Sisäilma-asiaa. Kosteudenpoistajan lämmötuotto ja kustannukset.

Berliinin korkeudella ilmasto on mannertyyppinen. Ero suomeen on hyvin selkeä: Ilma on todellakin kosteaa. Sellainen kuulas pikkupakkanen puuttuu kokonaan. Voisikin sanoa, että Berlinin nolla astetta tuntuu suomalaiselta -10 pakkaselta jopa.
lämpömittari ei kuitenkaan valehtele, vaan se johtuu ilman kosteudesta. 

Lämmitysenergian kulutukseen se vaikuttaa niin, että on tuuletettava hieman enemmän. Muutoinhan talvi on leuto, lunta saattaa joskus sataa, mutta se sulaa parissa tunnissa pois.  Hyvin harvoin on liukasta tai pakkasta siinä määrin, että vesi jäätyisi kadulle. Joskus helmikuun alkupuolella joku pikkujärvi saattaa jäätyäkin hieman. Lämöeristeitä ei siis tarvita niinkään paljo kuin suomessa. Ikkunatkin taloissa ovat hyvin yleiseti kaksinkertaisia, ja porraskäytävissä vain yksinkertaisia.

Mutta se kosteus. Koska ulkona on nyt kello 23:00 jtain + 8 astetta, ja joen pinnasta nouseva sumu on ihan 100 kosteaa ilmaa, niin sisälläkin kosteus ilman mitään saunomisia, tms on jo lähtokohtaisesti yli 50%. Tämä on sinällään huono, koska jo pienikin lisä nostaa kosteuden yli 60 prossaan, jolloin homeet innostuvat varmasti. Tuulettaminen ei siis tuo toivottua tulosta juurikaan, koska sisään tuleva ilma on jo valmiiksi kosteaa. 

Laivoissa on lähes aina ilman kuivaaja, joka myös kesällä toimii tuloilman jäähdyttäjänä.  Ilman kuivaaminen kuitenkin vaatii energiaa, ja se energia maksaa. Tällä hetkellä 30 centtiä per kWh, tuosta maasähkötolpasta. Tutkailin eri mahdollisuuksia. Tehokkain/taloudellisin kuitenkin näyttäisi olevan lämpöpumppu, tai siis kylmätekniikkaan perustuva kuivuri. Toki niillä voi jäähdyttää ilmaa hellekelillä myös. 

Tuollainen ProKlima löytyy viimekesän jäljiltä. 0,8 kW kompura, tiputtelee vettä ehkäpä litran tunnissa parhaimmillaan.

Kuinka sitten tuo energiatalous? Tuo masiina kuluttaa sen 0,8 kWh, eli tunnissa palaa rahaa n. 25 centtiä. Lämmöksihän tuo sähkö muuttuu, mutta vastaavasti lämmitysöljyllä (Jota on 3 jotain tonnia tankissa) tuotettu 0,8 kW maksaa vain n 5,5 centtiä. 
No jos tuo laite tiivistää höyryä vedeksi litran tunnissa, niin tämän kondensoitumisen on pakko tuottaa lisää lämpöä. Litran höyrystymiseen vaaditaan energiaa 2260 kJ/kg.  Tällöin höyryn tiivistyminen vedeksi tuottaa lisää lämpöenergia 2260 kJ tunnissa, eli kansankielellä reilu 0,62 kWh. Näin ollen ilman kuivaaja lämmittää 0,8 + 0,6 = 1,4 kW:n teholla. Olettaen tietenkin, että ilmassa on sitä kosteutta tiivistettäväksi. 

Adsorptiokuivain, jossa on esim. silikageelinen (kissanhiekkaa se muuten on, kirjoitus parin vuoden takaa tässä blogissa) kenno toimii niin, että ensin kennon läpi puhalletaan huoneilmaa, jonka jälkeen se kuivataan kuumalla ilmalla. Kosteus siis haihdutetaan silikageelistä lämmöllä. Yleensä näissä lämmin kostea ilma puhalletaan letkua pitkin ulos, ja se ei tiivisty vedeksi ollenkaan. Jolloin tiivistyimisen tuomaa lisälämpöä ei tule, ja myöskin lämpö menetetään kokolailla hukkaan ulospuhalluksen myötä. Toki jos tuon silikageelin kuivauksen hoitaisi öljyllä, niin se olisi halvin vaihtoehto. Litran vesimäärän poistaminen ilmasta maksaisi tällöin vain n. 4 senttiä. Mutta tämä vaatisi kuivaimen modaamisen tai jopa kokonaan  uuden rakentamisen, jossa vesikiertoinen kenno olisi sähkölämmittimen tilalla kuivaamassa sitä "kissanhiekkakennoa" :) 

Adsorptiokuivuri.

