Manuaaleja Neuvostoliittolaisiin dieselmoottoreihin, -60 ja -80 luvuilta, Ja öljyluokitusten kääntötaulukko.

Tämä aihe ei varmaan useitakaan kiinosta, mutta piti perehtyä tuohon Suukko II:n apukoneeseen näin etänä, kun tässä on aikaa suomeen pääsyä odotellessa. (Lähdemme viiikon päästä lauanaina) Ja myös ihan mielenkiinnon takia. Vaikka ajattelin vaihtaa sen johonkin länsimaiseen, niin annan sille ehkä kuitenkin mahdollisuuden. Ehkä.

Koneessähän on nyt selkeä käyntihäiriö. Löysin manuaalit, yllättäen venajankielellä. (Linkit alempana) On aika hermoja raastavaa kääntä niitä, kun ovat PDF formaatissa. Mielestäni koko PDF formaatin keksijä olis saanut jättää rauhaan koko homman, ja olisi nauttinut elämästään muutoin.

Moottorillahan ei ole mitään sen kummepaa merkkiä, se on 10.5/13 dieselmoottori, made in USSR
Kyseessään on juurikin tälläinen moottori, videon löysin netistä:

Ja tässä manuaali jollekin jos nyt sattuu pyörimään nurkissa noita moottoreita.. :D  (clic) Kyseisestä paikasta saa myös osia.

Käyttöohje on sinällään vakuuttava. Moottorissa on hehkut ja puolipuristin. Käynnistämisessä suositellaan puolipuristimen käyttöä aina. Alle 8 asteen lämpötilassa hehkuakin tulee käyttää. Sellainen vanha "suolasirotin" malli, jossa hehkuu lanka. Peruskorjausken väli on 5.000-10.000 tuntia, riippuen käytöstä. Kuormittamatonta tyhjäkäyntiä sallitaan max 1 tunti, ja 110 % kuormaa max 2 tuntia.

Öljynvaihtoväli 100 tuntia ! Aika lyhyt on tuo aika. Kun kerran paattiin on asennetu, niin jos käy 24/7, niin siinähän pitäs olla joka neljäs päivä vaihtamassa öljyjä. 500:n tunnin välein ruiskupumpun öljyt ja muuta. 2500 tunnin välein kannet pois, karstanpoisto ja männän renkaiden tarkistus/uusiminen. :D Johan on puuhakas moottori.
Moottoriöljyn lämpötila ei saa ylitäää 95 astetta. Ja termostaatti jäähdytysveten on 75 asteinen. Erittäin kylmissä oloissa moottori pitää täyttää lämpimällä öljyllä ennen käynnistystä, jne

Osien saanti hämmästyttää hieman. Hyvä niin, että saa, ja ko. Neva-Diesel niminen firma on ladannut paljon vanhoja manuaaleja sivuilleen. Mm. Suukko I :n Daldiesel pääkoneen manuaalit löytyy kaikkineen. Linkki tässä (clic) Kaikki on toki venäjäksi, mutta googlen kääntäjä on toimiva ratkaisu. Hiiren 2.painikkeella Cromen selaimessa sivut kääntyy ihan ymmärrettävästi.

Lisäksi ongelmaksi tuli se, että eihän itänaapurilla ole tietenkään mitään SAE luokituksia öljyille. Niinpä ahkeran googlaamisen ja kääntäjän avulla löytyi vasaavuustaulukko.
Tohon SKL:ään menee esim. SAE 30, esim Rotella. Neukkumääritelmä tälle on tuo  keittiöjakkara ja laatikko ylösalaisin (Дп)   sekä 11 numero.  Harmikseni en siis löytänyt netistä saksankielistä manuaali tuolle 6NVD24 SKL moottorille.

Edit 18.5.2020: Ystävällinen lukija oli onnistunut kääntämään Googella englanniksi ton 10.5/13 dieselin pdf-manuaalin. Se on ladattavissa pdf:nä täältä. (clic)

Edit 21.5.2020: SKL 6NVD24 tai NVD 6-24 Manual (Eng) täällä. Kiitos jälleen kääntäjälle. kuvat käännökseen löytyvät alkuperäisestä, joka on täällä :)  Manuaali käsittää konesarjat NVD-48, NVD-36 ja NVD 24, eri sylinterilukumäärin. Katso myös tämän jutun kommentit alla. 

