ABS. Ja pari vanhaa kuvaa.

Tässä tälläinen välipäivitys.. Talvirenkaat tuli vaihdettua Transit -merkkiseen kehonsiirtovälineeseen.
Takarenkaita vaihtaessa huomasin, että jarru laahasi, jäi siis jumiin kuskin puolen pyörässä.  No, rumpu kauhean taistelun jälkeen irtosi, ja herkistelin osat.

Renkaiden vaihdon jälkeen koeajolenkki, ja polttoainemittari ei toiminut, sekä abs-valo syttyi. Wtf? Teloin siinä sitten ilmeisesti takarenkaan abs-anturin.. Polttoainemittari alkoi toimimaan, kovin kyllä ihmettelen moista ilmiötä. Auton alla ei kuitenkaan mitään järkyttävää mesomista ollut. Nää on näitä nykyajan vekottimia... Onneksi Suukossa ei ole tietokoneita.
Itseasiassa en haluaisi noita ABS:iä ollenkaan. Olen aina ajanut normaaleilla jarruilla, ja liukkalla kelillä tottunut hallitsemaan autoa hyvin. Ajettiinpa joskus jopa jääratakisojakin.

 

Katsastusmies tuosta valosta on kyllä riemuissaan.. Valo ei saa palaa, eli abs:ien tulee toimia. Jos valon ruuvaa pois kokonaan, niin siitäkin tulee maininta, valon tulee syttyä virrat laitettaessa päälle, ja sammua hetken kuluttua. Voihan toki tuossa kytkeä, mittaristossa siis, jonkun muun polttimon virrat tuohon abs-merkkivaloon, jotta syttyy ja sammuu sopivasti käynnistettäessä... mut sehän olisi jo huijaamista.. ;)

 Sit tollai vanha prokkis. Joskus 10 vuotta sitten ostin ihan sattumalta tollaisen puuvenee, pituus oli 9 metriä muistaakseni. Pikku askartelun jälkeen veneestä tuli ihan kelpo laite, jolla sitten veneiltiin useampi vuosi Päijänteen maisemissa.

 Yllä ennen remppaa, ja alla rempan jälkeen. Kyllästys pellavaöljy-aspergol sekoituksella, koneena oli Vire 12 hp , joka on Valmetin tekemä 1 pyttyinen 2T bensakone. Ihan loistavan toimintavarma. Jos jollain on jotain kysymistä ko. moottorista (vire 7 on ihan sama), niin muistan hyvin kyseisen koneen, koska remontoin se ihan kokonaan. Eli saa ottaa yhteyttä asian tiimoilta.

Puu on kyllä nättiä matskua. :) Pintaan vedin Unican uretaanilakan. Jossain vaiheessa tuo tuli myytyä, Nimi oli Milla Magia. Lieneeköhän enää hengissä?

Talvea pukkaa. Salaisista arkistoista: Kylmäfuusio

Selkeesti ilmat kylmenee. Täällä on ollut nollan kieppeillä, yöllä pakkasta jokunen aste. hyttiosasto on pysynyt tuolla yhdellä ilmalämpöpumpulla 20 asteen paikkeilla ihan hyvin.
Öljykattilasta tulee täkin päällä oleviintiloihin (Messi,kapyysi, saunatilat, jne) lämpö vielä. Tarkoitus olisi laittaa toi toinen ilmalämpöpumppu paikalleen, mutta toi keli: Tuulee, sataa.. Ihan perskeleen kylmä. Kaikenlisäksi on flunssa päällä, ei paljoa viitsi riekkua tuolla pihalla.


Meinasin alkaa valottamaan entisiä puuhiani, kaivella arkistoja. Tämä olkoon ensimmäinen.


