Häähumua ja hesarin juttu

Ajettiin Kumlingeen. Kuvat kertokoot puolestaan. :)

 Pökköä pesään Vuosnaisten meriasemalla. Heh, näyttäs siltä, että vesirajan alapuoli on umpiruosteessa, mutta sepä onkin vuosi sitten telakalla ruiskutettua epoksitervaa, ruskeaa väriltään. Vesiraja jäi sit maalaamatta, kun ei ollut valkoista maalia lähimailla.

 Skumppaa......

 

Kiss.... :)   

m/s Viggenin kannelta katsottuna, nopeus 7 knots.

Laitan lisää kuvia, kohta lähdetään viemään porukka takaisin Kustaviin. Sitten suuntaamme Turkuun, sillä koulut alkaa tiisataina, siis lapsilla. :)

Ja se hesarin juttu meistä: http://www.hs.fi/koti/a1438916838503


Valokuvat: Keijo Valkonen, Kuvapiste Oy

Vieraita Suukossa.

Oli aika sosiaalinen viikonvaihde. Sukulaisia ja sitten yksi pariskunta, joka on vakavasti harkinnut laiva-asumista. Nimenomaan laiva, ei kelluva talo.

Vierailu oli mielenkiintoinen siksi, että harvoin tulee mietittyä enää tätä laivassa asumisen erilaisuutta. Ja vierailu innosti miettimään tätä asiaa.Tähän kun on jo tottunut. Listaan tähän yleisimpiä kysymyksia, joita ajan saatossa on tullut vastaan.

1. Mitä lupia tarvitsee, jos muuttaa laivaan, saako laivassa asua?
 Ei mitään. Suomi ( ja muukin maailma pääsääntöisesti) on onneksi vielä tällä kohtaa vapaa maa. Ja perusperiaate on yhä edelleen se, että kaikkea saa tehdä, paitsi kiellettyjä asioita. Eikä niin, että kaikki on kielletty, paitsi ne, jotka on sallittu. heh.

2. Miten talvella tarkenee?
Laivaan voi rakentaa ihan samanlaiset eristeet, kuin vaikka omakotitaloon. Periaatteessa tilanne on parempi vedenalaisten osien kohdalla taloon verrattuna, sillä vesi on aina + asteilla, vaikka pakkasta olisi 30 pinnalla.

3. Paljonko laiturit maksaa?
Hinnat vaihtelee. Jossain ei maksa mitään, jossain jopa 300 Egee / kk.

4. Kulkeeko tämä oikeasti?
No totta helvetissä kulkee. Ja hyvin.

5. oletteko kierrellyt paljon.
no jonkin verran.

6. missä asutte talvella?
Siis tämä on käsittämätön kysymys edellisten jälkeen. Juuri kun on selittänyt, että on asuttu toista vuotta laivassa, ja että on lämmin talvellakin, niin joku kysyy: Missä asutte talvella. Laivassa tietenkin. Onko se muka meressä talvellakin? No totta kai on.

7. Miksi muutitte veneeseen?
Asia A: Tämä ei ole vene. Jotkut saattaa "asua" veneessä kesällä, luulen.  Asia B: Itsekään en tiedä vastausta tuohon miksi laivaan -kysymykseen. Jos asia käännetään toisinpäin, niin silloin ollaan lähempänä totuutta. Siis: miksi ei asuisi laivassa? Niin, miksipä ei. :)

Tuossa eilen tuli sellainen fiilis, että tähän jää koukkuun. Toki on tunteita, että maissa asuminen olisi joskus helpompaa tai normaalimpaa, mutta luulen, että jos tämän jo nyt myisi, niin kuukauden maissaolon jälkeen kaipaus yltyisi kovaksi. Saati sitten jos tässä asuu 10 vuotta, ja kiertää maailmaakin, mikä on jossain vaiheessa tarkoitus, niin luopuminen on varmaan todella vaikeaa.

Henkilökohtaisesti minä olen asunut kerrostalossa, omakotitalossa, toisessa isommassakin omakotitalossa, ja tulipa asuttua betonitehtaassakin. Joten kokemustakin on.

Sitten viikonlopun puuhia hieman. Innostuttiin kasaamaan noita Ikeasta ostettuja 9 euron kirjahyllyjä. Hylly kasattiin ruuveilla vaakatasoon telkkaritasoksi. Sitten siihen tietokone ja netti, ja tietenkin Netflix, josta sitte elokuvat pyörimään. Koko porukalla sitten maattiin suhvalla ja lattialla, ahmittiin sipsejä ja limonaadia, + jäätelöä.. Kello taisi olla 4 sunnuntaiaamusta, kun oli leffakiintiö täysi. :)

Sitten paikalliskaupan hauskuus. Kauppias on vissiin ollut janoinen, tai joku muu on vienyt kauppiaan oluet.

