Jokunen kuva.

Ihmettelin, että mikä pärisee. 10 minuutin kuluttua, kun pärinä ei ollut lakannut, menin katselemaan kannelle. Siinähän oli laiturin siirto meneillään. :) lienee pari heppainen kone pultattu laituriin, ja nopeus oli sitten sen mukainen.Toivottavasti ei aurajoen virtaus vienyt tyyppejä merelle, kun sinne suuntaan ovat menossa. :)

 Sit näitä puuvenehylkyjä. Tuossakin on ollut komea paatti, mutta jätetty heitteille. Ilman pressuja ravistuu aika nopeasti kelvottomaksi.

Merivesi + 100 Turussa.

Onpa ollut taukoa kirjoittelussa. Johtuu siitä. että tässä on ollut kaikenlaista puuhaa, taaskin.
Nyt ollaan saarroksissa, tuossa sinisen kontin kohdalla on 60 cm vettä, joten turha koittaa autollakaan mennä.

Tietyömaa tulvii hieman tuossa vieressä. Siin on uusi tie tekeillä, ja kaikki routamatot ovat kelluneet noita aitoja vasten, osa on jo menossa merellekin.

Taustalla näkyvä tie on ajokelvoton hieman vasemmalle mennessä. Linja-autovuorotkin on peruttu.

Pientä remonttia on tullut tehtyä kuitenkin. Mm. toisen ikkunan asennus viimeinkin tuohon laajennusosaan. Lasi on kaksinkertainen lämpölasielementti.

 Tuossa alla kuvassa sisäseinä, josta aika kovalla työllä irrotin kehyksen. Sikaflex on kova liima. :)

Hieman on tullut sähköjä laiteltua joutoaikoina, ja muuta pientä.

Laivan ilmanvaihto

Ilmanvaihto alkaa olemaanpääpiirteittäin mallillaan. Ilma koneellista ilmanvaihtoa tälläinen alus on kyllä kuin pullo. Viime talvi mentiin pienillä virityksillä,ja ruuman luukkua raoteltiin toisinaan. Pääsuunnitelma ja toteutus on mukautunut näin:

Kuvassa numerot. Siniset tuloilmaventtiileita, ja punaiset poistoja.

1: Raitisilmapuhallin suoraan ulkoa keulahyttiin suoraan. Kiva kesäaikaan, tai jos tarvitsee muuten reippaampaa tuuletusta.
2: Tuloilma ulkoa hyttien ilmanvaihtokoneistolle. Tuloilma tulee ilmalämpöpumpun imusäleikön päälle, jolloin ilma lämpenee (tai tarvittaessa jäähtyy) mukavasti ennen hytteihin puhaltamista.
3: Tuloilma messin ilmalämpöpumpulle.
4: Saunan tuloilma lauteiden alle.
5: Saunan kiukaan piippu, toimii myös saunan poistoilmana.
6: wc:n ja pesuhuoneen poistoilmapuhallin. (vieressä myös liesituulettimen poisto)
7: Konehuoneen poisto, korsteeni.
8: Brykan poistoventtiili, painovoimainen.
9: Konehuoneen tuuletus ajettaessa, Konehuoneen ovi.

Nukkuma/oleskelutiloihin saadaan puhdas ilma, ja likainen poistuu kosteista tiloista ( wc, sauna, pesuhuoneja) ja  brykalta. 

 Hyttien tuloilmaventtiili rakenteilla.

Ja valmis. Musta siitä näköjään tuli. :) sen saa suljettua vesitiiviisti tuosta käsipyörästä kääntämällä.

Sähköt, part III

Samat lauseet kuin edellisessä päivityksessä. Tuli vietettyä konehuoneessa 5 tuntia. Näitä sähköpäivityksiä tulee nyt tiheään, sillä jääpähän tänne blogiin talteen..

Taulu alkaa siistiytymään hyvin. Tekstejä ja merkkauksia ei koskaan ole liikaa. Kieltämättä olen käynyt paateissa, ja taloissakin, jossa mitään ei ole merkatu, eikä kuvia ole. Silloin menee kyllä aika monta tupakkia, että saa edes jonkinlaisen selvyyden asennuksista.

