sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Pieni tauko puuhissa.

Oltiin mantereella kolme päivää, piti tehdä töitä. Sillä välillä pikkuveneemme oli liki uponnut. Omaa tyhmyyttä, olin sitonut veneen laivamme kylkeen, ja sadevesi laivan kannelta valui vedenpoistoaukkosta suoraan veneeseen, joka lopulta täyttyi. Ja tietenkin juuri poissaollessamme oli ollut kunnon ukkosmyrsky ja vettä satanut todella paljon.

No, pikkuvene pelastettiin siten, että laitettiin pumppu imemään vettä veneestä, ja köysistä vedettiin se pintaan. Pikkuhiljaa se sitten nousi takaisin pinnalle pumpun imiessä vettä pois.

Moottori oli onneksi niukasti vedenpinnan yläpuolella. Tappioksi on luettava karannyt polttoainesäiliö, ja siinä oleva 5 litraa bensaa. Muut kamppeet oli tallella. Säiliö lienee kellunut jonnekin merelle tai rantaan, ja ilokseen joku löytänyt sen sitten bensoineen. heh. Täytynee hakea motonetistä uusi. Maksanee jotain 20 egee.

Sää on loistava, aurinko paistaa ja lämintä riittää. :)

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Muuttoilmoitus, niin minne?

Omenoita (uuni-) kapyysistä odotellessa piti kirjoittaa..

Pistää hymyilyttämään, kun soiteltiin tuonne väestörekisterin muuttoilmoituksien vastaanottajalle. Se, miksi sinne piti soittaa, johtui siitä, että netin kautta tehtävä muuttoilmoituslomake ei hyväksynyt tyhjäksi jäävää uusi osoite -kenttää.

Nainen palveli puhelimitse hyvällä ilmapiirillä. Neuvoi, että Suomessa voi asua ilman osoitetta hyvinkin. Mutta kunta pitää valita. Sillä ei ole kuulemma merkitystä, että oleileeko ko. kunnassa, mutta jokin kunta kuitenkin pitää valita. Ilmeisesti tämä liittyy äänestykseen ja verotukseen.

Virkailija ei tiennyt, missä kunnassa on halvin veroprosentti, joten kunta jäi tällä haavaa valitsematta. Asian voi kuitenkin korjata puhelinsoitolla.

Tuo veroasia ei ole ihan merkityksetön. Netissä oli Kauppalehden tekemä tutkimus: Keskituloinen saa käteen 1700 € enemmän halvemman verotuksen kunnassa verrattuna kalleimpaan. Halvin oli Ahvenanmaalla joku paikka, ja kalleinta Pohjoiskarjalassa. Mantereella eniten käteen jäi Kauniaisilla. :) Ilmeisesti minusta tuleekin sitten Kaunialainen, Kauniainainen, Kauniaislainen kansalainen (?) joka näyttää tuon netistä löydetyn kuvan perusteella aika merkittävältä paikalta.

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Iltasanomien laivassa asumisen faktat..

Iltiksen juttu: http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288441986695.html

Lainaan jutun tähän ja kommentoin väliin. Juttu on aika vanha, mutta herätti ajatuksia:

IS kertoi viime viikolla Helsingin Hietalahdessa sijaitsevasta entisestä brittilaivaston tukialuksesta, joka toimii nykyään Mervi ja Christian Wennerstrandin kotina. Jos ajatus jäi kiehtomaan sinua, lue nämä faktat asuntolaiva-asumisesta. Työtä riittää ja rahanmeno on taattu.
1. Mikään alus ei ole täysin vakaa eli jatkumiseen keinumiseen on totuttava.


-Joo. Keinuminen nukuttaa myös lapsen. Emme ole kokeneet keinumista mitenkään häiritsevänä.

2. Kunnallistekniikkaa ei ole, joten vesi toimitetaan säiliöautolla. Sähköt on saatava maista ja wc:n toimittava ilman viemäriä.


Bulshit. Merivesi on kelvannut sellaisenaan meidän pesukoneille ja suihkuun. Erona on se, että ihoa ei tarvitse rasvata niin usein, kuin kaupunkivedellä. Juomakelpoisen veden saa käänteisosmoosilaitteella. Sillä tulee itseasiassa puhtaampaa vettä, kuin kaupungin vesiverkosta. Eikä siihen ole lisätty klooria.