Ja saa aikuisenakin, tai oikeasti pitää, hassutella. :) Söpöö.

 

Sellaista. Kelit on hienoja, 20 astetta päivisin. Penttinen jr tuli junalla Jyväskylästä viikonlopun viettoon, ja aika mukavaa oli marinolla hakea hänet Turun satamasta. Juna kun tulee Satamaan asti, ja veneellä matka tästä satamaan on 4 min. Autolla asemalle menisi ainakin15 min perjantailiikenteessä.

 

Ja niin, joo, tätä talvipaikkaa täytyy vielä funtsia, koska ollaan pohjasta kiinni, kun vesi on laskenut. Kivahan sitä olisi reissu heittää vielä jonnekin, mutta pitää odottaa veden nousemista. 

Turku.

Nyt siis olemme turussa. Ajettiin suorilla uudestakaupungista aikalailla ulkokautta, kun ei ollut selvyyttä oikein silloista ja sähköjohdoista. Loisto-ohjelmistossa ei jostain syystä ole kaapeleiden korkeuksia. ihmettelen kyllä. Muutoin mukavaa saaristonavigointia, jatkuvasti saa olla kääntyilemässä johonkin suuntaan. Tuossa reitti:

Ruissalon pikkulaituri, jossa vastaanotto ei ollut ihan aurinkoisin. Kuitenkin meillä oli lupa tähän tulla. Jospa iloisemmin mielin ihmiset asennoituisi yleensäkin elämään?

Laivassa asumisesta tähän väliin muutama sananen.

Missään tapauksessa Suomessa ei kannata sanoa, että löytyykö laituripaikkaa, me asutaan laivassa. Mieluuminkin, että löytyykö paikkaa meidän 28 metriselle alukselle. En tiedä, ketä pitää kiittää siitä, että asuntolaivat on jotenkin kummallisessa maineessa. Asuntolaivaksi kun käsitetään vaikka millainen kelluva ponttoonihökkeli. Laiva on aina laiva, kelluva tönö on ihan eri asia. 

En tiedä, miten paljon ja mihin suuntaan esim. asuntolaivurit ry on tätä veden päällä asumista muokanneet. toivon, että positiiviseen suuntaan. Merenkulun piirissä laivassa oleilua ei katsota yhtään pitkään.

No, jos tämä on Suomessa vaikeaa, niin kuin moni muukin asia nykyisin, niin me ollaan kuitenkin huomattavasti herkemmin Suomesta poistuvia kansalaisia, koska meillä on kotikin mukana. Verottaja sitten ihmetelkööt, minne ne maksavat kansalaiset oikein häviää... heh.

Muutoin fiilis on hyvä. Laiva toimii hyvin, navigointi vieraillakin vesillä sujuu loistavasti. Kivaa. :)

Turussa muuten tulee myyntiin Aurajoen rannalla oleva tontti, jossa on pientelakka. Turun kaupunki myy. Siinäpä jollekin loistava tonttipaikka, ja työmaakin, jos aloittaa telakkapuuhat. Turun kaupunki suosii telakkatoimintaa ko. tontille. Hinta ei liene paha (tarjousten perusteella todennäköisesti) koska maaperä on saastunut.

Vihreää merivettä.

Jokunen räppäisy matkan varrelta.

Kahvia ja navigointia..

Isompiakin paatteja oli väylillä.

Sisaralus Endla Päijänteellä, ja muutama teräsvene

Keski-Suomen reissulla tuli käytyä moikkaamassa tuttuja. Laivan runko on sama. Tuon tapainen tämäkin on alunperin ollut.

Omistaja on ostanut Endlan (Valm. muistaakseni 1973) Virosta, kuljetuttanut päijänteelle ja muuttanut ympärivuotiseksi asunnoksi.  Sisältä löytyy mm. vuolukivinen takka, puulämmitteinen sauna, ja kaikki muutkin mukavuudet. Kone on vaihdettu Scanian dieseliin. Pituutta n. 28 metriä.

 

En tiedä, mainitsinko muita sisaraluksia aikaisemmin, mutta tässä jokunen merellä oleva. Huvialus Limnea, Helsinki. Sitten m/s My dream, en tiedä mitä alukselle nykyisin kuuluu. m/s Orbiit on aktiivisessa toiminnassa, ja sillä on tehty reissuja maailman merillä.  Sisävesillä Endlan lisäksi on Ravintolalaivaksi muutettu Magia (linkki lehtijuttuun), sama runko siinäkin. Tuossa jokunen itse ottamani kuva ko. paatista. 