 Tossa yllä uurastuksen tulosta. Osa johdotuksista kulkee taulun takana.  Sähkön syotto järjestelmään tulee alakaappiin, josta kytkimellä voi valita maasähkön tai generaattorin syötön. merkkivalot kertoo tuleeko sähköä, ja mikä sähkö on kytketty. Toi mittari (neliskanttinen) vaihtuu vielä uuteen, kunhan löydän varastoistani. Siihen tulee Hz näyttö. Näkeepähän sitten, paljonko genis pyörii. :)

 12 voltin valaistus sai aurinkopaneelin avuksi älylaturin. Tuo musta laatikko keskellä taulua.

Ja tälläinenkin: Kaikkiin liittimiin on suihkutettu hieman aseöljyä. Suosittelen. Öljy on eriste ja estää hapettumisen. 

 Veratilun vuoksi entiset taulut.

Kytkin uudet taulut niin, että oikea on puhtaasti asumiseen liittyvä, ja vasen laivatekniikkaan. Tämä siksi että jos joskus merellä sattuu tulemaan sähköpula päägeneraattorin vikaantuessa, ja hätägeneraattori (kannella, 2,5 kW) pitää käynnistää, niin prioriteetti 1 on laivatoiminnot. Generaattorin syöttöteho ei riitä kaikille laitteille, kuten sähköhella, lämpöpumput, jne. Tällöin on helppo pudottaa merenkäynnin kannalta epäoleellinen kulutus pois kääntämällä oikean puoleisen keskuksen päävirta poikki.
Vielä tulee kaksi kaappia lisää: Brygan 12 voltin syöttö (VHF-puhelin, toinen plotteri, mittaristot, jne) ja 24 voltin järjestelmän keskus (Kulkuvalot, tutka, lämmityksen invertteri, jne)

 Sitten olikin vuorossa käyttövesipumpun huoltoa.. Puolisen vuotta aikaisemmin siipi irtosi, ja pumpun akselin "boorit" ja siipi meni huonoon kuntoon. Siiven vaihto uuteen korjasi tilannetta näköjään puoleksi vuodeksi. Nyt booritus oli kulunut loppuun totaalisesti, ja piti levittä koko pumppu osiin. Varaosapumpusta nappasin akselin, ja hyvä siitä nyt tuli. Vaihdoin laakerit myös, kun sattui olemaan hyllyssä. :)
Yhä edelleen olen sitä mieltä, että toi Grundfossin pumppu on hyvälaatuinen. Ja kaiketi tämä koko show oli oma moka aikanaan, sillä kasasin pumpun kahdesta, joista toinen oli jäätynyt, ja toinen palanut moottoriltaan. Ei siksi, että pumppu on kasattu itse, vaan siksi, että taisin alumperin unohtaa kiristää tuon siiven riittävän kireelle...

Tuossa pumppu kasassa jälleen. Toi pumpun päällä oleva painekytkin on aika loistava. Siinä on älyä sen verran, etä suojaa pumpun kuivakäynniltäkin. Tai jos jäätyy, niin vikatilaan menee, eikä polta moottoria.

Sitten puolen vuodenkäytön jälkeen kommentit tuosta itse rakentamasta UV-suodattimesta, joka desinfioi meriveden. Hyvin se on toiminut. Näköjään n. 3-4 kk välein pitää puhdistaa tuo läpinäkyvä suodatinkuppi. Sinne kertyy lähinnä savea ja muuta töhnää, jolloin UV ei enään tavoita vettä, ja bakteerien kuolema on epävarmaa. :) Täytyy huomenna koittaa muistaa puhdistaa. Putsaaminen tapahtuu niin, että suljetaan pohjaventtiili ja katkaistaan virta pumpulta. Suodatinkuppi irtoaa kiertämällä.  Toki kannataa sammuttaa tuo UV:kin.