Paljon puhuttua cold fusion, eli kylmäfuusio, sitä tuli joskus tutkittua. Kylmäfuusio tarkoitttaa normaalissa lämpötilassa tapahtuvaa fuusioreaktiota.
Auringossa on fuusio päällänsä, energiaa tulee kauheesti, mutta lämpötila on hyvin-hyvin korkea. Maanpäällä tehdyt ydinreaktiot, meidän ydinenergia, on käänteinen fuusiolle, fissio -reaktio, jonka sivutuotteena tulee kaikkee paskaa, säteilyä ja sen sellaista.
 Fuusioreaktiota on pidetty mahdottomana, jokunen kuumafuusiokokeilu on muistaakseni Saksassa, mutta ongelma on se, että laitteet sulaa paskaksi. Keinotekoinen aurinko ei pysy aisoissa. Ja voi kuvitella, mikä määrä luojan luomaa roinaa tippuu koko ajan oikeaan aurinkoon, Plumps vaan ja sinne sulaa.
Kylmäfuusion pointti on se, että saa lähes loputtomasti energiaa lähes tyhjästä hajautetuissa pikkulaitoksissa ilman mitään radioaktiivista paskaa. Se mullistaisi maailman todellakin.

Kuva netistä viihdykkeeksi.

Kokeilin joskus tuota nykyfysiikan ymmärruksen ulkopuolella olevaa matalammissa lämpötiloissa tapahtuvaa fuusioreaktiota. Hauskaa.
Asian ympärillä on touhua paljon. Tutkimuksiin on sekaantunut jopa Nasa. Ehkä mediaseksikkäin tyyppi asian tiimoilla on Italialainen Rossi ja E-Cat. Myös kreikkalainen porukka on puuhannut Defcalion -nimisen nimen alla. Netistä löytyy kaikkea sälää aika paljon, mutta pitää pitää jonkinlainen tuplapaksu katiskaverkko päällä + foliokypärä, jotta siihen jäisi edes suurin osa salaliittoteoreetikoista ja ufohörhöistä.

Niin. No itse asiaan. Kylmäfuusion toteutin Kanarevin (rus) kennoa muuntelemalla, omalla versiolla. Tulos oli se, että ulos tuli 3 kertaa enemmän lämpöä, kuin sisään syötetty oli. Asiaa pohdittiin mm. FT Matti Pitkäsen kanssa (ystäväni)
Tossa alla kuva omasta labrasta, ja koejärjestelystä.

Laitteisto. Rosterikuppi, jossa suolaliuosta. Tasasähkö tulee kuppiin ja statiivin kärjessä olevaan volframipuikkoon. Lämpömittarilla mitataan nesteen lämpenemistä.

Pöhinää. Jännite jotain 150 volttia, vesi "hitsaantuu". Oikeastaan vesi hajoaa vedyksi ja hapeksi, ja kuplat palaa paukkumalla takaisin vedeksi. Reaktio: H2O -> H ja 2O ja  sitten palaminen, jolloin taas tulee H2O.  Jostain syystä lämpeneminen oli paljon voikmakkaampaa, kuin syötetty sähköenergia. Tuolloin ei keksitty, mikä olisi asian ydin, mutta ilmeisesti se oli kuitenkin Nikkeli ja vety. Nikkeliä löytyy ruostumattomasta teräksestä ja vety tulee tuosta veden hajoamisesta. Lopputuotteena jäi sakkaa, harmi, kun sitä ei tullut analysoitua silloin. Rossin mukaan se on kuparia. Matilla on tähän teoria, miksi nikkeli muuttuu kupariksi. Matin blogi

Kuvia omasta labiksesta Muuramen ajoilta. :) Talon nykyiselle omistajalle, Siellä on tehty tiedettä. :) Taustalla paja-apulainen. :)

Tollainenkin kuva.

 

Nyt sitten. Miksikö en käytä tätä ilmaista energianlähdettä jalostettuna laivan lämmittämiseen? No kun lopputuloksena 3 kertaisen hyötysuhteen saa myös lämpöpumpulla. Toki tossa fuusiossa olis mahdollisuus tuottaa sähköä, jolla prosessi toimisi. Mutta se taas vaatii aika paljon muuta puuhaa, pitäisi tehdä pieni höyryvoimalaitos. Kuulostaa hölmölle, että ei enää kiinnosta, mut niin se vaan on, että isommat caset on tähtäimessä.