Näköjään joku suomalainenkin on ollut Magdeburgissa kasaamassa noita koneita, kuvassa juuri samanlainen kone kuin Suukko II:ssa. Pikku juttu tässä.

Edit; tässä linkki puolalsisrlke sivulle, jossa ylimalkaisesti tuon SKL koneen arvoja.


Eipä muuta kummallista, omaan kämppäämmekin löytyi vuokralainen pariksi kuukaudeksi, suomen reissun ajaksi. Kämpän annamme pois vasta, kun pääsemme takaisin Berliiniin, koska huonekalut, jne muutetaan vasta sitten Suukko II:een.

Sitten loppukevennykseksi vanha sohvan putsaus mallia "Suukko" :D Uusia videoita alkaa tulemaan ensi viikolla, kun pääsemme Suukko II:n kimppuun.

Videoklippi paineilmastartista

Heitin ihan editoimattoman pätkän tuosta paineilmalla koneen käynnistämisestä. Sitä kun on kyselty. Tässä linkki: https://www.youtube.com/watch?v=wYm6a6GK82Y

Kone siis on Daldiesel 18/22 vuodelta 1975. Paineilmastartteja on myös starttimoottorin kaltaisia, joka muistuttaa normaalia sähköstarttia, paitsi että toimii paineilmalla. Tämä "aito" paineilmakäynnistin painaa ilman mäntien päälle suoraan, ja mitään erillistä starttimoottoria ei ole.

Pääkoneen huoltoa

Tuli vaihdettua viimeinkin öljynsuodattimet ja putsattua linko.

 Tuossa nuo suodattimet. Ajatti Etraan, että sai uudet kansien tiivisteet. O-renkaat, halkaisija 180 milliä ja paksuus 5 milliä.

Sitten tuo linko. Koppa pois ja alla on varsinainen pyörivä linko-osa.

 Tuo pyörivä osa eli linko, ottaa jenkaa sen verran paljon, että sen sisäseinille kertyy pikeä, yms. Linko aukeaa keskeltä kahteen osaan, jotta sisältä saa moskat pois.

 Liike-energiansa ko. pyörijä saa öljynpaineesta. Sitä ei siis pyöritä mikään akseli, tms mekaniikka. Yllä kuvassa näkyy (pyörijän alalaidassa) metallinen neliön mallinen pala, josta tulee öljysuihku oikeallepäin. Näitä suuttimia on 2 kpl lingossa. Kuvassa öljyä valuu ko. suuttimesta, kun pumppailin tuolla käsipumpulla hieman kokeeksi. Lingon päällä oli vuoto, johtuen hajonneesta lukitusprikasta. (näkyy tuollainen vaaleampi jälki tuossa kuvassa oik. ylhäällä) Lingosta ulos tuleva öljy palaa kampikammioon lingon jalkaa myöten.

Muutoinkin tiivistin lingon kappaleet toisiinsa. Leikkasin massatiivisteestä uuden tiivisteen. En tiedä, onko puolikakitten välissä ennen ollut tiivistettä, mutta nyt on. Turhaahan se öljy tuolta saumasta vuotaa, kun sen pitää tulla suuttimista ja antaa vauhtia lingolle. Sauma on tuossa suuttimen yläpuolella.

Sää oli loistava. Ensimmäistä kertaa tänä kevänä tuli jo istuskeltua kannella. :)

Daldiesel, etteikö itävenäjällä olisi koneita osattu tehdä.

Lueskelin tässä mahataudissa makoillessa lisää tuosta Daldieselistä, joka Suukon sydämenä on. Tiedän ihmisiä, jotka on vaihtaneet koneen pois, kun vierastavat itärajan takaa tulevaa kamaa. Ihmettelen miksi?? Yksikin laittoi tilalle Scanian koneen, jostain 60-luvulta. Polttoainetaloudellisuus ja käyttövarmuus on kyllä ihan eri luokkaa tuollaisessa kuorma-auton koneessa.


Daldiesel on muuten valmistanut koneita 1950 - 2006. kappalemäärästä ei ole tietoa, ja ilmeisesti sitä on myyty eri merkkisenä länsipuolella.