3. Suomen oloihin on vaikea löytää tarpeeksi eristetty ja hyvärunkoinen alus.


Näin on. Mutta kukaan ei kiellä laittamasta lisää eristettä. Laivojen eristeet ovat huonohkompia siksi, kun konehuone tuottaa yleensä liikaakin lämöä, joka pitää sitten ajaa mereen. Asumiskäyttöön pitää lisätä hieman eristeitä, muutoin lämpölasku saattaa olla liian suuri.

4. Vaatii paljon ylläpitotöitä kuten lumen luomista, koneiden huoltoa ja korjausta sekä rakenteiden parantamista.

Öö.. Jos verrataan omakotitaloon, niin lumitöiden määrä on huomattavasti pienempi. Ehkä rivitalon kokoluokkaa maksimissaan. Puhtaasti asumiskäytössä tekniikka on sama, kuin omakotitalossa. Eli ei sen enempää vaivaa. Rakenteiden parantamisen näen tarpeelliseksi omakotitaloissakin, siis jos vanhaa remontoi.

5. Samat kustannukset kuin omakotitalossa. Ettrickin asumiskulut ovat noin 600 kuussa ja ostohinta oli noin 150000. Remontit ovat maksaneet useita kymmeniätuhansia.



Ei pidä paikkaansa. Jos haluaa olla laiturissa, niin laituripaikan saa vuodeksi muutamalla satasellakin, jos viitsii hieman nähdä vaivaa. Meidän asumiskulut ovat lämmityksineen ja sähköineen on n. 200-250 egee kuukaudessa. Huomattavaa on se, että kiinteistöveroa ja vesilaskua ei ole. Eikä välttämättä edes sähkölaskua. Eikö muitakaan pakollisia maissa olevia kuluja, koska maissa olevat lait ei yletä merelle.  Aluksia saa huomattavasti halvemmallakin. Mutta tyylejä on erilaisia, joku haluaa jalopuista laivasisustusta, toiselle riittää siisti ja lämmin asuntomainen tila, jossa asua. Me lienemme siltä väliltä.

6. Pieni ja sokkeloinen tila vaatii erikoisjärjestelyjä asumisessa.


Niin,no, jos haluaa pitää/rakentaa pienia ja sokkeloisia tiloja. Jos sisällä on lattiapintaa 140 m2, niin kyllä siinä mahtuu jaloittelemaan kompastumatta ovenkarmeihin. Tällä hetkellä asutaan ahtaammin, koska suurin osa laivaa on remontin alla.

7. Huonekalujen mahduttava oviaukosta sisään, mikä tarkoittaa että suuret huonekalut kuten sohva on saatava osiin.


Tämä seikka riippuu aivan siitä, että minkä kokoisia ovia laivaansa haluaa laittaa.

8. Hyllyissä ja pöydissä on oltava kaiteet. Tavarat ja huonekalut on ruuvattava kiinni tai niiden on oltava kiinteitä. Rakenteet on tilattava mittatilaustyönä tai tuunattava sopiviksi vinoihin seiniin ja pintoihin.

120 tonnia terästä ei keinahtele niin paljoa, että mausteet tippuisi hyllyltä. Tai toki keinuu, jos lähtee myrskykelissä liikkeelle. Mutta ammatikseen kun ei ajeta, niin miksi lähteä? 150 metriä pitkät rahtialuksetkin keinuu, jos keli on todella huono. Vinot seinät?  keulahytissa on ainoat vinot seinät. Muutoin kirjahylly istuu ihan kuin elementtitalon kipsilevyseinää vastenkin.

Jotta tälläistä tuli mieleen.
 Alla oleva kuva näpättiin, kun ajeltiin tuolla pojan alumiiniveneellä räpsöön maisemissa. Kannattaa muistaa laittaa laiva talvikuntoon ennen pakkasia..

