa olevia laivan alkuperäisiä vääntökytkimiä. Komiaa. Jonkinlaiset puiset reunukset taidan vielä tekaista tuohon, ja taustalevyn myös.
Sitten noista jatkojohdoista alkaa pikkuhiljaa pääsemään eroon. Laivan omassa järjestelmässä ei siis ole vieläkään sähköjä kytkettynä, enkä kytkekään, koska kaapelit ja keskukset ovat aika hurjan näköisiä. Eilen sain keittiön ja brygan sähköt jo kuntoon. Tajusin, että jääkaapille menevä roikka on maannut tuossa lattialla Pellingistä saakka, eli puoli vuotta!
Sähköpääkeskuksen virkaa jo puoli vuotta on hoitanut aulan lattialla makaava työmaakeskus.
Vanhat asennukset on aika huonossa kunnossa.
Tämän päivän puuhat. onhan tuo nyt hieman siistimpää jo. Ruumasta sänkyjen alta löysin nuokin tarvikkeet. Öljypolttimen ja kiertovesipumppujen maadoituskarvat jätin irti, koska niitä ei saa laivan rungosta oikein mitenkään eristettyä. Pitää ostaa pari Keskusta vielä lisää.
Sitten tuli tuollainen löytö konehuoneessa. Vesipumpun sähköjä kytkiessäni huomasin alkuperäisen työkalukaapin ovessa jonkinlaisen läpiruuveilla kiinni olevan lätkän. Rapsuttelin puukon kärjellä maalikerrokset pois, ja siellähän oli tuollainen laivan kuva. Aika hauska laillaan.
Ja sitten se yöremonttiosuus. Olin menossa suihkuun, n. 01:00. Lämmintä vettä ei kuitenkaan tuntunut tulevan. Kuteet päälle ja konehuoneeseen, jossa öljypolttimen häiriövalo killitti punaisena. Kuittaan häiriön, ja poltin käynnistyy. Mutta tuttu sirinä puuttuu. Eli se ei tee kipinää. Mielessä käy kaksi vaihtoehtoa. Joko rele on rikkoutunut, tai muuntaja palanut, joka on harvinaista. Tarkemman tonkimisen syyllinen oli kuitenkin muuntaja. Hyvä niin, sillä varaosahyllyssä relesaldo näytti nollaa. Heitin uuden muuntajan paikalleen ja Oilon toimii taas kuin junan vessa. Nyt suihkun jälkeen kello on vähän vaille neljä, eli jokunen tunti tuossa kuitenkin vierähti.
Siinä se, muuntaja on tuoda oikealla oleva musta mötikkä.
Kattilassa on muuten pikkuinen suunnitteluvika. Termostaatin tasku on tuossa lähtevästä putkessa. Se on hieman yläviistoon, joten sinne jää ilmaa. Nyt sitten käy niin, että jo 40 asteen termarin asetuksella lämpötila kiipeää 65 asteeseen ennen kuin poltto loppuu. Termostaatti siis ei saa oikeaa lämpötilatietoa., vaikka kiertovesipumppu pyörittää vaihtimelle vettä jatkuvasti. Lisäksi kattila kiehuu hieman jo 40 asteen lämpötilassa. Suutin on normi 0,5 gallonaa. Eli n. 20 kW. Joskin taitaa olla joku ruuvannut öljypumppu paineet kovemmaksi, niin tehotkin ovat korkeammalla. Pitää joskus perehtyä tuohonkin ohimennen.
Jotta näin. Ei muuta kuin lauantaita itse kullekin!
Kuten on tullut ilmi, Reposaaresta lähdettiin ehkä vähemmän kuin puolivalmiilla laivalla liikkeelle. Nyt sitten hiki hatussa puuhaan, sillä talvi on kuitenkin viileää aikaa täälläkin, ja nuo peltiovet ei kauheasti pidä lämpöä.
Tänään oli sen verran jaksamista, että aamutuimaan kävelin tuossa vieressä olevaan rautakauppaan, ja ostin koollausrimaa paketillisen. Olalla se kulkeutui kätevästi, mitä nyt johonkin liikennemerkkiin kolisi kerran risteyksessä.
Styyrpuurin puolen oven sain kokolailla valmiiksi. Ensin koolaukset, sitten villat ja vaneri päälle. Vanerin värjäsin sekoituksella: pikku tippa suklaanruskeaa Miranolia, uretaanilakkaa loraus, ja reiluhkosti tärpättiä. Petsi siitä siis tuli.