Luulisin tekeväni homman kuitenkin niin, että rakennan ilmanvaihtokanaviston paattiin, ja modaan tuon kuvassa olevan kuivurini/ilmastointilaitteeni iv-koneeksi. Sopivasti pelleillä sitten saisi kiertoilman, sekä ulkoilman ja ulospuhalluksen toteutettua. ja kesällä jäähdytyksen. Lisäksi se toimii poistoilmalämppumppuna sopivasti kanavoituna. 

Laivan ilmanvaihto

Ilmanvaihto alkaa olemaanpääpiirteittäin mallillaan. Ilma koneellista ilmanvaihtoa tälläinen alus on kyllä kuin pullo. Viime talvi mentiin pienillä virityksillä,ja ruuman luukkua raoteltiin toisinaan. Pääsuunnitelma ja toteutus on mukautunut näin:

Kuvassa numerot. Siniset tuloilmaventtiileita, ja punaiset poistoja.

1: Raitisilmapuhallin suoraan ulkoa keulahyttiin suoraan. Kiva kesäaikaan, tai jos tarvitsee muuten reippaampaa tuuletusta.
2: Tuloilma ulkoa hyttien ilmanvaihtokoneistolle. Tuloilma tulee ilmalämpöpumpun imusäleikön päälle, jolloin ilma lämpenee (tai tarvittaessa jäähtyy) mukavasti ennen hytteihin puhaltamista.
3: Tuloilma messin ilmalämpöpumpulle.
4: Saunan tuloilma lauteiden alle.
5: Saunan kiukaan piippu, toimii myös saunan poistoilmana.
6: wc:n ja pesuhuoneen poistoilmapuhallin. (vieressä myös liesituulettimen poisto)
7: Konehuoneen poisto, korsteeni.
8: Brykan poistoventtiili, painovoimainen.
9: Konehuoneen tuuletus ajettaessa, Konehuoneen ovi.

Nukkuma/oleskelutiloihin saadaan puhdas ilma, ja likainen poistuu kosteista tiloista ( wc, sauna, pesuhuoneja) ja  brykalta. 

 Hyttien tuloilmaventtiili rakenteilla.

Ja valmis. Musta siitä näköjään tuli. :) sen saa suljettua vesitiiviisti tuosta käsipyörästä kääntämällä.

Hyttien ilmanvaihtoa

Hyvää huomenta ja  maanantaita.
Otetaas laiva-asiaa vaihteeksi, kun tää on kuitenkin laivassa asumista käsittelevä blogi. :)

Tuli askarreltua hieman tuota hyttien ilmanvaihtoa/lämmitystä. Laivat kun on niin tiiviitä, että ilman koneellista ilmanvaihtoa ei asumisesta tule oikein mitään.
Viimetalvi mentiin hieman virityksellä, iso pöytätuuletin oli sekoittamassa ilmaa.
Nyt asentelin kanavia lisää, ja lisäsin myös yhden kanavapuhaltimen. Kanavapuhallin toimii kiertoilmapuhaltimena, ja ottaa lämpöpumpun ilmaa osittain.

 Ruuman luukun alle, 4. hytin katon päälle jää hyvä tila ilmanvaihtokoneistolle. Kuvassa hieman koeasennus, älkää kiinnittäkö teippivirityksiin huomiota. :) Kanavapuhallin painaa 5:teen kanavaan ilmaa, jotka menevät hytteihin. lähin hytti saa ilmansa suoraan ilmalämpöpumpulta.  Tuo hieno jakokappale on tarkoitus valaa uretaaniin eristyksen vuoksi. Järjestelmään tulee vielä raitisilmapuhallin, joka työntää ulkoa ilmaa sisälle. Joka hyttiin (6 kpl) menee oma kanava, koska tällöin äänet ei kuulu hytistä toiseen kanavia pitkin.

 Käyttökytkimet/sulakkeet tulee tästä.

 Ja paikalleen asennettuna, tekstit puuttuu vielä. 1= kiertoilmapuhallin, 2= ilmalämpöpumppu, ja 3:sta tulee raitisilmapuhaltimen (ulkoa) kytkin. Kiertoilmapuhallin ehkä kaipaisi tyristorisäädintä, jolla voisi pudottaa hieman kierroslukua varsinkin leudolla ilmalla.

 Nami tykkää jostain syystä läppäreistä. 

kuva 5: hytistä. Toi 125 xl kanavapuhallin näyttää riittävän hyvin 5:n hytin ilmanvaihtoon. Kanavat on siis 100 mm. Pitää etsiä jostain noihin hyvät venttiilit, jotka ei kuitenkaan vähennä puhallustehoa. On nimittäin tarkoitus, että hytin ilma sekoittuu puhalluksella. Eli lämmin ei jää katonrajaan, vaan tulee myös lattiann tuntumaan.