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Takamaston kunnostusta

Takapään masto kaatui kätevästi  aamupäivällä. Syitä oli monia: GPS herjasi anturivikaa, koska satelliitteja katselevan pallukan johto maston yläpäässä oli katkennut. Lienee tuuli heilutellut, ja väsyi sitten yhdestä kohtaa murtuen poikki. Toinen syy oli se, että maston juuressa oli vuoto. Sadevesi vuoti suoraan tulevan saunaosaston (entinen messi muuten) seinän väliin. Maston tyven kiinnityskohtaan oli jäänyt pieni kolonen, jossa vesi seisoi. Vuosien myötä ruoste oli sitten tehnyt tehtävänsä, syönyt 4 millisen pellin puhki. Mastosta keulaa kohti menevä staaki tai vantti, miten vaan, oli tiensä päässä. Vaijeri murtui taitettaessa. Romukasasta löytyi onneksi hieman ohuempaa uudenveroista vaijeria, jonka vaihdoin tilalle.

Masto nurin. Yläpää jäi kuitenkin niin korkealle, että piti käyttää 6 metrisiä tikkaita, jotta yletti pujottamaan uudet lippunarut.

Alla kuvassa maston telineen välikkö, jossa ruoste oli pesinyt.
 Samalla tuli uudet lippunarut. Osa naruista oli katkennut ja sykkyrällä maston yläpäässä. Koemielessä järjestettiin hieman myöhäinen juhannusliputus. Masto tuli maalattua myös samalla.

Tässä kun on jutellut paikallisten ihmisten kanssa, niin toi merislangi alkaa tarttumaan. Tossa linkissä slangia: http://www.samk.fi/tekniikkajamerenkulkurauma/merenkulku/merenkulunslangia

Ja olipa pakko laittaa vielä kuva komeasta entisöidystä puuveneestä. Tuolla on ajettu pirtuakin suomeen kieltolain aikana, kertoi omistaja. Vene on jostain 30-luvulta. 
Klikkaamalla kuvia ne suurenee. :)

Kapyysi, eli laivakeittiö

Laivakeittiö, kapyysi, byssa.. Sanoja on monia. Wiki: http://fi.wiktionary.org/wiki/kapyysi

Tuli juhannuspäivän iltana puuhasteluinto. Oikeastaan, kun käytiin kuusakoski oy:n romujenkeräyspisteellä, mukaan sattui kertymään jonkun sinne hylkäämää valkoista melamiinilevyä. Lienee ollut tietokonepöytä ja -kaapisto.

Levyt jalostui kapyysin hyllyiksi. Kapyysi on pieni, ja tilapäinen. Jossain vaiheessa olisi tarkoitus rakentaa parempi, mutta aika ja raha rajoittaa.. ;)

Kaikki oleellinen saatiin kuitenkin mahtumaan. Paitsi astianpesukone. Ensin aloitin tarmokkaasti muotoilemaan kaapistoa, jotta koneen saisi upotettua tason alle. Onneksi jossain vaiheessa tuli mieleen, että mahtuuko 60 cm leveä kone tosta kapyysin ovesta sisään. Eipä mahtunut.. Ovi olikin 50 cm leveä. Konetta on huonohko purkaa. Tai kyllä se purkaminen onnistuu, mutta uudelleen kasaamisen kanssa saattaa tulla ongelmia. Lähinnä vedenpitävyyden kannalta.

No, tuli googlattua 45 cm leveitä astianpesukoneita. Sellainen meidänkin on siis saatava. Kannella nököttää nyt 2 kpl kunnossa olevia käytettyjä astianpesukoneita. Toinen pari vuotta vanha "delux" malli, ja toinen hieman vanhempi peruslaite. Täytyy varmaan koittaa myydä pois. Ton deluxe-koneen korjasin ihan varta vasten..

 Mausteita ja rommia.
Mikrolle tekaistiin oma kolo. Hella ja kaapistot tuli laivan mukana. Hassua, kaapistossa ei ollut kuivausritilää ollenkaan. Sekin löytyi sattumalta kuusakosken romukasasta. Heh, aika ekologinen olo, kierrätyskeittiö...

lauantai 22. kesäkuuta 2013

Saunan tekoa

Entiseen takahyttiin olisi tulossa sauna. Ovesta pääsee suoraan 1-kannen takaosaan, takakannelle siis, josta voi mennä tikkailla uimaan.