Saunan ovi sai samat petsivärit.
Ulko-ovethan on tuollaiset itse tehdyt, joista tuli ihan hyvät. Paapuurin ovi kuvassa. UFF:n kassi on tilapäisverhona, kun tuossa oven takana on kävelytie, jossa dallaa tuhannen ihmistä päivittäin. Myrskysalpoja ei varsin ole, mutta eiköhän tuokin tämän laivan käytössä mene. Ongelmaan on nyt hieman se, että tällä paikalla miljoonakaupungin keskustassa ei rälläköidä tai muutenkaan metelöidä.
Tuollainen siitä tuli. Peitelevy ja ikkunakehys uupuu vielä.
Ai niin, perämiesvaimo hommasi meille koiran. Ilmoitti pari viikkoa sitten, että sunnuntaina haetaan koira. Hetken kesti ymmärtää mitä tapahtuu. Koirasta täytyy tarinoida tuonnempana.
Nuorimmalle, joka vielä asuu laivassa, tehtiin entisestä messistä hytti.
Näihin päiviin asti edellämainitun takahytin lämmitykseen on riittänyt kokolailla pojan tietokone. Heh. Eilen kuitenkin laittelin patterin. Jostain Kuusakosken romulavalta tuo taisi löytyä. Maalipurkkia vois näyttää tuollekin.
Covid-19 tilannekin taitaa olla meidän perheessä päällä. Vaimo on ollut sänkypotilaana reilun viikon. Hänellä on ihan veto pois, hyvä kun jaksaa vessaan mennä. Kävi kuitenkin eilen testissä, ja tuloksia odotellaan. Tänään tuntui voivan jo aavistuksen paremmin. Itselläni oli erikoinen jokin mikälie vatsaflunssa reilu viikko sitten. Se kesti kolme päivää, ja meinasi tulla uudelleen parin terveen päivän jälkeen. Silloin olin itsekin ihan sänkypotilaana, niin väsynyt, että ei jaksanut edes kännykkää katsoa.
Berliinin korkeudella ilmasto on mannertyyppinen. Ero suomeen on hyvin selkeä: Ilma on todellakin kosteaa. Sellainen kuulas pikkupakkanen puuttuu kokonaan. Voisikin sanoa, että Berlinin nolla astetta tuntuu suomalaiselta -10 pakkaselta jopa. lämpömittari ei kuitenkaan valehtele, vaan se johtuu ilman kosteudesta.
Lämmitysenergian kulutukseen se vaikuttaa niin, että on tuuletettava hieman enemmän. Muutoinhan talvi on leuto, lunta saattaa joskus sataa, mutta se sulaa parissa tunnissa pois. Hyvin harvoin on liukasta tai pakkasta siinä määrin, että vesi jäätyisi kadulle. Joskus helmikuun alkupuolella joku pikkujärvi saattaa jäätyäkin hieman. Lämöeristeitä ei siis tarvita niinkään paljo kuin suomessa. Ikkunatkin taloissa ovat hyvin yleiseti kaksinkertaisia, ja porraskäytävissä vain yksinkertaisia.
Mutta se kosteus. Koska ulkona on nyt kello 23:00 jtain + 8 astetta, ja joen pinnasta nouseva sumu on ihan 100 kosteaa ilmaa, niin sisälläkin kosteus ilman mitään saunomisia, tms on jo lähtokohtaisesti yli 50%. Tämä on sinällään huono, koska jo pienikin lisä nostaa kosteuden yli 60 prossaan, jolloin homeet innostuvat varmasti. Tuulettaminen ei siis tuo toivottua tulosta juurikaan, koska sisään tuleva ilma on jo valmiiksi kosteaa.
Laivoissa on lähes aina ilman kuivaaja, joka myös kesällä toimii tuloilman jäähdyttäjänä. Ilman kuivaaminen kuitenkin vaatii energiaa, ja se energia maksaa. Tällä hetkellä 30 centtiä per kWh, tuosta maasähkötolpasta. Tutkailin eri mahdollisuuksia. Tehokkain/taloudellisin kuitenkin näyttäisi olevan lämpöpumppu, tai siis kylmätekniikkaan perustuva kuivuri. Toki niillä voi jäähdyttää ilmaa hellekelillä myös.