 

Ja sitten tässä alla muutama muu vene Jyväskylästä, ja hieman tarinaakin niistä.

 Tarja. Aluksen on rakentanut edesmennyt putkimies Jyväskylässä, ja nimetty rakentajan tyttären mukaan. Aluksella on käyty Englannissa joskus aikoinaan.

Trollöjä. Räpsöössäkin tunnetun Jouko Heikolan käsialaa.  Vihreä on täysin betonivene ja valkorunkoinen terästä. Junsan porukka viettää aina lähes koko kesän vesillä, kuukausia yhteen menoon. Trollön runkomalli on amerikkalaistyyppinen troolari, kansi-ja muut rakenteet vaihtelee paljon. Tuossa valkoisessa on Cumminsin v-8 diesel, allekirjoittanut on sen siihen vaihtanut entisen Detroit 6-71 dieselin tilalle.

 Kuvaa klikkaamalla saa kuvan suuremmaksi. Kuvassa vanhoja niittirunkoisia hinaajia/varppaajia. Moni niistä on tehnyt elämäntyönsä aikoinaan tukinuitossa Päijänteellä. Kuusvesi oli muistaakseni joskus 30 vuotta sitten nimeltään Marilyn, ja oli silloin risteilykäytössä Laukaan suunnalla.

Laivassa asumisen ekologinen jalanjälki

Ajattelin tuumailla tuota ekologisuutta ja hiilijalanjälkeä. Se kun on nykyisin esillä kaikessa, mitä ihminen tekeekin.

Lopunperin luulen, että laivassa asuminen ei ole sen saastuttavampaa kuin muuallakaan asuminen. Toki voidaan ajatella, että kaikki ihmiset asuisi kerrostaloissa palveluiden lähettyvilla, mahdollisimman tiiviisti, jolloin lämmityskulut ja olisi mahdollisimman pieniä ja autoakaan ei tarvittaisi. Mutta tästä tulee mieleen entiset itänaapurin valtavat ja persoonattomat kerrostaloryhmät. Ei kukaan kai niitä kaipaa.

Energia.
Sitä kuluu kaikilla. Sähköstä sen verran, että kaikki maailmaan perinteisillä (ei tuuli-, vesi- ja aurinkovoima) tavoilla tuotettu sähkö syntyy vain n. 30 % hyötysuhteella. Turvevoimalaan ajetaan 3 rekkaa turvetta, jolloin yksi rekallinen muuttuu sähköksi, ja 2 rekallista muuttuu lämmöksi. Tämä perustuu Carnotin lakiin lämpövoimakoneille. Tämä hukkalämpö ajetaan/myydään osittain kaukolämmöksi, jos siihen on mahdollisuus, tai sitten suoraan järveen/mereen. Sama hyötysuhde ja laki on polttomoottoreillakin, myös suihku- ja diesel.
Nyrkkisääntönä 1/3 poltetusta bensasta tulee liike-energiaksi, akselitehoksi, 1/3 tulee pakoputkesta lämpönä, ja viimeinen kolmannes jäähdyttimen kautta lämpönä. Mainittakoon vielä tekniikan kehityminen, tai sen kehittymättömyys, sillä 100 vuotta sitten Henry Ford mainosti 7 litraa/100 km kulutusta. Itse generaattoriosan, joka muutaa akselitehon sähköksi, hyötysuhde yleisesti on yli 90 %, joten vahvasähkömme syntyy ihan samalla hyötysuhteella, kuin isommissakin laitoksissa.
Tämän takia sähkölämmitys ei ole ympäristöystävällinen.

Sähköä kuitenkin tarvitaan, ja täällä Suukossa sitä valmistetaan suurempaan käyttöön, kuten pyykkikone, astianpesukone ja ruoan valmistaminen, ajoittain dieselgeneraattorilla. Valaistuksen ja wlanin (jatkuva internetyhteys) tulee pääsääntöisesti aurinkoenergiasta. ( linkki aikaisempaan kirjoittamaani aurinkoenergiajuttuun) Silloin, kun aurinko ei paista useampaan päivään, joutuu joitakin tunteja lataamaan akkuja generaattorilla. Toistaiseksi lämmitysjärjestelmän sähköllä ei ole aurinkoenergian syöttöä, koska paneeleita pitää ostaa lisää. Suosittelen kyllä aurinkoenergiaa valaistuskäyttöön ihan normaaliin omakotitlaloonkin.
Sähkön kulutuksestamme aurinkoenergia kattaa ajallisesti 2/3 vuorokaudessa. Kilowattimääräisesti, vuorokaudessa n. 0,18 kW. ruoan valmistus (sähköliesi), pyykinpesu ja astianpesu + vesipumppu kuluttaa käyttötottumuksiemme mukaan n.2 kWh/vrk, joka tuotetaan dieselgeneraattorilla. Tällä hetkellä siis sähköstämme tulee päästöttömästi auringosta 9 %. Maailmanlaajuisesti aurinkoenergian osuus on 4 %. Eli olemme tällä kohtaa "vihreämpiä". ( Ylen juttu aurinkoenergian läpimurrosta),