Vanhat seinäeristeet purettiin pois, ehjät ja homeettomet koolauspuut jätettiin paikoilleen. Tila jaetaan kahtia väliseinällä, jolloin ulko-ovi jää pesuhuoneen puolelle. 50 mm uretaanilevy saumataan tiiviisti vaahdolla, jotta kosteus ei pääse kondensoitumaan peltiseinään. Uretaanin ja peltilevyn väliin jää pieni ilmatila, jonka takia ulkoseinään joutuu poraamaan muutaman pienen reiän tuulettuvuuden takia.

Kuvan alkuperäinen lankkulattia löytyi mattokerroksen alta. Lattia on saanut vettä, koska takahytin katto on vuotanut. Lankut on kyllästetty jollain todella kestävällä aineella, koska yhtään laho-tai homevauriota ei ollut. Koska lattia on kestänyt liki 40 vuotta merioloja lahoamatta, ajattelin jättää sen saunan ja pesuhuoneen lattiaksi. Hionta, kittaus ja venelakkaa päälle.  Saattaa tulla komea puulattia. :) Kallistuksetkin on valmiina, täytyy tehdä vain viemärit kahteen nurkkaan. Takahytin alla olevassa tilassa on peräsinkoneisto ja 2 kpl 1000 litran säiliöitä, en tiedä, mihin tarkoitukseen ovat tarkoitettu, mutta jätevesi niihin menisi mukavasti. Säiliöt voi tyhjentää kannelta isojen aukkojen kautta.

laivapannaria

Räpsöössä kokko + merellistä tunnelmaa. Aivan mahtava lämmin ja lempeä yötuuli.

Pannukakkua.. Tietenkään laivamme ei ole suorassa, joten uunikan ei ole suorassa. Toinen reuna oli hieman paksumpi. :) mutta ihan pannukakun oloista ja makuista.

Ankkuripeli vaivasi mieltä vielä illalla, ja tutkailun jälkeen yhden luukun alta löytyi käsikammelle paikka. Kampea ei tietenkään ole, joten putkitongit kelpasi, ja ankkuri saatiin takaisin ylös. Täytyy paneutua sähköihin jossainvaiheessa.
Kuvassa ankkuripelin moottorin hiilet ja kommutaattori. Laitteiston syöttöjännite on 240 V. Brykällä on iso tasasuuntaaja ja säätövastus, jolla kierroslukua voisi säätää. En tiedä, onko koko moottori tasavirtalaite, ja säätövastuksella vain säädetään tehoja (pyörimisnopeutta) vai onko pelkkä magnetointijännite säätyvä, esim ankkurille.

perjantai 21. kesäkuuta 2013

Juhannus ja ankkurikoneisto

Hyvää Juhannusta! Keli on mitä parhain, aurinko paistaa ja paitaa täytyy pitää toisinaan päällä vain sen takia, ettei koko selkä palaisi. :)

Ajatus oli tehdä neitsytmatka ja juhannusristeily  tällä aluksella. Lähtörutiineihin kuuluu monenlaisia asioita, joita tässä on koittanut pikkuhiljaa sisäistää.

Lähtö menee suunnilleen näin:
1. Apukone käyntiin. = tuottaa voimavirtaa.
2. Avataan pääkoneen lämmitysventtiilit, ja käynnistetään kiertovesipumppu
3. Kytketään pääkoneen lämmitys päälle (sähkövastus 6 kWh)
4. odotellaan, jotta pääkone on 40 asteinen, muutama tunti. (n.4000 kg rautaa)
5. Nostetaan korkeapainekompuralla starttipaine pulloihin, n. 10 min
6. Avataan polttoaineventtiilit
7. Tarkistetaan muut asetukset, kaasu, jne
8. Vedetään pienestä kahvasta, ja tsuh-tsuh-jytytytyty....  kone käy.
9. annetaan käydä hetken aikaa, tarkastetaan jäähdytysveden virtaus, öljynpaineet, yms..