Koneen pientä kulutusta on ihmetelty meillä.
Löysin juurikin tälle turbo-välijäähymallille tehtaan speksit.


Tehdas antaa ko. mallille polttoaineen kulutukseksi  (mitattu)160 g/tuotettu kwh. Tämä tarkoittaa sitä, että sisään menee 1,88 kW polttoainetehona, ja ulos tulee tällöin 1 kW akselitehona. Hyötysuhteeksi tulee tällöin 54 %, joka on dieselmoottorille todella hyvä, käytännössä.



Jos tarkastellaan asiaa Carnot`n lain puolelta. Pakokaasujen lämpötila ennen ahdinta on vajaa 300, otetaan nyt vaikka 280 keskiarvoksi. Palolämpötila lienee 700-800 astetta., kun puristuslämpötila on jo 400´C. Tehdas antaa muuten maksimin palopaineelle, 70 bar. Sijoitetaan Carnot:n yhtälöön:
n=1- T2/T1 Eli  1-(280 / 700) saadaan 0,6 , ali 60 prossaa hyötysuhteeksi. Lienee palolämpötila pienempi, koska tämä näyttää liian hyvälle. Mutta toi 280 pakolämpötila on oikeasti vielä alhaisempi, kun turbo sitä laskee hieman.

Kunnioitusta tulee konetta kohtaan. Eikä ihme, että sitä on käytetty myös länsialuksissa. Daldieselin etu lienee palotilan muotoilu. Palotila on männässä, jopa männän sisällä. Siitä juontaa Daldieselin logokin.

 

Pallomaiseen palotilaan johtava aukko on pienempi kuin itse palotila. Logo on tyylitelty aiheesta, eikä kerro totuutta. alla kuva todellisemasta tilanteesta. Muoto aiheuttaa varmasti suuren pyörteilyn  puristettavaan ilmaan, ja polttoaine sekoittuu hyvin. Tuloksena puhdas palaminen.

Veikeetä.
Lisätään tähän vielä reissukokemusta. Suukko painaa nyt n. 110 tonnia, ja kulutus n. 8 solmun nopeudella vaihtelee 15-20 litraa tunnissa. Tällöin tehonkäyttö koneelta akselille 50 prossan hyötysuhteella olisi 75-100 heppaa. Kuulostaa aika järkevälle.
Kulutusvaihtelut riippuu tuulista ja virtauksista, sillä kone pyrkii käymään vakiokierroksilla, ja vauhdin hidastuessa laittaa pökköä pesään automaattisesti.
Aluksen pohjamuoto on hyvin edullinen. Aallonmuodostusta ei juurikaan ole, menee kuin sukkasillaan. :)

Dieselkoneiden hyötysuhteet näyttää tippuvan, mitä enemmän kierroksia koneessa on. Netistä löyty, että hitaille 135 g/kW, keskinopeille 180 g/kw ja nopeille (kuten autot) huomattavasti runsaammin. Vertailuksi Viking Gabriella, netistä ongitun tiedon mukaan, 150 g/kW.  Täytyy kesällä mitata vielä tarkemmin tuo hyötysuhde lähinnä pakolämpö ahtimen jälkeen, ihan mielenkiinnon vuoksi. Saa sitten laskettua paremmin.

Daldiesel 18/22 , 6 ЧН 18/22, tekniset arvot/tiedot

Tässä jollekin, jos tarvitsee. Ja itselleni muistiin. Englannitettu googlella venäjästä. Koskee turbotonta konetta, mutta pitäisi täsmätä turbolliseenkin.

 Designed to work on merchant and fishing vessels as the main engine, and large vessels as vspomogoatelnogo diesel generator as a source of electricity.