Tuollainen ProKlima löytyy viimekesän jäljiltä. 0,8 kW kompura, tiputtelee vettä ehkäpä litran tunnissa parhaimmillaan.
Kuinka sitten tuo energiatalous? Tuo masiina kuluttaa sen 0,8 kWh, eli tunnissa palaa rahaa n. 25 centtiä. Lämmöksihän tuo sähkö muuttuu, mutta vastaavasti lämmitysöljyllä (Jota on 3 jotain tonnia tankissa) tuotettu 0,8 kW maksaa vain n 5,5 centtiä. No jos tuo laite tiivistää höyryä vedeksi litran tunnissa, niin tämän kondensoitumisen on pakko tuottaa lisää lämpöä. Litran höyrystymiseen vaaditaan energiaa 2260 kJ/kg. Tällöin höyryn tiivistyminen vedeksi tuottaa lisää lämpöenergia 2260 kJ tunnissa, eli kansankielellä reilu 0,62 kWh. Näin ollen ilman kuivaaja lämmittää 0,8 + 0,6 = 1,4 kW:n teholla. Olettaen tietenkin, että ilmassa on sitä kosteutta tiivistettäväksi.
Adsorptiokuivain, jossa on esim. silikageelinen (kissanhiekkaa se muuten on, kirjoitus parin vuoden takaa tässä blogissa) kenno toimii niin, että ensin kennon läpi puhalletaan huoneilmaa, jonka jälkeen se kuivataan kuumalla ilmalla. Kosteus siis haihdutetaan silikageelistä lämmöllä. Yleensä näissä lämmin kostea ilma puhalletaan letkua pitkin ulos, ja se ei tiivisty vedeksi ollenkaan. Jolloin tiivistyimisen tuomaa lisälämpöä ei tule, ja myöskin lämpö menetetään kokolailla hukkaan ulospuhalluksen myötä. Toki jos tuon silikageelin kuivauksen hoitaisi öljyllä, niin se olisi halvin vaihtoehto. Litran vesimäärän poistaminen ilmasta maksaisi tällöin vain n. 4 senttiä. Mutta tämä vaatisi kuivaimen modaamisen tai jopa kokonaan uuden rakentamisen, jossa vesikiertoinen kenno olisi sähkölämmittimen tilalla kuivaamassa sitä "kissanhiekkakennoa" :)
Adsorptiokuivuri.
Luulisin tekeväni homman kuitenkin niin, että rakennan ilmanvaihtokanaviston paattiin, ja modaan tuon kuvassa olevan kuivurini/ilmastointilaitteeni iv-koneeksi. Sopivasti pelleillä sitten saisi kiertoilman, sekä ulkoilman ja ulospuhalluksen toteutettua. ja kesällä jäähdytyksen. Lisäksi se toimii poistoilmalämppumppuna sopivasti kanavoituna.
Myrsky Itämerellä -elokuva. Asiat tulivat tässä mieleen, kun kyseisestä paatistahan on tuo uusi elokuvakin tullut. Tai dokumenttisarja. Tämä asia liippaa läheltä myöskin meri-ihmisenä, mutta myös siksi, että ystäväpiirissämme sattuu olemaan sen edellisen Estonia -elokuvan tuottaja Kaj Holmberg ja osin huuhaaksikin leimattu saksalainen tutkiva journalisti Jutta Rabe. Iäkkitä ihmisiähän he jo nyt ovat, mutta järjissään täysin, ja olen heidän kanssaan keskustellut ko.asiasta viimeksi viikko sitten.