Tossa lämmitysvaiheen aikana on kaikkea muuta pikku puuhaa. Kokeilin sitten ankkuripeliä. Tuubillinen vaseliinia meni erinäisiin nippoihin, ja pienen puuhastelun jälkeen toinen ankkuri solahtikin kätevästi mereen, ketju perässään. No brykalla on nappula ja säädin, millä ankkuri pitäisi nousta. Kampesin itseni brykalle, ja käänsin pääkytkimestä. Mitään muuta ei tapahtunut, kuin alakerrasta spotifystä kuulunut musiikki lakkasi soimasta. Heh, sähköt katkesi. Ankkuripelin moottori, tai jokin muu poltti 16 amppeerisen pääsulakkeen. Prkl.

Tämän jälkeen seurasi erinäistä ähellystä, mm. tuli purettua ankkurikoneistoa, tulkattua venäjänkielisiä ohjeita, jne..  Ilmeisesti sähkömoottori on palanut tai kaapeloinnissa on oikosulku. On mahdollista, että ruumatiloja purettaessa olemme onnistuneesti rikkoneet koneistolle menevät kaapelit. Eli ei juhannusristeilyä. Koitimme käsin saada ankkuria ylös, tuloksetta. Laitteistossa ei ole käsiajomahdollisuutta, ainakaan helposti järjestettävissä. N. 4 tuntia meni asiaa tutkaillessa..
Nyt olen kuitenkin viisaampi ko laitteen mekanikasta, mutta vasemmanpuoleinen ankkuri pötköttää yhä edelleen laiturin vieressä meren pohjassa...

Eli alamme viettämään juhannusta. Onhan toi Santun pikkuvene. jospa sillä käymme ajelemassa pikkulenkin. :)



Tuossa tuli jo purettua hieman luukkuja auki. Moottori ei kuitenkaan haise palaneelle, eikä ole märkä.
Hm, jotenkin tuntuu kyllä oudolta, ellei mitään käsikäyttömahdollisuutta ole järjestetty.. Täytyy mennä vielä tutkimaan asiaa...

Edit 26.6 Vika löytyi. Joku entinen purkaja oli pilkkonut keulahytistä koneistolle menevät johdot poikki. Ei ihme, ettei laitteet toimi. Ei tullut ekana mieleen, rttä joku tälläistä tekisi. Maakrapu. Prkl.


torstai 20. kesäkuuta 2013

Sisaralus Jyväskylän satamassa

Jyväskylästä löytyy sama runko, kansirakenteet ovat hieman erilaisia. Runko on vuodelta -72, eli hieman vanhempi kuin meidän.

Kone ei ole venäläinen vaan saksalainen SKL -merkkinen, koska DalDiesel alkoi valmistamaan moottoreita venäjällä vasta -73.

Laiva toimii ravintolana,  https://www.facebook.com/pages/MS-Musta-Magia/662030713824131

Muutama kuva:



sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Roskaa, roskaa ja vielä roskaa sekä pilssi

Etummaisesta rahtitilasta irtosi 3 chevyn lavallista puuta, 20 jätesäkillistä alumiinifoliota ja n. 4 kuutiota betonia. Nyt seinät on näkyvissä. :) Puu oli todella kuivaa ja kovaa. Mitä lie Puolan lajiketta?? Pääkonetta käyteltiin vieraiden ja talkooporukan iloksi hetken aikaa. On se vaan vaikuttava laite. Päivän päätteeksi tyhjennettiin pilssistä pari sataa litraa sekalaista öljyä ja pari kuutiota vettä. Vesi (sade) on vuotanut 2. kannelta piipun juuresta, ja potkuriakselilta. Tämän päivän hommat kevensi alusta arviolta 5-7 tonnia, ja sen huomaa, keulan syväysasteikko näyttää nyt 1,1 metriä. muutama päivä sitten se oli 1,2 m.