technical characteristics

Designation of a diesel engine in accordance with GOST 4393-74 - 6CHSP 18/22
Rated power under normal conditions *, kW (hp)
- On the shaft of a diesel engine, 110.4 (150)
- At the outlet flange DRD 104.8 (142.5)
Maximum power (short-term, not more than 1 hour) on the shaft of the diesel engine under normal conditions, kW (hp) 121.44 (165)
Maximum power of the total operating time of the diesel engine,%, not more than 10
Repetition maximum power is not more than, Part 5
Rated speed, s-1 (r / min) 12.5 (750)
Maximum speed, s-1 (r / min) 12.8 (772)
Minimum sustained speed, s-1 (r / min)
- Idling 5 (300)
- With screw harahteristiki under load of 4.1 kW (5.5 hp) 4.15 (250)
When the length of continuous work hours, not more than
- Idling 0.5
- Under a load of 2
* Intake air temperature of 293 K (20 ° C), relative humidity of 70%, barometric pressure of 101.3 kPa (760 mm Hg) vacuum at the intake 1,962 kPa (200 mm Hg) pressure on the release of 3 44 kPa (350 mm. Hg), the temperature of the seawater at the entrance to the cooler 305 K (32 ° C)
Number of cylinders 6
Operating procedure of cylinders (when counting the cylinders of a station)
- The left engine DD03 1-4-2-6-3-5
- The right engine DD04 1-5-3-6-2-4
The direction of rotation of the crankshaft (flywheel side)
- For the left engine DD03 clockwise
- For the right engine DD04 counterclockwise
The maximum combustion pressure at maximum power under normal conditions, kPa (kgf / cm2) not more than 6370 (65)
System pressure gidrozapora nozzles at 750 / min, kPa (kgf / cm2) 14,700 ± 981 (150 ± 10)
Fuel supply timing angle in degrees of crankshaft rotation of 22 ± 2
The temperature of the circulating water at the output of the diesel engine, K (0C) 358 (85)
Specific oil consumption, g / kWh (g / e.l.s.ch)
- To burn 1.22 (0.9)
- A total of 1.71 (1.26)
- Oil on M-10G2TSS 1.59 (1.17)
Oil temperature at the outlet of a diesel engine, R (0C), no more than 353 (80)
Timing of the suction valve, hail
-Opening BTDC 7 - 12
Close, after BDC 27 - 32
Timing of the exhaust valves, hail
-Opening up BDC 27 - 32
Close, ATDC 7 - 12
Reverse gear factory designation 27RRP-230
Type of reverse-reduction gear mechanical misalignment, with two conical friction clutches and gears front and rear moves
Models levobortnaya, pravobortnaya
gear ratio
- To move forward, i = 1: 1.67; i = 1: 2.14
- Astern i = 1: 2
Speed at which produces switching on and off DRD-1 (r / min), no more than 7.5 (450)
Time reversal, with not more than 15
Duration of work in reverse is not limited
Resource diesel and DRS before the first overhaul, hours 50000
mechanisms diesel
Additional clutch PTO - PTO at 750 r / min and turned off RRP, kW (hp), not more than 29.4 (40)
Fuel pump - gear, performance (at 375 rev / min, discharge pressure 49 kPa (0.5 kgf / cm2) and a suction lift of 1 m), l / min 1.5
Oily pump - gear, performance (at 1125 rev / min and a pressure of 588 kPa discharge (6 kgf / cm2), l / min 76.6
Oily Filter partially-line - two reactive centrifuge capacity (at 6 kgf / cm2 and an oil temperature of 70 0C), l / min 10
Shestiplunzherny fuel pump, block
Fuel filter 2TF-3

Linkki venäjänkieliseen Wikiin: https://ru.wikipedia.org/wiki/6_%D0%A7%D0%9D_18/22#cite_note-Spring-1

paineilmapullojen koeponnistus

Laitan tämänkin tänne, vähän niin kuin huoltokirjaan merkinnäksi. Muistaapahan itsekin, mitä on tehnyt. :)

Pääkoneen käynnityksen paineilmapullot alkoi hirvittämään, kuten jo aiemmin taisin mainita asiasta. Ne on 38 vuotta vanhoja, ja luulen, että niitä ei ole koeponnistettu kuin uutena. Näytti niissä olevan leimat, mutta en sanut selvää paineista.

Kone lähtee käyntiin vielä 20 baarin paineella, ja pullopaineena on ollut 30 bar, jolloin yhdellä pullolla käynnistää kolme-neljä kertaa. Koeponnistuksessa käytin 60 bar painetta, jonka tuo rykipumppu juuri riittää.

Ponnistuksen tein niin, että täytin pullot ensin letkulla, siis vedellä, heh, ja sitten pumppasin loput paineet tuolla rykillä. Paine, 60 bar, oli n. 20 minuuttia per pullo. Ajattelin tämän riittävän. hakkasin vielä putkitongeilla pulloja ja pullojen venttiileitä. Kuulostaa varmaan fiksulta toiminnalta, mutta halusin varmistua, ettei olla juuri murtorajoilla, vaikkapa noiden venttiilien kanssa. Ei olisi kivaa saada venttiili silmille,kun sitä kääntää.