Mut on tuosta yksi helpostilähestyttävä versio, jota olisi mielekäs tutkailla. Self running HHO generator. Tsekkaa juutuubista, ne vaan ei tajua vielä, että siinä on kyseessä kylmäfuusio. :) https://www.youtube.com/watch?v=cMlciNOyo_U

 

Tos videossa on kiinalainen generaattori, joka käy oman sähkönsä tuottamalla vetyhappiseoksella. Aluksi käynnistetään ulkopuolisella kaasulla. Se ei ole ikiliikkuja, vaan prosessi perustuu yllä mainittuun prosessiin, joskin palaminen tapahtuu polttomoottorissa, eikä samassa kupissa, niin kuin tossa mun kokeessa.

Öljyn pintakerääjä romuista, pientä kansalaisaktiivisuutta.

Kirjoitin tuosta öljystä aikaisemmin. Nyt sitten tekaisin romppeista tuollaisen pintakerääjän parin päivän miettimisen jälkeen. Hyvin sinne öljy näyttää menevän.

Tilanne ennen. Öljyä kelluu pinnalla:

 Tossa alla on pintakerääjä. Uretaanilevyyn upotettu ämpäri, ja ämpärin pohjassa reikä, jossa uppopumppu ylösalaisin. Pumpun pohjakappale on otettu pois osittain, jotta syntyy pyörre paremmin. Öljy kertyy pyörteen keskelle, ja imaistuu pumppupesään. Tässä vaiheessa saadaan separoitua jo suurin osa turhaa vettä pois. Sieltä letkua pitkin 1000 litran tankkiin, jossa erottuu pinnalle. vesi menee mereen takaisin tankista letkua pitkin. Tuota pintaimun aukkoa uretaanilevyssä pitäs vielä hieman fiksata, sekä keruutankkiin voisi laittaa syklonin, joka tehostaisi öljyn erottumista vedestä.

 Yllä: Tankki

 

Ja tankista vesi takaisin mereen. Pieniä teknisiä yksityiskohtia en paljasta, jospa tässä olisikin jotain keksinnöllisyyttä vaihteeksi. Periaate on kuitenkin se, että meren pintaan tehdään kuoppa vortexilla (siis pyörteellä) ja öljy kertyy siihen kevyempänä, josta pumpataan säiliöön. Jos rakenne tehdään oikein, niin pyörrettä ei häiritse kohtuullinen aallokkokaan.

 

Edit: Tutustuin öljyn keräämiseen merestä, koska en siitä juurikaan ennen tiennyt. Näyttäisi siltä, että tässä minun tekeleessä uutta olisi se, että itse mereen tehdään pyörre, joka hoitaa alkuseparoinnin.

videota,  pyörteestä:

Linkkipäivitystä

 

 Koitin laitella nuo oikeassa reunassa olevat aihealueet jonkinlaiseen järjestykseen paremmin. Huomasin nimittäin, että olen unohtanut laittaa noita avainsanoja tai tunnisteita kirjoittamiin juttuihini. Nyt pitäisi paremmin pystyä navigoimaan aihealueittain, varsinkin, jos etsii jotain teknistä tietoa.
 

Ruuman luukun tiiviste ja daldieselin pakosoundit

Ruuman luukussa ei ole ollut juuri minkäänlaista tiivistettä. Luukun olen halunnut säilyttää, koska siitä on helppo lastata tavaraa hyttiosastolle, ja sitä on mukava pitää kesällä auki. Nyt sitten kun tuli syystuulia, niin luukun rakosista tuuli sisälle.
Lyhyen soittelukierroksen jälkeen Etra-yhtiöiltä (varmaan kallein paikka) löytyi tiivistenauhaa, jonka saa painaa levynreunaan kiinni, ja jossa on hyvä joustavuus. Taisi olla 6 egee per metri. ei kauhean paha kuitenkaan.