Sää oli mitä parhain, hieman tuulta ja aurinkoa runsain mitoin.
Talkooporukan kanssa käytiin katselemassa aavaa merta Räpsöön toisella puolella. On se hieno vaan jotenkin, iso vesi joka yltää monen maan rannoille..

lauantai 15. kesäkuuta 2013

Kellokosken alumiinivene ja punaraitaMercury 39 , 60-luvulta :)

Tuli hommattua tuollainen setti. Busterin esi-isä. :)  kevyt kuin mikä. Mercuryn bensapumppu on hieman väsähtänyt, mut toimii kuitenkin vielä. Täytys tilata uudet kalvot jostain.

purkupuuhia

Keulahytin tilannekatsaus. Puiset seinät ja vanhat eristeet (alumiinifolio ja villa) purettu.
Keulaa lähempi rahtitila, seinissä on ensin betonilaasti, jonka alla puu, ja puun alla taiteltua alumiinifoliota. Betonit naputeltu pois. Kavereita tuli hieman apujoukkoiksi ja viikonlopun viettoon.
Toinen rahtitila, josta nyt purettu liki kaikki. seinän takana on konehuone. Seiniin olisi tarkoitus ruiskuttaa uretaani jossain vaiheessa. Eipähän ala kondensoitumaan.

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Merivesisuihku

Ai niin, tilapäinen suihku tuli laitettua.. Merestä tulee pohjaventtiilin kautta vesi grundfossin tankittomalla jp-5 automaatilla (on muuten pikkuisen parempi, kuin joku gernin tai bilteman vesiautomaatti) ja kattilaan asennettiin 1 kpl irtolämmönvaihtimia, jonka sain romuista tuolta Suomen lämmönvaihdinhuollosta , kiertovesipumpulla avitettuna, ja jo vain, suihkusta tulee lämmintäkin vettä. Nippuseteellä suihkuhana seinälle ja ton suihkutangon sitten kuitenkin porasin tohon peltiseinään (onko 5 millinen enään peltiä?) Huomattu on, että merivedellä iho jää pehmeämmäksi. :) Aika luomua.. 

Arkitoimia..



 Proviantia, elikkäs laivamuonaa iltatuimaan. Päälle viinilasilliset.
 Pyykki kuivuu muutamassa tunnissa..
Ja pesukoneen kansipaikka ei ole ainakaan vielä vaikuttanut pesutulokseen. :) Pyykit peseytyy merivedellä ihan mallikkaasti.

torstai 13. kesäkuuta 2013

Ruuman raivausta

Ruumassa on tilaa. Vaikka alus on troolarimallinen, niin yhtään suomua ei missään ole. Entisten omistajien mukaan aluksella ei ole kalastettu koskaan. Ennen edellisten omistajien muutostöitä Suomessa, tämä on lienee ollut alunperin "Russian trawler" (google tietää) elikkäs vakoilukäyttöön tehty kalastusaluksen näköinen alus. Ruumaan tehdään kulku kannen yläpuolisista tiloista, eli portaat alas. Ruumatilaa on n. 70 m2, ja lisäksi kannen alla on keulahytti, joka lienee 20 neliötä.

Valoisaa.

Tyyni ilta, ja valoisaa!  Merellä on kyllä hämmästyttävän paljon enemmän valoa, kuin maissa ja sisävesillä. Kuva on otettu 12.6 klo 00.00 suunnilleen.  Hassua, että ennen tätä olen kokenut laivojen pienet ikkunat jopa ahdistaviksi asumiskäyttöä ajatellen, mutta valoa tulee jopa tuplasti, koska vesi heijastaa. Seinään piirtyy monesti kaksi aurinkoa, joista toinen läikehtii veden taittamana. :)

Samaisen päivän iltana oli pieni myräkkä. Joutui hieman kiristelemään köysiä lämpimässä kesäsateessa, koska itätuuli painoi  vähintään15 m/sec vauhdilla, ja  laituri meinasi joutua koville. Yläkannella oleilevat tuolit ja katuharja yritti pyrkiä samaan aikaan alas. heh..