Tuossa takemman pullon koestus. Ruskea kura pullon kyljessä/kaulalla tuli etummaisesta pullosta. Pohjasakkoja..

Pääkoneen huoltoa

Aika laiska päivä, töiden puolesta meni koneella istuessa.
Pääkoneen kuvernöörin kuitenkin avasin. Ei siellä paljoa ylimääräistä ollut. Moottoriöljystä jäänyttä pikeentymistä hieman. En viitsinyt rapsutella sitä pois, kun näytti olevan hyvin kiinni seinämissä.

 Tuossa alla näkyy vastapainot tuon pystyakselin alapäässä. Ruostetta kertyy näköjään tuon pystyakselin yläpäässä olevan pyöreän sylinterin liukupintoihin, ja aiheuttaa mahdollisesti jumitusta. Ruosteen saa pois ottamalla irti koko tyhjäkäynnin säätönupin kehyksineen tuosta laatikon päältä (näkyy ylemmässä kuvassa) Voiteluöljyn ruiskutusputki on tuossa  aukon vas yläkulmassa, osoittaa vastapainojen jousen juureen.

Ruiskupumppu sai uutta öljyä sisuksiinsa. Heh, kukkien kastelukannu on ollut kannella olevan aggregaatin öljykannuna jo pitkään, ja kelpasi tähänkin hommaan hyvin.. Oikeastaan toi näyttää ihan öljykannulta alunperin.

syysloma

Syysloman.  Klo 24.00. Messissä rennot tunnelmat.. Laivakoira makoilee lattialla puoliunessa, Santtu pelailee tabletilla.. Ruoaksi tein isot täytetyt patongit joka iikalle. Illansuussa käytiin Yyterin kylpylässä pulikoimassa, ihan hauska pikkukylpylä. Joskin pidän hintaa kalliina (aina pitää valittaa.. heh) Aikuinen 14 egee. Kymppi olisi sopivampi, kun ei siellä kylpylässä ole oikein mitään. Kuntoallaskin on vain 17 metriä.

Oikeastaan syysloma ei kosketa meitä, paitsi että poikani on lomalla koulusta. Hm, hyvä syy tehdä kaikkea pikkuluksusta.

Sitten jotain kerrottavaa.. Ajattelin tuota lähtemistä tänään aika paljon. Sitä vartenhan laivaan on muutettu, että voidaan mennä jonnekin, missä ei olla ennen oltu. Nimenomaan laivaan, kelluvat asuntolautat kiinteine laitureineen ovat ihan eri asia. Ja laivat on tehty kulkemaan. Tässä on vaan ollut viivetä matkassa.

Aika. Aika kuluu jotenkin todella nopeasti. Maanantaina ajattelee, että ehtii tehdä sitä ja tätä viikon aikana. Lopunperin onkin tullut tehtyä tuota, vaikka sitä ja tätä piti ehtiä. Heh, kumma homma. Tuli kehuskeltua jo jokunen viikko sitten, että lähdemme.. Työt vie oman aikansa. Rahatalouden kasassa pitäminen vaatii poissaoloa Suukosta toisinaan. Suunnitelma on kuitenkin sellainen, että tällä laivalla elätetään itseämme, edes jossainmäärin. Ruumaan on tulossa teatterin tapainen, ja messi laajenee pikkukahvilaksi. Tuolla kylpylässä ajateltiin, että kylpytynnyri kannella olisi aika hauska. :)

Se, mitä konkreettisesti vielä pitää tehdä ennen lähtöä, tai lähtörutiinien käynnistämistä.

1. Pilssi/hätäpumppujen asentaminen ohjauksineen. Homma hoituu muutamalla normaalilla uppopumpulla.
2. Kulkuvalojen syöttöjohdon kytkeminen akustoon konehuoneessa.
3. Torven asentaminen, johdotus on jo.
4. Pääkoneen mittarointia, brykalle ei tule tietoa öljynpaineesta ja kierrosluvusta, eikä kytkimen lämpötilasta tai öljynpaineesta. Itse pidän yleensäkin mittareita tärkeänä, koska mitä enemmän laitteiden toiminnasta saa tietoa, sitä vähäisemmäksi vahingot jää jonkin osan pettäessä.
5. Kokonaisuuden toiminnan testaus, koekäyttäminen. Niin paljon muutoksia on tullut kuitenkin tehtyä, että on syytä testata toimintaa ihan laiturissa.