Jokin on pielessä. Estonian ympärillähän pyörii kaikenlaista hölinä, ja paljon. Suurin osa ihan internetin tuottamaa hölynpölyä. Lueskelin myös virolaisten merimiesten blogeja aiheesta, Keskustelupalstat kun ovat joskus aika hyviä, joskin pitää suodattaa roska pois. Faktaa on se, että Jutan ja Kaj:n tutkimukset olivat elokuvarahoja, ja jokin leffa sitä siten piti kasata. Jutta haistoi aikanaan oikein, kaikki ei ole ihan selvää. Saksalainen on skarppi. Vaikkakaan eivät löytäneet kuin sen pienen reiän Estoniasta selittämään uppoamista, joka tutkiuksissa oletettiin tulleen keulavisiirin aikaansaamaksi irtoamisensa jälkeen. Näin saattaa ollakin. Estonian ei kuitenkaan olisi pitänyt upota tuolla lailla. Pohjassa pitää olla reikä, jota vesi pääsee sisään, ja vastaavasti ilma ulos. Aluksen olisi pitänyt jäädä mahdollisesti kellumaan pohja ylöspäin edes joksikin aikaa, tiivistää Jutta ammattilaisten lausuntoja. Estoniastahan tehtiin reilun kokoinen pienoismalli, joka koitettiin upottaa aaltoaltaassa ilman keulavisiiriä ja ramppia, eikä se uponnut. Kaj oli paikalla katsomassa koetta. Muita epämääräisyyksiä en tässä listaa, niitä riittää vaikka kuinka. Lienee ensimmäinen ja viimenen onnettomustutkinta suomessa, jossa kuolee kaksi tutkijaa, ja tutkittavat/asianomaiset häviävät sairaaloista ihan viranomaisten silmien edestä.
Suomi ja Ruotsi petti luottamuksen. Virolaisissa vanhoissa merimiesfoorumin keskusteluissa ihmeteltiin lännen toimintaa, koska tutkimus jätettiin tavallaan kesken. Suomalaisessa onnettomuusraportissa ei tosiaankaan kerrota onnettomuuden syytä. Virolla oli tuohon aikaan kova luotto lännen oikeudenmukaisuuteen, olihan Viro juuri päässyt venäjän alta pois, itsenäistynyt, ja halusi länsimaistua kynsin hampain. Keskustelut olivat vanhoja, muutama vuosi onnettomuuden jälkeen kirjoitettuja. Keskusteluissa liitettiin myös Venäjä jollain tapaa osalliseksi asiaan. Mafiasta (venäjän) on huhuttu, ja yksi todellinen tapahtuma löytyykin. Venäjän mafia keskeytti Kaj:n ja Jutan tutkimukset sanomalla: Se on nyt niin, että saattaa sattua tapaturma, jos jatkatte.
Uusi reikä. Tai ei se ole uusi, se on vain tullut näkyviin, koska hylky on kallistunut vuosien saatossa. Mikäli uusiin sukelluksiin on uskomista, niin reikä on iso. 4 metriä korkea ja 1,2 metriä leveä. Kuvassa oikean puoleinen on redusoitu, vasen veden alta otettu. Tämä reikä selittää uppoamisen tapahtumien kulun itseasiassa erittäin hyvin. Reikä on styyrpuolen kyljessä, Estline-tekstin viimeisen E:n etupuolella. (Katso laivan sivukuva jutun alussa)
Reikä ja matkustajien havainnot, sekä teoria. Onnettomuusraporttia uudelleen lukiessa huomio kiinnittyi matkustajien havaintoihin. Ensin oli kuulunut metallinen pamaus, jonka jälkeen toinen. Vettä oli tullut hyttiosastoille myös kyljestä, eikä suinkaan autokannelta pelkästään. Kasinossa pelipöydän äärellä oli kuultu ensin yksi pamaus, ja sitten voimakas metallinen rysäys alapuolelta, jonka jälkeen laiva kallistui ensin paarpuuriin, jonka jälkeen takaisin styyrpuuriin. Kasino on juurikin tämän "uuden" reiän yläpuolella, kun katsoo laivan piirustuksia.
Jälki keulassa.
Hiapaisi, osui ja uposi? Voisiko olla kuitenkin niin, että m/s Estoniaan törmäsi joku? Mistään räjähdyksestä ei ole kyse, ne on elokuvaväen ja foliohattujen juttuja. (Jutta tutkitutti monessa instituutissa leikkauttamansa palaset pienen reiän reunoista aikanaan) Ison "uuden" reiän syntymiseen tarvittavia voimia on arvioitu, ja tarvitsisi kymmeniä kertoja suuremman massan, kuin irronnut keulavisiiri voisi saada aikaan. Keulavisiirin reippaahko raapaisujälki on jätetty huomiotta onnettomuusraportissa. Nyt tälläinen maalaisfyysikon järki, ja jonkinlainen ruttuisten laivojen korjauskokemus kertoo, että tämä jälki ei ole voinut tulla visiirin uppomisen aikana mitenkään. Rauta on myöskin paljon kevyempää vedessä, ja tälläinen kappale "leijjuu" pohjaan ihan nätisti. Käänsin oikeanpuoleisen kuvan "väärin päin" jolloin keula on oikeassa asennossa. Jälki on aavistuksen styyrpuurin puolella, jossa isokin reikä sijaitsee.