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Muutto 1.6.2013

Laivassa on sen verran valmista lämmintä tilaa, että pystyi muuttamaan siihen asumaan. Joitain pika-pika-asennuksia joutui tekemään, kuten suihku ja tilapäinen wc.  Maisemissa ei ole vikaa. :)

Kansikuvaa..

tekniikka

Kone on Daldiesel 18-22, 33 litrainen ahdettu ja välijäähdyttimellä varustettu 4-tahtinen oikea laivakone. Daldiesel, tai Daldizel on Habarovskin dieseltehtaan tuote, itävenäjältä. Tehoja löytyy muistaakseni 220 hp. Kierroslukualue 400-800, suunnilleen.
Paineilmakäynnisteinen, joka sylinterille on oma paineilman syöttö. Käynnistyspaine n. 30 Bar.
Koneen tyyppi 18-22 tulee sylinterin halkaisijasta ja iskun pituudesta senttimetreinä. Koneita on käytetty myös vetureissa. Heh, koneen paino kytkimineen jotain 5000 kg.  Koneen normaali käyttölämpötila on alle 60 astetta.

Apukone on Perkins diesel 4.236, 4 pyttyinen ja 236 kuutiotuumaa, elikkä jotain 4 litraa. Apukoneen perässä on 40 kWh:n "pikku" laturi, jolla tuotetaan ihan reilusti 3~ 400/240 V laivasähköä.

Lisäksi on Onan-merkkinen pienempi dieselaggregaatti, joka on remontin alla, suuttimet puuttuu.

Merikytkin on myös Daldieselin tekosia.
Konehuoneessa on kivasti tilaa, saa kävellä selkä suorana.  Kuvassa ei näy öljykattila, jolla laiva lämpenee. Polttoainetankin on suunilleen 10.000 litraa. Asbestia laivasta löyty ainoastaan apukoneen pakoputken eristeestä, näkyy kuvassa, tuossa katossa toi paksu pötkylä. Besti näyttää ehjältä, olkoonpa siinä. Maalia päälle korkeintaan, niin ei ala pölisemään.
 Alla koneen mittaristo. Ahtopaine, öljynpaine monesta eri kohtaa kiertoprosessia, lämpömittarit, jne. Täytyy sanoa, että kyllä neuvostoliittolaiset on ihan ajatellut moottoritekniikkaa. Kuvassa ei näy erillinen monivalintakytkimellä olevan termopareilla toimiva lämpömittari, jolla saa jokaisen sylinterin pakolämmön erikseen, ja ahtimen sekä välijäähyn ennen ja jälkeen -lämpötilat. Koneen päällä on puhallushanat, ja mittareiden alla näkyy ruiskutuspumppu.
Tässä linkissä koneen käymisestä videota
 Akut.. Tai siis paineilmapullot. Hieman jännitti, kun noihin pitää laittaa 30 Bar painetta. ovat kuitenkin vuodelta -75. Mutta on se Neukkukin pelännyt noita, koska on valmistanut ihan ylivahvasta raudasta. Jos toi halkee, niin saattaa olla henki pois. Ainakin konehuoneessa olevilla henkilöillä. Pahimmillaan koko paatti saattaa revetä, jos ovet on suljettu. Sen nimittäin tajuaa, kun 4 kWh:n tehoinen korkeapainekompura lykkää 15 minuuttia painetta yhteen pulloon, ilman että mistään pihisee.. Tossa oikeassa laidassa näkyy pieni sykloni, joka putsaa ilmaa ennen pulloja. Alhaalla vesiputken takana näkyy venttiili, joka on potkuriakselin jäähdytys/puhdistusvesikierron sulku.

Brykalta löytyy Raytheonin tutka, autopilotti ja gps.  Navy-käyttöön tarkoitettu pommin kestävä läppäri, joka varakarttaplotterina. Sähköinen kompassi, meri-vhf, ja,ja.. Säleverhot. :) Varsinainen navigointi tapahtuu normi pc:llä, jossa Loisto -ohjelmisto.

Ruori-peräsin toimii esiohjatulla hydrauliikalla. Säätyvä pumppu on pääkoneen etupäässä. Samainen pumppu tuottaa keulapotkurin tarvitseman tehon. Keulapotkuri on kaarevassa tunnelissa. Hydrauliikkaa ohjataan 24 voltin magn. venttiileillä

Laiva lämpenee kevyellä polttoöljyllä. Aika normaali öljypoltin, tais olla Bentone -merkkinen. Kattilakin tuollainen omakotitalon kokoluokkaa. Patteriverkostossa on glygoliseos, koska ennen tämä on jätetty kylmilleen talveksi.Poltinta ja kiertovesipumppuja (2 kpl, toinen käyttövedelle) on oma invertteri, mikäli ollaan akkusähkön varassa. Syksyllä 2014 lisätty 2 kpl ilmalämpöpumppuja, toinen messissä ja toinen hyttitiloissa täkin alla. (kanavat eri hytteihin)

Painoa aluksella lienee 110 tonnia. Syväys nyt hieman kevyenä perässä 2,2 m ja keulassa 1,3 metriä.