Listasta saattaa puuttua vielä jotakin. Eikä noihin hommiin paljoa aikaa kulu. Suurin puuha lienee pilssi/hätäpumppujen ohjauksen tekeminen, joutuu kaapeloimaan brykalle saakka.

Sit toi reitti. Meinattiin Luvialle, Laitakariin mennä.  Toi eniron, vai fonectako se nykyisin on, karttapalvelu on yllättävän hyvä. Siellä on myös laivareitit. Joskaan niihin ei pidä luottaa.  Alla kuvaa ko. sivustolta. Reittisuunnittelu näyttää myös välimatkan. Näyttäs olevan Laitakariin kilometreinä n. 40 km.

Jaa, niin, tuli  purettua tuo entinen 24 V laturi pois paikaltaan. Se kun pitää laakeriääntä, ja saa voimansa tuosta kytkimenpäältä ihan ratasvälityksellä. Ajattelin, että jos tuo laturi juuttuu, niin ratasvälitys saattaa mennä kappaleiksi, ja kappaleet tietinkin tippuu kytkimen sisään ja aiheuttaa suuremman tuhon. Oikeastaan tuo laturi on hieman tarpeeton, koska apukone tuottaa tarvittaessa sähköä riittävästi, ja lataa 24 V akuston muutamassa tunnissa. Ja tuota 24 volttia ei tarvita kuin kulkuvaloihin ja tutkaan, sekö keulapotkurin magneettiventtiilien ohjaukseen, eli ei juuri paljoonkaan. Tuolla uudella akustolla ajelisi ilman lataustakin viikon-pari.Tossa alla kuvassa  laturi konehuoneen lattialla. ja tossa kytkimen päällä keskellä se oli.

ja sit toi pääkoneen hätäseis muotoutuu tolla punaisella kaapelilla tuohon ruiskupumpun akselille, varmaankin ketjua laitan väliin. Ai niin, polttoaineen syötön katkaisuvaijerit pitää joskus laittaa paikalleen. Ja turbon ilmaläpän laukaisuvaijeri. Aika hieno toi jousi, joka välittää kuvernööriltä liikkeet pumpun akselille. :)

Sit tollainen kuva vaan tosta pikku pajasta konehuoneen yhteydessä.

Sitten tuumailin tuota pääkoneen lämmitystä. Konehuone tarvitsee talvelksi lämmityksen, koska asumiseen liittyvät perusasiat ovat konehuoneessa. Ajattelin yhdistää pääkoneen lämmityskattilaan lämmönvaihtimella. Kummassakin kierrossaon glygoli, mutta pidän kuitenkin parempana ajatuksena lämmönvaihtimen asentamista kiertojen väliin, kuin vain putkien yhdistämistä. Pääkone tulee haavoittuvaiseksi, jos sen jäähdytysvesi on riippuvainen lämmitysverkostosta.
Tuossa kuvassa alla nykyinen sähkölämmitys, ja vaihdin, joka vois mennä tuon lattialla makaavan vastusputken tilalle. Putkessa on 9 kW:n vastus.
Jos kone lämpenisi öljykattilan lämmöllä, niin se toimisi samalla konehuoneen lämpöpatterina. kaksi kärpästä yhellä operatiolla.

Toi LPM:n vaihdin on ennen lämmittänyt pari rivitaloa Jyväskylässä. :)

Ei sen kummempaa tänään, unelle joutaa menemään.

Kyllä tämä tästä lähtee

Aamulla puhelin soi, ja laituri-isäntä sanoi, että olis syytä lähteä, koska purkaa laiturin. Luultiin osittain, että tässä saisi olla heinäkuun puoleen väliin saakka. No, lähtöähän tässä on tehty jo jonkin aikaa. Tekniikka vaan ei ole käyttäytynyt haluamallamme tavalla.