Normi kaksio kerrostalossa, sähköä menee n. 2000-3000 kWh/vuosi. Meillä, näillä näkymin, menee vuodessa alle 1000 kWh yhteensä. (aurinko + diesel) Säästö syntyy led-polttimoista ja pienestä järkeilystä.
litrassa dieseliä tai polttoöljyä on n.10 kWh lämpötehoa, josta sähköksi dieselaggregaatilla tulee 3,3 kWh, eli 1:n sähkökilowatin Kwh:n hinta on n. 30 senttiä, ja jäämäksi jää 6,6 kwh ilmaista lämpöä.

Lämmitysenergia:
Suukossa on öljykeskuslämmitys vesikiertoisine pattereineen. Aivan samanlainen pohjimmiltaan, kuin omakotitalossakin. Öljyn kulutus on aika maltillista ollut. Periaatteessa kulutukseen vaikuttaa rakennuksessa, ja myös laivassa, lämmöneristeet. Laivan 1-kertaiset, joskin paksut, ikkunat hukkaa hieman normalia enemmän lämpöä. Täytyy katsoa tulevana talvena, pitääkö niihin liimata tuplalasit päälle. Seinä-ja kattoeristeet voi tehdä yhtä paksuiksi kuin normaalissakin rakennuksessa.Laivan vesitiivis teräskuori ja vesitiiviit ovet/ikkunat antaa yhden edun rakennuksiin nähden: Tuuli ei vaikuta mitenkään lämmöntarpeeseen. Näillä näkymin meillä menee 1500 litraa polttoöljyä talven aikana. Tarkoitus olisi kylläkin hommata 1 kpl ilmalämpöpumppuja jossain vaiheessa, kun on rahaa. Se on oiva sisäilman kuivattajakin, :)


No sitten vesihuolto.
Juomakelpoiseksi asti käänteisosmoosilla tehty merivesi käytetään ruoan laittoon ja juomiseen. Tähän kuluu energiaa muistaakseni n.10 €/1000 litraa. veden valmitukseen käytetään apukoneen sähköä, tulevaisuudessa aurinkopaneelin sähköä, jolloin hinta ja päästöt putoaa lähes nollaan. Käänteisosmoosin energian kulutus on  ainoastaan pumppaukseen kuluva sähköenergia, jolla vesi painetaan kalvon läpi.
Vesijohtovesi maissa maksaa keskimäärin 4 €/1000 l.Suihkuun, pyykinpesuun, wc:n huuhteluun kelpaa huonompikin vesi. Emme ole kokeneet vastenmieliseki peseytyä merivedellä, päinvastoin. Ihminen käytää vuorokaudessa vettä keskimäärin 150 litraa. Täältä katsoen, tuntuu energian tuhlaukselta käyttää juomakelpoista vettä sellaisiin kohteisiin, jotka ei sitä välttämättä tarvitse. Juomaveden osuus kokonaiskulutuksesta on meillä n. 5 %, eli n. 5 litraa per päivä. 200 päivää = 1000 litraa., tulee 5 cent. /vrk. Eli energiaa säästyy, koska emme käytä puhdasta turhaan.

Tämä veden hinnoista, mutta sitten jätevesi. Suihkuvedet menee mereen, vielä toistaiseksi. Tarkoitus on rakentaa ahteripiikissä olevaan vanhaan 1000 litran tankkiin suodatin.
Harmaiden vesien suodattimet, kuten Biolan, toimii sammaltäytteellä. Osa suodattimista, olikohan Greenpack, on vain kivivillatäytteinen astia, jonka läpi vesi kulkee. Villaan muodostuu sopiva bakteerikanta, joka puhdistaa veden. Kaikissa kuitenkin jäljitellään luonnon tapaa puhdistaa vesi mikrobien avulla.Tuonne ahteripiikin säiliöön on siis tarkoitus tunkea villaa, putkia ja soraa/hiekkaa. Silloin siitä tulee ihan oikea harmaiden vesien puhdistin. Fosforin poistoon on olemassa oma aineensa.