 

Luukku ammollaan. Ilmalämpöpumpun ilmanjakoputket täytyisi myös eristää, sillä tuo alumiininen kanava on aika hyvä lämmönvaihdin, eli lämpöä hukkuu tuohon alkumetreille jo. Pisin kanava menee keulahyttiin, johon matkaa tuosta pumpulta 9 metriä. Villat + paneelipinta puuttuu vielä tuosta saranapuolelta osittain.

 Tässäpä tiiviste painettuna levyn reunaan.

 Samalla tuli eristettyä entinen keulahytin portaikon aukko. Portaitahan ei enää ole. Uretaanilevy + vaahto löytyi ihan omista varastoista. Toi porraskaappi on nyttemmin varastona. Joillakin on pihavarasto, meillä kansivarasto. :)

Sitten toi kiinalainen vinssi, jolla tuo ruuman luukkukin avataan. Vaihdoin sen tuohon keulamastoon keväällä. Nyt jarru ei näytä toimivan enää. ?? Liekö mennyt vettä sisään, ja liukastaa jarrulevyn, tai ruostetta? Jarru kyllä lonksahtaa päälle/pois, mutta ei oikein jarruta tehokkaasti.  Saapa nähdä, kun marino pitää nostaa kannelle, niin tuleeko hommasta mitään. prkl. Ei viitsisi millään rälläköidä vinssiä irtikään, ja viedä takuuseen.

Ai niin, tässä kuva meikäläisestä -70 luvun loppupuolella Turun veneveistämön Brigitte-merkkisen veneen puikoissa. Vakavaa puuhaa. :) Brigitte oli muistaakseni vuosimallia -72. Brigitestä jotain keskustelua tuolla Telakkaduunia -julkaisussa.

 Ja sitten tuossa alla lukijan toiveesta videopätkä Daldieselin käyntiäänestä. Bassotoisto on kylläkin huono tollaisessa pokkarikameran mikissä.. Nopeus tuossa on jotain 8 solmua, kierrosluku jotain 500 paikkeilla per min. Ihan makea soundi. :) Turbon sirityskin kuuluu vaimeasti.

VR, pendolinot hitaampia kuin vanhempi kalusto.

Vieraat lähti, saatettiin asemalle. Tästä tuli mieleen todellinen tarina junien nopeuksista. Pendolinojen veturit on leimattu 210 km/h. Vaunuissa näyttää olevan 200 km/h. Asia kunnossa näiltäosin.

Mutta vr:n edelliset veturit ( en  muista tyyppejä) oli leimattu korkeammille nopeuksille. 215 km/h, vai oliko 220 km/h. Tutustuin Pieksamäellä  yhteen vanhempaa mieheen, joka oli töissä VR:n varikolla. Hän kertoi mielenkiintoisen kohdan Pendoliinojen saapumisesta suomen rautateille: Entisistä vetureista piti maalata tuo 220 km/h piiloon, jotta voitiin perustella Pendoliinot tarpeellisiksi ja nopeammiksi. Nyt noissa vanhemmissa on muistaakseni 190 km/h leimat. Hm, herää kysymys, oliko kaluston tilaaminen uusiminen kuinka tarpeellista, kun entisilläkin jotka toimi kuin junan vessa, päästiin jopa kovempaa ??

Oikeastaan en lähde spekuloimaan asiaa sen kummemmin, kunhan tuli mieleen vaan.

Sit tuollainen kaupan oleva Chris-craft, amerikkalainen klassikkovene. Kuvat ei oikein ole edustavia, mutta vene on hyväkuntoinen, Ja osaavan ihmisen käsissä ollut jokusen kymmentä vuotta. Kelluu makeassa vedessä päijänteellä, joutaisi arvonsa omaavaan kotiin. Yhteyksiä voi ottaa minuun, annan yhteystiedot ko. henkilölle, mikäli vene tosissaan kiinnostaa. (samuli.penttinen (ät) s-penttinen.fi)

Sivukuva . 