Sähköpuoli alkaa olemaan kunnossa. Pääkoneen lämmitys aamupäivällä, ja sillä aikaa jäähdytysvesiputkiston puhdistamista ja pikku hitsaushomma veden poistoputken liittimelle.

Kone käy nätisti. Pikkuhuomio tuli ruiskutuspumpun akselin liitännän omituiseen "heittämiseen". Jokin koplauksessa on pielessä, koska koko ruiskupumppu vääntelehtii kiinnityksissään. Täytyy uusia koplaus. Kannelta löytyi varaosakasasta sopivia ehjiä pilkkeitä. Muutoinkin siivottiin kantta, siirrettiin painoa keulaan, ja kannen alle. Lisäksi keulatankki täytettiin painolastivedellä, kaiketi 3 tonnia suunnilleen. Alus kelluu kuitenkin vieläkin liian pinnalla.  Olis vaan vakaampi ajella ja oleilla, jos painoa olis enempi.

Tossa alla videoo paineilmapullojen täyttämisestä starttia varten, ja koneen käyntiä. Huomenna pyrkimys lähteä oikeasti tästä. :)

tekniikka

Kone on Daldiesel 18-22, 33 litrainen ahdettu ja välijäähdyttimellä varustettu 4-tahtinen oikea laivakone. Daldiesel, tai Daldizel on Habarovskin dieseltehtaan tuote, itävenäjältä. Tehoja löytyy muistaakseni 220 hp. Kierroslukualue 400-800, suunnilleen.
Paineilmakäynnisteinen, joka sylinterille on oma paineilman syöttö. Käynnistyspaine n. 30 Bar.
Koneen tyyppi 18-22 tulee sylinterin halkaisijasta ja iskun pituudesta senttimetreinä. Koneita on käytetty myös vetureissa. Heh, koneen paino kytkimineen jotain 5000 kg.  Koneen normaali käyttölämpötila on alle 60 astetta.

Apukone on Perkins diesel 4.236, 4 pyttyinen ja 236 kuutiotuumaa, elikkä jotain 4 litraa. Apukoneen perässä on 40 kWh:n "pikku" laturi, jolla tuotetaan ihan reilusti 3~ 400/240 V laivasähköä.

Lisäksi on Onan-merkkinen pienempi dieselaggregaatti, joka on remontin alla, suuttimet puuttuu.

Merikytkin on myös Daldieselin tekosia.
Konehuoneessa on kivasti tilaa, saa kävellä selkä suorana.  Kuvassa ei näy öljykattila, jolla laiva lämpenee. Polttoainetankin on suunilleen 10.000 litraa. Asbestia laivasta löyty ainoastaan apukoneen pakoputken eristeestä, näkyy kuvassa, tuossa katossa toi paksu pötkylä. Besti näyttää ehjältä, olkoonpa siinä. Maalia päälle korkeintaan, niin ei ala pölisemään.

 

 Alla koneen mittaristo. Ahtopaine, öljynpaine monesta eri kohtaa kiertoprosessia, lämpömittarit, jne. Täytyy sanoa, että kyllä neuvostoliittolaiset on ihan ajatellut moottoritekniikkaa. Kuvassa ei näy erillinen monivalintakytkimellä olevan termopareilla toimiva lämpömittari, jolla saa jokaisen sylinterin pakolämmön erikseen, ja ahtimen sekä välijäähyn ennen ja jälkeen -lämpötilat. Koneen päällä on puhallushanat, ja mittareiden alla näkyy ruiskutuspumppu.

Tässä linkissä koneen käymisestä videota

 Akut.. Tai siis paineilmapullot. Hieman jännitti, kun noihin pitää laittaa 30 Bar painetta. ovat kuitenkin vuodelta -75. Mutta on se Neukkukin pelännyt noita, koska on valmistanut ihan ylivahvasta raudasta. Jos toi halkee, niin saattaa olla henki pois. Ainakin konehuoneessa olevilla henkilöillä. Pahimmillaan koko paatti saattaa revetä, jos ovet on suljettu. Sen nimittäin tajuaa, kun 4 kWh:n tehoinen korkeapainekompura lykkää 15 minuuttia painetta yhteen pulloon, ilman että mistään pihisee.. Tossa oikeassa laidassa näkyy pieni sykloni, joka putsaa ilmaa ennen pulloja. Alhaalla vesiputken takana näkyy venttiili, joka on potkuriakselin jäähdytys/puhdistusvesikierron sulku.