Vessavedet ovat vielä ongelma, tai siis tavoittelen sitä, että septitankkia ei tarvitsisi tyhjentää. Olisi kivaa, jos vessavedet voisi käsitellä hyväksi ja palauttaa takaisin luontoon. Tämä asia on vielä auki täysin. En ole keksinyt siihen mitään uutta ajatusta.
 Vessavesien, kuten muidenkin vesien  käsittelyssä kannattaa kuitenkin muistaa se, että jos vesien käsittely kuluttaa energiaa/materiaalia valtavasti, se ei ole tällöin yhtän ekologista. Ongelma vaan siirtyy muualle. Polttavaa sähkövessaa pidän hieman tälläisenä, koska se kuluttaa sähköä 1-2 kWh/käyttökerta.Käytännössä tämä tarkoittanee ehkä 5 kWh:n kulutusta/vrk ? joka tarkoittaa sitä, että energiaa kuluu 15 kWh sähköntekoon vuorokaudessa. Eli 1,5 litraa dieseliä/polttoöljyä. Tai turvevoimalassa turvetta muistaakseni vajaa 3 kiloa. (turpeen energiasisältö reilu 5 kWh/kg, muistaakseni)

No sitten vielä muuta. Periaatteessa pidän ekologisena sitä, että ei rakenneta uutta ja osteta turhaan uusia asioita kaupasta, mikäli vanhaa voi korjata. Pidän vanhan korjaamisesta, sillä siinä oppii kaikenlaista mielenkiintoista paljon. Oikeastaan tämä laivahan on ollut menosa romutettavaksi joskus 15 vuotta sitten. Vaikka iältään tämä on vain 38 vuotias nyt. Mukavampi mieli tässä on olla, kuin miljoonan hintaisessa lasikuituisessa uutukaisessa veneessä. Sillä hiilijalanjälki on näin tehden paljon pienempi. Mutta kukin tavallaan.

Jätehuolto.
Roskaa tulee aina. Metallit menee metallikeräykseen, lasit lasiin, jne.
Palava jäte menee saunan uuniin, ja muuttuu energiaksi. Ruokaa kompostoitavaksi menee aika vähän, sillä tuo Laivakoira on kävelevä pikakompostori. Puolessa vuorokaudessa se on tehnyt vaikkapa kaurapuuron lopusta lannoitebriketin. Ja se kyllä esipesee pannut ja kattilat todella huolellisesti. Vesistöön ei kulkeudu tiskivesien mukana juuri mitään syötävää. :) No tämä loppukevennyksenä, mutta tässä on puoli totuuttakin.

Käytetyt moottoriöljyt, ne palaa lämmityskattilalla energiaksi. Kannattaa olla vaan hyvä suodatin, ettei suutin tukkeudu.

Suukon sauna lämpenee puilla, ja savupiipussa on lämmöntalteenotto.Tolla lämmöntalteenotolla pystyy lämmittämään puulla koko laivan, koska savukaasun hukkalämpö menee piipusta kattilaan, ja sieltä pattereihin.

Kaikenkaikkiaan maihin kannettavaa jätettä tulee todella vähän. Meiltä taitaa lähteä 1-2 sekajäteroskapussia, siis sellaista kaupan muovikassia viikossa jätettä kaatopaikalle.

Kaiken kaikkiaan pidän tätä laiva-asumista vähintäänkin yhtä ekologisena, kuin vaikkapa rivitalossa asumista. Mutta tässä on se etu, että on paljon helpompi vaikuttaa asioihin. Ei tarvitse lupaa julisivulautakunnalta, tms joutavuuksia
Kuten esim aurinkopaneelit, joita aion lisätä pikkuhiljaa sähkön tuotantoon. Ja tuulivoimaa, pari ropellia vois katolle laittaa. Merestä saisi todella helposti "maalämpöä" lämpöpumpulla, ilman pitkää keruuputkistoa tai porakaivoa. Pohjaventtiilistä vesikierto lämpöpumpun lämmönvaihtimeen, ja palautus mereen. :)
Niin, tarkoitus on pyrkiä kohti omavaraisuutta. Sähköenergian tuotantoon olisi yksi uusi innovaatio takataskusa, mutta ei ole ehtinyt rakentamaan protokappaletta.

Tuolla tollainen Vesijalanjälki -testi, ihan huvin vuoksi. Näkee ilmeisestikin oman veden kulutuksen vuorokaudessa.

Tuolla oli tuollainen testi hiilijalanjäljestä, täytin sen. Siniset palkit on minun, vihreät keskiarvo.Liikenteestä sain yli keskiarvon, koska autoilen aika paljon.Tietenkin nää on vaan tälläisiä testejä..