Kanavia. Noi pitää eristää, sillä tuo alumiinikurttu toimii myös tahattomasti lämmönvaihtimena: lämmin ilma jäähtyy hyvin jo muutaman metrin matkalla, varsinkin jos kanavat kulkee viileämmässä tilassa.

Ilmalämpöwebasto

Puuhauksen kohteena oli ilmanvaihto ja lämmitys hytteihin. Ilmalämpöpumppu (Ultimate) tuli askarreltua paikalleen jo pari viikkoa sitten.
Oletus oli se, että pumpun oma puhallin ei jaksa puhaltaa kanaviin riittävästi ilmaa. Mutta jaksaapa kuitenkin. Jostain syystä tuossa mallissa on puhaltimessa pelivaraa. Ja tuntuu säätävänkin puhallinta jonkin älyn mukaan. Mitä enemmän puhallusvastusta, sitä enempi koittaa puhaltaa. Ilmeisesti mittaa kennon lämpötilaa, ja sitten säätää puhallusta.

Itse sisäyksikön puhaltimen ohjausta voisi hieman modata vielä, koska puhaltimen kierrosluku on säädetty niin, että ilpin puhallus ei tuntuisi vedolta. Siis puhallin laskee kierroksia, mikäli lämminta ei ole kennosta saatavilla. Pumpun hyötysuhde kuitenkin kasvaa, mitä paremmin sisäyksikkö pääsee jäähtymään, eli mitä suurempi ilmamäärä sisäkennon läpi kulkee.

Tuossa pikaista kanavatestailua. Homma toimi oikeastaan hyvin.

Huonoin ilmanlaatu on ollut keulahytissä, joten myös sinne tuli vedettyä kanava. Pituutta kanavalle tuli liki 9 metriä tuosta pumpulta. 100 mm kurttuputkea. En tiedä, kuinka paljon tuo kurttuputki laittaa vastaan ilmanvirtaukselle verrattuna sileään putkeen, mutta kurttu oli helppoa taitella paikoilleen. Mainittakoot tässä, että Bauhaussin ja Bilteman kurttuputki on huomattavasti surkeampaa kuin normaalista lvi-liikkeestä saatava. Paksuudessa on merkittävä ero, ja tällöin myös jäykkyydessä. Tuntui, että Bauhaussin kurttu oli lähes ruuanlaittoon tarkoitettua alumiinifoliota.

Tuli myös huomattua, että tuollainen alumiinikurttu on hyvä lämmönvaihdin. Siinä kun on pinta-alaa aika runsaasti. Eli pidemmässä vedossa putken sisällä kulkeva lämmin ilma jäähtyy nopeasti, ellei putkien ympärillä ole eristeitä.

Duunireissulla tuli käytyä Reposaaressa. Tyhjähän tuo kaija on, kun Suukko ei ole siinä. Reposaari oli kyllä mukava paikka. Aava meri on vaan niin mahtava, ja tuossakin saaren suojassa meren aallot tuntui sellaisina loivina isoina liikkeinä. :)

saunan ja wc:n poistopuhallin

Hiljasta hieman on ollut, joutunut ramppaamaan duuneissa. Perustettiin jopa yhdistys erästä tarkoitusta varten (infoon myöhemmin) , ja täytyy todeta, että jotakin edullista Suomessa on vielä. Yhdistyksen perustaminen 85 egee, ja kaikki hoitu PRH:n sähköisellä palvelulla. Aikaa meni toista tuntia vaan.

Tuli sit tänään laiteltua tuollainen pikkuinen kanavapuhallin,  Biltemasta 15 egee, varsin näppärä kanavapuhallin. 240 volttinen. Viime talvi meni ilman poistokonetta, mutta nyt kun on enempi jengiä, niin ihan pakollinen varuste. Ikkunasta tuulettaminen kun ei oikein tahdo onnistua: Joko unohtuu avata, tai sit sulkea, ja sisällä on kylmä.

Kuva 2. kannelta.

Sinne se uppoo. Piti taputtaa 2x4 lankulla. Ehjänä puhallinta ei tuolta pois saa, sen verran tiukka asennus tuli.

Ja tässä tötterö takaisin kokoon kasattuna.

Pesuhuoneesta puuttuu vielä venttiili. Toi kanava on 80 millistä kurttuputkea. Puhallin imee tuosta saunaosaston vessasta ja pesuhuoneesta. Itse löylyhuoneen ilmanvaihto perustuu puukiukaan hormin imuun. Hieman olisin toivonut tehoja enemmän, mutta parempi tuokin, kuin ei mitään. Mut silti pidän kätevänä tuota 98 millistä holkkimaista puhallinta, joka menee sataseen kanavaan sisään heittämällä.

Loppuun vielä maisemakuva. Toi kelluva laatikko on siirrettävä septitankki.