Brykalta löytyy Raytheonin tutka, autopilotti ja gps.  Navy-käyttöön tarkoitettu pommin kestävä läppäri, joka varakarttaplotterina. Sähköinen kompassi, meri-vhf, ja,ja.. Säleverhot. :) Varsinainen navigointi tapahtuu normi pc:llä, jossa Loisto -ohjelmisto.

Ruori-peräsin toimii esiohjatulla hydrauliikalla. Säätyvä pumppu on pääkoneen etupäässä. Samainen pumppu tuottaa keulapotkurin tarvitseman tehon. Keulapotkuri on kaarevassa tunnelissa. Hydrauliikkaa ohjataan 24 voltin magn. venttiileillä

Laiva lämpenee kevyellä polttoöljyllä. Aika normaali öljypoltin, tais olla Bentone -merkkinen. Kattilakin tuollainen omakotitalon kokoluokkaa. Patteriverkostossa on glygoliseos, koska ennen tämä on jätetty kylmilleen talveksi.Poltinta ja kiertovesipumppuja (2 kpl, toinen käyttövedelle) on oma invertteri, mikäli ollaan akkusähkön varassa. Syksyllä 2014 lisätty 2 kpl ilmalämpöpumppuja, toinen messissä ja toinen hyttitiloissa täkin alla. (kanavat eri hytteihin)

Painoa aluksella lienee 110 tonnia. Syväys nyt hieman kevyenä perässä 2,2 m ja keulassa 1,3 metriä.

Makeavesi/painolastitankki on keulassa. Perässä kummallakin puolella arviolta 1000 litran tankit, joiden tarkoitus on hieman epäselvä. Niistä menee putket keskusvesipumpulle, jolla ne on saanut täytettyä tai tyhjennettyä. Saattavat olla painolastia varten. Moottoriöljylle on arviolta 200 litrainen säiliö konehuoneen portaiden alla. Jätevedet wc:stä on alunperin mennyt suoraan mereen. Keulahytin lattian alla on 3000 litrainen makeavesitankki, joka nyttemmin septitankkina.

Pohjaventtiileitä on 2 kpl, ja kummassakin on paineilmaliitäntä, jolla on saanut "puhaltaa" imuaukon puhtaaksi, esim jäästä. Toisen ilmaliitännän otin käyttövesipumpulle käyttöön.

Painevedestä (suihku, keittiö, wc) huolehtii tuo grundfossin jp5 vesiautomaatti, ihan normaalisähköllä toimii.

Sähköjärjestelmiä on 3 kpl. 12 V DC, 24 V DC ja tuo 220/380 3 vaiheinen AC. Apukone 1 ja 2 käynnistyy 12 voltin järjestelmillä. Tutka, kulkuvalot toimii 24 voltin järjestelmällä. 1. apukoneella on ihan oma käynistysakku, josta ei oteta virtaa mihinkään muualle, jotta laivan tekninen kokonaisuus saadaan herätettyä varmasti käyntiin hetken seisokinkin jälkeen.

Valaistus on siirretty kokonaan 12 voltin jännitteelle, ja polttimot ledejä. Katolla aurinkopaneeli, joka lataa valaistuksen 100ah akun. Ilmaista ja nykyisin jo toimivaa.

Makea ruokavesi tulee käänteisomoosilla, jossa on  2 kpl esisuodattimia. Osmoosin paineenkorotuksessa on grundfossin paineenkorotuspumppu. tässä linkki tarkempaan osmoosilaitteen esittelyyn. Edit: näin puolen vuoden kokemuksen jälkeen, osmoosi on toiminut hyvin.

Pilsiin (konehuone)on upotettu 240 V tehokas uppopumppu, joka toimii hätäpumppuna. Pumpulla on myös oma invertteri, jolla voi ajaa tuon aurinkoakuston turvin pari-kolme tuntia vettä pihalle, vaikka kaikki sähköt katkeaisi.

 

Edit joulukuu 2014: Suukon malli on Sokol. Suomeksi haukka. Teknistä dataa löytyi netistä, tässä linkki sivulleni, jossa tarkat alkuperäiset tiedot.