5 kk laivassa

Kohta alkaa tulemaan täyteen 5 kuukautta (piti lisätä toi kk-sana, kun puuttui..) asumista tässä m/s Suukossa. Miltä nyt tuntuu, miten elämä on muuttunut? Pieni yhteenveto olisi ehkä paikallaan.

Ensin + merkkiset asiat.

-luonto. Luonnon läheisyys.Eläimet, linnut, vesikäärmeet, lokinpesät ja poikaset, merihanhet, jne.. Puhdas ilma hengittää, meriveden vaikutus ihoon on ollut positiivinen. Auringon laskut ja nousut, tähdenlennot, kuutamot, jen. En varmaan koskaan kyllästy katselemaan noita. Ne ovat kuin parhaimpia taideteoksia toisinaan.

-meri. Meri on erilainen joka päivä. Kaunis, sininen, vihreä, tyyni, myrskyisä, sumuinen, jne. Valon sävy vaihtelee kanssa monella eri tavalla. meri-ilmasto, nytkin on 9 astetta lämmintä ulkona, ja kello on puoli 1 yöllä ja marraskuun alkuun on jotain 5 päivää.

-on elettävä osittain sään ehdoilla. Koen tämän asian myös positiiviseksi. Ei ole aina pakko yrittää aikataulullisesti jotain, vaan voi antaa itselleen tuuli/sadepäivien aikana luvan olla tekemättä mitään kovin kummallista.

-Yhteiskunna ulkopuolella oleminen. Ei käy nuohooja, eikä tule kiinteistöveroja. Ei ole vastiketta, ei naapurin kanssa yhteistä pensasaitaa. Ei ole vesilaskua. eikä tule mainospostia. Toki kuluja on, mutta niihin voi vaikuttaa todellakin enemmän, kuin maissa omalla osaamisella. Karsiutuu myös tiukkapipoiset ihmiset pois, ne jotka ei ymmärrä, tai on kateellisia, tai muuten vaan persiistä, ei tule tänne. Eikä heidän valta yletä tänne.

-tekniikasta, ja luonnontieteistä kiinnostuneena olen oppinut  todella paljon uutta. Mm. Nikola Teslan keksimän kolmivaihesähkön alkuperäinen olemus energian siirtäjänä, ilman maapotentiaalia. Aurinkoenergian toimivuus, polttoaineiden merkitys ihmisen elämään, jne. Paljon myös laiva-asioita.

-äänimaailma. Yöksi kun  katkaisee sähköt, niin mikään ei piippaa, hurise, kohise, jne. kuten yleensä nykyisissä asuintaloissa.  Kaikki teknisesten laitteiden äänet puuttuu. Kuulee tuulen, sateen, linnut, laineet, jne. Aurinkosähkövalaistus ja akustot kun ei pidä ääntä.

-koen myös positiiviseksi sen, että on joutunut ajattelemaan kaikenlaista monen mielestä ehkä turhaakin: Esim. luonnon kiertokulkua, miksi ihmisen uloste on ongelmajäte, mutta eläinten ei? Mikä elämisessä kuluttaa eniten energiaa ja mikä on sen jälki luontoon. Juomaveden puhtaus, terveydenhuolto, jne.

-se, että on vain köydellä kiinni tässä maassa. Jos oikein alkaa kypsytämään, niin elämää on muuallakin maailmassa.Omavaraisena on oltu nyt yli 3 kk. Siis ilman normaaleja yhteiskunnan palveluita, kuten sähköverkkoa.

-ihmisten hieman erilainen suhtautuminen elämään, kun meri on läsnä. Voisin väittää, että täällä ihmisillä on hivenen terveempi suhtautuminen elämään ja ihmisiin. Lieneekö meren, jolle ei mahda mitään, läsnäoleminen vaikuttanut suotuisasti. Sisämaan pikkukylissä maanviljelijä muokkaa ympäristönsä juuri sellaiseksi kuin haluaa, mutta merellä, asiat on tehtävä silloin kun luonnolle sopii. Karrikoidusti näin.

-tutustuminen uusiin ammateihin ja ihmisiin. Kalastajat, merenkulkijat, saariston asukkaat, jne. Mukavaa ja mielenkiintoista.

Ja sitten miinukset:

-myrkysäät ärsyttää joskus. Vettä/räntää sataa vaakatasossa ja tupakka sammuu tai tulipesä röökinpäästä lentää jonnekin huitsin nevadaan. :)  Mutta kovemman kelin jälkeen uni maistuu aina hyvin ja mieli on hyvä.