Kuvassa "törmäysjälkien" kohdat. Pieni reikä, jonka tutkimuksen mukaan keulavisiiri aiheutti, ei ole merkitty kuvaan.
Matkustajien ääni-, ja vesivuotohavainnot, sekä uppoamistapa ja kallistuminen myös viittaa reiän syntymiseen törmäyksessä. Ensin osuma keulaan, sitten kylkeen. Keulan saama tälli sai ehkäpä keulavisiirin irtoamaan hetken kuluttua. Merenkäynti oli kovahko tuolloin, mutta ei mahdoton. Keulan jälki on aivan luonnollinen pystysuuntainen, koska laiva keinui. Keulavisiirin ainevahvutta en tarkasti tiedä, veikkaan 10 milliä ainakin.
Kysymyksiä jää avoimeksi, vieläkin. Mikä voi olla se, joka on törmännyt Estoniaan? Itämeri on aina ollut erikoinen paikka. Jos jonkinaista militääristä hiipparia liikkuu välillä pinnalla, ja toisinaan pinnan alla. Ruotsalaisilla oli tuolloin juuri jonkinmoinen sotaharjoitus meneillään itämerellä. Ja on siellä ollut muitakin toki, ei kalastuspuuhissa. Periaatteessa törmäävän aluksen olisi kuitenkin pitänyt näkyä tutkassa. Sen ajan häiveteknologia ei ollut käsittääkseni riittävää piilottaa kokonaista laivaa tutkakuvasta. Joskin juuri itämerellä on ollut sekä idän että lännen paras militääriteknologia esillä, aikanaan. Toki sukellusvene jää vaihtoehdoksi, mutta pitäisi siihenkin tulla aika hyvät vauriot. Havaintojen ja jälkien perusteella pidän kuitenkin törmäystä hyvin todennököisenä. Pommijutut tai torpedot saa unohtaa, ei estoniaa tahallaan upotettu.
(Edit: Kaj:ltä muisteli viimeviikolla, että siellä on mahdollisesti ollut jokin alus, joka on ajettu ruotsin rannikolle haverin jälkeen.)
Miksi asiaa ei avata kunnolla? Jos estonia nostettaisii ylös, tai vaikkapa koko juttu tutkittaisi perin pohjin, niin sieltä paljastuisi monta likaista asiaa, jotka koskettavat monia valtioita. Aika avaa kuitenkin asioita, ja ei ole enään uusi juttu että entistä neuvostoliittolaista aseteknologiaa salakuljetettiin roppakaupalla juurikin Estonialla länteen. Sekä yksityispuuhina (eri rikollisjärjestöt) ja myös idän ydinaseet ja niiden ohjausjärjestemä kiinnosti suuresti toista vastapeluria, eli jenkkejä. Toki puoli maailmaa oli tuolloin huolisaan, että kenelle se punainen ydinpomien laukaisunappi joutuu, koska koko itänaapuri oli sekaisin kommunismin romahdettua. On mahdollista, että Ruotsi on auttanut esim. Natoa, tai jenkkejä suoraan "maailman rauhan nimissä", koska on tiedossa, että kaikki oli mytävänä itänaapurissa noina aikoina. (Ydinase lähi-itään, jne)
Kuhinaa hylyllä heti uppoamisen jälkeen. Hylystä on sukellettu heti välittömästi uppoamisen jälkeen mm. venäläiseen olikargin salkku, yksityistoimesta, sekä Ruotsin poliisin salkut ruotsin toimesta. (Ruotsin poliisijohtoa oli laivalla muistaakseni toista kymmentä, hukkuivat kaikki) Saunaosastolla on myös jotain kiinostavaa, koska sielläkin on käyty jotain tonkimassa. Autokannelle ei virallisesti ole menty, mutta on riidelty aikanaan siitä, että missä asennossa se keularamppi oli milloinkin, ja kuka sitä on siirtänyt. Niinpä nyt löytyy kuitenkin vanhoja videoita youtubesta, jossa joku sukeltelee siellä autokannella. Jutta Raben porukka löysi kasan hitsauspuikkoja pohjasta, joku oli käynyt leikkaamassa reiän kylkeen ja hitsannut sen vielä kiinnikin. En muista mille kohtaa, ja mikä oli selitys. (nämä tiedot virallisista raporteista, koska sukelluksista jää jäljet hylkyyn.) Tässä youtubesta videota, kun hylyllä puuhaillaan 3-4 12.1994, eli pari kk uppoamisen jälkeen. Itse sukeltaja on tämän ladannut youtubeen kuukausi sitten. Tämä lienee leikkaamaton versio, koska onnettomuustutkinnasta puuttui pätkiä, pitänee seurata aikajana.