Sitten vielä tuollainen hassu: en ole koskaan nähnyt, että lavuaari viemäröidään 160 millisillä putkilla. Eipä mene tukkoon... :) Lähinnä tulee mieleen, että mikä tuossa altaassa enää pysyy, kun kahvikupit ja vaikka hauet menee kokonaisena alas... Tai onko koko altaalla enää merkitystä, koska altaan pohjassa on puolen altaan kokoinen aukko..

Tässäpä tämä, mukavaa sunnuntaita. Täytyy todetamyös, että toi mun pokkari on aika paska kamera. Värit vääristyy. Jollan kameralla tulee jopa parempia kuvia.

Miniristeily,Turku-Airiston matkailukeskus-Turku

Tulipa sukulaisia Keskisuomesta viikonlopuksi kylään. Ja tokihan sitä merelle piti lähteä. Lähteminen on aina hienoa kaikkineen touhuineen. Kaikki muut oli mukana, paitsi laivakissa Nami, 

Reittimme, Fonectan reittipalvelusta.

Cruise. Nopeutta mennessä 7 knotsia 0,2 ahtopaineella. Sää oli mahtava, aurinkoa ja liki tyyntä.

Naisvoimaa brykalla.

Liki kesä. :)

Isukki. :)

Airiston laiturissa on syväyttä muistaakseni yli 4 metriä. Tähän aikaan vuodesta on tilaa mukavasti, päästiin kylki laituria vasten. Tönittiin tullessa laiturissa oleva maasähkötolppa vinoon, kun tuuli painoi keulaa laiturin päälle, Mutta korjattiin toki, Irtosi vain ruuveistaan puulaiturin kannesta. 

Laiturin jatko-osa on aika surkeassa kunnossa. siihen kiinnittyminen olikin osittain kielletty. Irtoaa pian koko laituri.

Köysien kiinnittämisen jälkeen Poks, kuohuviinit messissä jokaiselle. :)

Airiston lomakeskuksen rantaa. Siisti paikka. Suukko ulkolaiturissa.

Kallioissa eri paattien nimiä. Näköjään tapa kirjoittaa/maalata paatin nimi ja päivämäärä. Ihan kiva. :)

Tää on nyt tälläinen matkablogi nyt näköjään. Airiston hotelli/kylpylä on näköjään perustettu  1941. Nätti ja siisti paikka. Klikkaamalla kuva suurenee. Harmi, että ko. paikalla ei mene hyvin. Taloudellisia vaikeuksia kuulemma.

Pihamaata ja ravintola.

Tossa toi sähkötolppa. :)  

Illaksi tultiin Turkuun takaisin, loppumailit ihan pimeässä. Nopeutta pidettiin 9 solmua, 0,3:n ahtopaineella. Öljynpaine suodattimien jälkeen on alle 3 bar, Ennen suodattimia se on 4,5 bar. Taitaisi olla aika putsata suodattimet. 

Ja lämmönvaihtimet pitäisi putsata ennen ensikesän reissuja. Näyttäisi virtaavan tuo merivesi vaihtimien läpi hyvin, mutta ei juurikaan sido lämpöä itseensä. Syy lienee siinä, että ollaan tässä mutaisessa laiturissa, pohjasta kiinni toisinaan. Laittelen tähän niinkuin muistiin nämä asiat.

 Edessämme meni Vikingline, ja Tallinkin paatti. Ihan jännää tulla pimeässä isoon kaupunkiin. Sähköisen navigoinnin merkitys on kyllä oleellinen. Ja näyttää siltä, että perinteistä karttaa ja valonheittimiä ei juurikaan käytetä, koska väylämerkkien heijastimet ovat aika huonossa kunnossa toisinaan.