-jossain vaiheessa oli viileää sisällä, kun ei ollut ehtinyt laittaa lämmitysjärjestelmää kuntoon.

-asuntilaa on vielä liian vähän. n. 40 m2 ei oikein riitä. bryka on osittain toimistona, vaatekaappia ei ole, vaan vaatteet on hyllyillä messissä sängyn päädyssä,

-kilpajuoksu talvea vastaan. Eristeiden lisääminen, lämmitysjärjestelmän laajentamine, jne. Rajoittavana tekijänä on aika ja raha.  Tämä alushan ei ole alunperin asumiseen tarkoitettu.

-tuuli. toisinaan tuulee, vaikka ei tarvitsisikaan. Tuuli tekee ilmasta kylmemmän, kuin sisämaassa.

-joinakin hetkinä on pieni ja avuton olo kaikkien luonnonvoimien edessä. Mutta se tiputtaa jalat maahan, eikä luule erheellisesti hallitsevansa luontoa. Suosittelen kokemusta yliurbanisoituneille, jotka luulee ihmisen ylivoimaisuuteen ja luonnon hallintaan.

Kustannuksia ja työtunteja on vaikea arvioida, olisikohan hankintahinna päälle tullut 3-4 tuhatta euroa menoja noista remonteista. Onhan tähän rakennettu jo wc, kodinhoitohuone, sauna ja pesuhuone. keittiötäkin on muuteltu. lisäksi tekniikkaa on päivitetty, mm sähköt ja apukonen "sivistäminen", karttaplotteri, lämmityksen putkistot ja pattereita lisää, yms pienempää.

Tossa alla pari kivannäköistä kuvaa syksyisistä maisemista. Kuten huomaa, valaistuksen sävy on kovin eri, vaikka kuvat on otettu liki samana päivänä. Kuvia ei ole mitenkään käsitelty, ja ne on otettu halvalla turistikameralla. Valotusta on hieman lisätty kuvattaessa.

 Keskiyö

 Auringonlasku

 Aamun kajo ja tuulivoimalat

 Päivän hieno nousu jotain 7 jälkeen aamulla

Ei kai muuta kummaa tule mieleen. Ulkona sataa, laiva keinahtelee hieman tuulen työntäessä sitä sivusta päin. Laivakoira näkee unta tuossa lattialla, sen tassut heiluu ilmassa.

Iltasanomien laivassa asumisen faktat..

Iltiksen juttu: http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288441986695.html

Lainaan jutun tähän ja kommentoin väliin. Juttu on aika vanha, mutta herätti ajatuksia:

IS kertoi viime viikolla Helsingin Hietalahdessa sijaitsevasta entisestä brittilaivaston tukialuksesta, joka toimii nykyään Mervi ja Christian Wennerstrandin kotina. Jos ajatus jäi kiehtomaan sinua, lue nämä faktat asuntolaiva-asumisesta. Työtä riittää ja rahanmeno on taattu.

1. Mikään alus ei ole täysin vakaa eli jatkumiseen keinumiseen on totuttava.


-Joo. Keinuminen nukuttaa myös lapsen. Emme ole kokeneet keinumista mitenkään häiritsevänä.

2. Kunnallistekniikkaa ei ole, joten vesi toimitetaan säiliöautolla. Sähköt on saatava maista ja wc:n toimittava ilman viemäriä.


Bulshit. Merivesi on kelvannut sellaisenaan meidän pesukoneille ja suihkuun. Erona on se, että ihoa ei tarvitse rasvata niin usein, kuin kaupunkivedellä. Juomakelpoisen veden saa käänteisosmoosilaitteella. Sillä tulee itseasiassa puhtaampaa vettä, kuin kaupungin vesiverkosta. Eikä siihen ole lisätty klooria.

3. Suomen oloihin on vaikea löytää tarpeeksi eristetty ja hyvärunkoinen alus.


Näin on. Mutta kukaan ei kiellä laittamasta lisää eristettä. Laivojen eristeet ovat huonohkompia siksi, kun konehuone tuottaa yleensä liikaakin lämöä, joka pitää sitten ajaa mereen. Asumiskäyttöön pitää lisätä hieman eristeitä, muutoin lämpölasku saattaa olla liian suuri.

4. Vaatii paljon ylläpitotöitä kuten lumen luomista, koneiden huoltoa ja korjausta sekä rakenteiden parantamista.

Öö.. Jos verrataan omakotitaloon, niin lumitöiden määrä on huomattavasti pienempi. Ehkä rivitalon kokoluokkaa maksimissaan. Puhtaasti asumiskäytössä tekniikka on sama, kuin omakotitalossa. Eli ei sen enempää vaivaa. Rakenteiden parantamisen näen tarpeelliseksi omakotitaloissakin, siis jos vanhaa remontoi.