Viro tekee politiikkaa Viro on nyt suureen ääneen sanonut (varapääministeri), että tutkinta pitää käynnistää, ja jos muut eivät lähde mukaan, niin he tekevät sen vaikka yksin. Tässä on ilmeisesti jokin juttu nyt, josta virolaiset tietävät enemmän kuin muut. Viron tämän hetkistä tilannetta ajatellen he hakevat vieläkin ja edelleen kohti länttä. Putinin ja sen porukan pullistelut pelottaa entisiä kommarimaita enemmän kuin 10 vuotta sitten. Kysymys herääkin, että mitä viro tietää, joka edesautta heitä tässä maailman tilanteessa, koronaa lukuunottamatta? Mieleen tulee Putinin tai sen seurueen epärehellisyyden paljastaminen. Virohan joutuu kuitenkin vieläkin ongelmoimaan venäjän mafian kanssa, ja onhan siellä muutkin maat, valkovenäjä, jne, tätä "putinin jengiä" Btw, Viro syytti Ruotsia valehtelusta estonian tutkimuksessa, n. kuukausi sitten. mielestäni alkaa olemaan se hetki, että Ruotsin tuon aikainen pääministeri vois tulla ulos kaapista.
Saapa nähdä, avataanko asia kokonaan. Mielenkiinolla seuraan. Onneksi menemme koko ajan kohti avoimempia aikoja, ja suomettuminenkin vähenee koko ajan. En väitä, että olisin oikeassa, mutta jäljet Estoniassa kieltämättä näyttää törmäyksestä tulleilta. Se voi olla jokin militäärialus, jonka ei olisi pitänyt olla siellä, ainakaan virallisesti juuri silloin.
Edit: Jatkan tätä (8.11.2020), koska näin Ylen uutisissa (linkki tässä) suomalaisten kommentteja Siellä herrat Livonen ja Karppinen kertovat näin:
-Estonialta pelastuneista ihmisistä kukaan ei ole kertonut kuulleensa laivan kyljen reiän syntymisestä aiheutuneita ääniä. Karppisen ja Iivosen kannanoton mukaan ihmisiä pelastui laivan konehuoneen lisäksi myös sellaisista hyteistä, jotka ovat aivan reiän lähellä.
– Laitalevytys oli 8–10 millimetriä paksua terästä. Jos sellaista lähdetään repimään, lähteehän siitä ihan kauhea ääni, Karppinen toteaa.
Kannattaisi herrojen lukea se onnettomuusraportti ennen kuin alkavat varsinkin yleisesti antamaan lausuntoja. Tässä matkustajien havainnot onnettomuusrportista:
"Kasinossa oli noin neljä matkustajaa ja
croupier pelaamassa korttia. Yksi todistaja kuuli kolme tai neljä voimakasta
metallista iskua yksi toisensa jälkeen.
Äänet tuntuivat tulevan alapuolelta." Tämä kasino on löydetyn reiän yläpuolella, joskin laivan runko voi johtaa äänet hyvinkin kaukaa.
Vahtiperämiehen havainnot:Ääni kuulosti siltä kuin kaksi raskasta metallin kappaletta olisi iskeytynyt
yhteen suurella voimalla. Tämä tapahtui
noin puolessa sekunnissa. Hän ilmoitti
asiasta vahdissa olleelle toiselle perämiehelle B VHF-käsipuhelimella ja sai käskyn jäädä paikalle ja pyrkiä selvittämään,
mistä ääni oli peräisin.
Hän jäi hetkeksi autokannelle, mutta
kaikki oli kunnossa ja ramppi ja visiiri
olivat ilmeisesti kiinni, koska vihreät
merkkivalot paloivat. "