Makeavesi/painolastitankki on keulassa. Perässä kummallakin puolella arviolta 1000 litran tankit, joiden tarkoitus on hieman epäselvä. Niistä menee putket keskusvesipumpulle, jolla ne on saanut täytettyä tai tyhjennettyä. Saattavat olla painolastia varten. Moottoriöljylle on arviolta 200 litrainen säiliö konehuoneen portaiden alla. Jätevedet wc:stä on alunperin mennyt suoraan mereen. Keulahytin lattian alla on 3000 litrainen makeavesitankki, joka nyttemmin septitankkina.

Pohjaventtiileitä on 2 kpl, ja kummassakin on paineilmaliitäntä, jolla on saanut "puhaltaa" imuaukon puhtaaksi, esim jäästä. Toisen ilmaliitännän otin käyttövesipumpulle käyttöön.

Painevedestä (suihku, keittiö, wc) huolehtii tuo grundfossin jp5 vesiautomaatti, ihan normaalisähköllä toimii.

Sähköjärjestelmiä on 3 kpl. 12 V DC, 24 V DC ja tuo 220/380 3 vaiheinen AC. Apukone 1 ja 2 käynnistyy 12 voltin järjestelmillä. Tutka, kulkuvalot toimii 24 voltin järjestelmällä. 1. apukoneella on ihan oma käynistysakku, josta ei oteta virtaa mihinkään muualle, jotta laivan tekninen kokonaisuus saadaan herätettyä varmasti käyntiin hetken seisokinkin jälkeen.

Valaistus on siirretty kokonaan 12 voltin jännitteelle, ja polttimot ledejä. Katolla aurinkopaneeli, joka lataa valaistuksen 100ah akun. Ilmaista ja nykyisin jo toimivaa.

Makea ruokavesi tulee käänteisomoosilla, jossa on  2 kpl esisuodattimia. Osmoosin paineenkorotuksessa on grundfossin paineenkorotuspumppu. tässä linkki tarkempaan osmoosilaitteen esittelyyn. Edit: näin puolen vuoden kokemuksen jälkeen, osmoosi on toiminut hyvin.

Pilsiin (konehuone)on upotettu 240 V tehokas uppopumppu, joka toimii hätäpumppuna. Pumpulla on myös oma invertteri, jolla voi ajaa tuon aurinkoakuston turvin pari-kolme tuntia vettä pihalle, vaikka kaikki sähköt katkeaisi.
 
Edit joulukuu 2014: Suukon malli on Sokol. Suomeksi haukka. Teknistä dataa löytyi netistä, tässä linkki sivulleni, jossa tarkat alkuperäiset tiedot.


Ostoksilla

Näin jälkikäteen kirjoittelen, kun tuli innostuttua pitämään blogia. Ajatelma on siis se, että merelle asumaan. Meri elementtinä houkuttaa ja koukuttaa. :) Tässäpä kuva teräslaivasta, niin tämä ei kyllä ole mielestäni enään vene. Pituutta on 28 metriä, painoa 110 tonnia. Materiaali on rauta, elikkä teräs.
Valmistettu vuonna -75, ilmeisesti Puolassa hitsausjäljestä päätellen. Tarinoin laivan historiasta paremmalla ajalla hieman lisää.
Tuosta pitäisi sitten puuhailla koti. Ihan ympärivuoden asuttavaksi. Lattiapintaa näyttäs olevan 120 m2. Alus ei ole liikkunut paikaltaan pariin vuoteen. Kaiken pitäisi olla kunnossa kuitenkin. Tämä on tärkeää, sillä tarkoitus on pitää alus merikelpoisena.