5. Samat kustannukset kuin omakotitalossa. Ettrickin asumiskulut ovat noin 600 kuussa ja ostohinta oli noin 150000. Remontit ovat maksaneet useita kymmeniätuhansia.



Ei pidä paikkaansa. Jos haluaa olla laiturissa, niin laituripaikan saa vuodeksi muutamalla satasellakin, jos viitsii hieman nähdä vaivaa. Meidän asumiskulut ovat lämmityksineen ja sähköineen on n. 200-250 egee kuukaudessa. Huomattavaa on se, että kiinteistöveroa ja vesilaskua ei ole. Eikä välttämättä edes sähkölaskua. Eikö muitakaan pakollisia maissa olevia kuluja, koska maissa olevat lait ei yletä merelle.  Aluksia saa huomattavasti halvemmallakin. Mutta tyylejä on erilaisia, joku haluaa jalopuista laivasisustusta, toiselle riittää siisti ja lämmin asuntomainen tila, jossa asua. Me lienemme siltä väliltä.

6. Pieni ja sokkeloinen tila vaatii erikoisjärjestelyjä asumisessa.


Niin,no, jos haluaa pitää/rakentaa pienia ja sokkeloisia tiloja. Jos sisällä on lattiapintaa 140 m2, niin kyllä siinä mahtuu jaloittelemaan kompastumatta ovenkarmeihin. Tällä hetkellä asutaan ahtaammin, koska suurin osa laivaa on remontin alla.

7. Huonekalujen mahduttava oviaukosta sisään, mikä tarkoittaa että suuret huonekalut kuten sohva on saatava osiin.


Tämä seikka riippuu aivan siitä, että minkä kokoisia ovia laivaansa haluaa laittaa.

8. Hyllyissä ja pöydissä on oltava kaiteet. Tavarat ja huonekalut on ruuvattava kiinni tai niiden on oltava kiinteitä. Rakenteet on tilattava mittatilaustyönä tai tuunattava sopiviksi vinoihin seiniin ja pintoihin.

120 tonnia terästä ei keinahtele niin paljoa, että mausteet tippuisi hyllyltä. Tai toki keinuu, jos lähtee myrskykelissä liikkeelle. Mutta ammatikseen kun ei ajeta, niin miksi lähteä? 150 metriä pitkät rahtialuksetkin keinuu, jos keli on todella huono. Vinot seinät?  keulahytissa on ainoat vinot seinät. Muutoin kirjahylly istuu ihan kuin elementtitalon kipsilevyseinää vastenkin.

Jotta tälläistä tuli mieleen.
 Alla oleva kuva näpättiin, kun ajeltiin tuolla pojan alumiiniveneellä räpsöön maisemissa. Kannattaa muistaa laittaa laiva talvikuntoon ennen pakkasia..

Ruuman raivausta

Ruumassa on tilaa. Vaikka alus on troolarimallinen, niin yhtään suomua ei missään ole. Entisten omistajien mukaan aluksella ei ole kalastettu koskaan. Ennen edellisten omistajien muutostöitä Suomessa, tämä on lienee ollut alunperin "Russian trawler" (google tietää) elikkäs vakoilukäyttöön tehty kalastusaluksen näköinen alus. Ruumaan tehdään kulku kannen yläpuolisista tiloista, eli portaat alas. Ruumatilaa on n. 70 m2, ja lisäksi kannen alla on keulahytti, joka lienee 20 neliötä.

 

Ostoksilla

Näin jälkikäteen kirjoittelen, kun tuli innostuttua pitämään blogia. Ajatelma on siis se, että merelle asumaan. Meri elementtinä houkuttaa ja koukuttaa. :) Tässäpä kuva teräslaivasta, niin tämä ei kyllä ole mielestäni enään vene. Pituutta on 28 metriä, painoa 110 tonnia. Materiaali on rauta, elikkä teräs.
Valmistettu vuonna -75, ilmeisesti Puolassa hitsausjäljestä päätellen. Tarinoin laivan historiasta paremmalla ajalla hieman lisää.

Tuosta pitäisi sitten puuhailla koti. Ihan ympärivuoden asuttavaksi. Lattiapintaa näyttäs olevan 120 m2. Alus ei ole liikkunut paikaltaan pariin vuoteen. Kaiken pitäisi olla kunnossa kuitenkin. Tämä on tärkeää, sillä tarkoitus on pitää alus merikelpoisena.