Sähkötöitä part II ja muutakin

Keskusten uusiminen jatkuu. Tänään tuli vietettyä 5 tuntia konehuoneessa. Syöttökaappi, joka vaihtaa maasähkön ja laivasähkön välillä, tuli kytkettyä uudelleen. Kaikki kaapelit on vaihdettu, sillä entinen oli 4-johdinjärkestelmää. Lisäkis kanteen tuli merkkivalot, maasähkölle ja laivasähkölle. Sekä kytkin, jolla valitaan sähkölähde.
Ennen tuo oli automaattinen, siis vaihto maasähköön, mutta pidän kuitenkin kytkimestä, koska sillä saa katkaistua kaikki sähköt samalla pois, mikäli tarve vaatii.

Tuo uusi ylhäällä oleva keskus hoitaa laivan tekniikan sähköt. Kompressori, vesipumput, pilssipumput, Ja alla tuo maasähkö-laivasähkö vaihtokaappi. Sisällä pari aika hevyä kontaktoria, ja kanteen tuli merkkivalot ja kytkin. Syöttö maista on siis 3x16 A. joka riittää aika hyvin kaikkeen sähköntarpeeseen. Joskaan ylimääräisiä isoruokaisia laitteita, kuten vaikka sähkölämmittimiä ei voi käyttää, jos pesukoneet ja hella on päällä. Sillä ilmalämpöpumput nappaa jo oman osansa.
Yksi maasähkön vaihe (16 A) kestää esim ilmalämpöpumpun ja astianpesukoneen yhtäaikaisesti. Tällöin ollaan 16-17 A vaihekuormassa. Toiseen vaiheeseen tulee toinen ilp, ja pyykkikone. Yht n. 16 A. Kolmanteen sähköhella, vesipumppu ja muu kulutus. Yht. n. 15 A.Joskin mittailin vaihekuormia, ja vaikka jokin mirroaaltouuni, tms oli päällä, ja virta nousi hetkellisesti 22 ampeeriin, niin sulake maista ei lauennut.

Tälläistä. Sit poika  osti rahtilaitteen.

Ape Piaggio.

Sähkötöitä

Pikainen päivitys näin perjantai-iltana. Kotitekoisen pizzan tuoksua tulee sen verran voimakkaasti nenään tuolta kapyysistä, että ei kauaa malta kirjoittaa.

Tuli uusittua tänään sähkökeskuksista osa. toinen, asumiseen liittyvä kaappi ja 12 voltin valaistuskeskus.

Kuvia puuhista:

 Tilanne ennen. Keskellä kaappien välissä ylhäällä näkyy aurinkopaneelin säädin.

 Oikeanpuoleinen keskus tekeillä.. Tuohon viereen piti vetäistä pikaisesti pistorasia, jotta edes jotain näkee. Tämä keskus hoitaa asumiseen liittyvät asiat. Toinen samanlainen tulee vielä, jossa laivan omia juttuja, mm. vesilaitoksen sulakkeet, koneen lämmityspumpput, ankkurivinssi, navigointi, jne. 2 keskusta siksi, että jos sähköpula tulee merellä, niin tarpeettomammat toiminnot voi pudottaa päältä pois, eli tuon asumismukavuuden. :)

 Ja valmista. Vasen on 12 voltin keskus, josta tulee turvavalaistus, hyttien valaistus ja lto-piipun pumpun sähkö.

 Näistä täytyy vielä päästä eroon.

Mut nyt syömään....

Hyttien ilmanvaihtoa

Hyvää huomenta ja  maanantaita.
Otetaas laiva-asiaa vaihteeksi, kun tää on kuitenkin laivassa asumista käsittelevä blogi. :)

Tuli askarreltua hieman tuota hyttien ilmanvaihtoa/lämmitystä. Laivat kun on niin tiiviitä, että ilman koneellista ilmanvaihtoa ei asumisesta tule oikein mitään.
Viimetalvi mentiin hieman virityksellä, iso pöytätuuletin oli sekoittamassa ilmaa.
Nyt asentelin kanavia lisää, ja lisäsin myös yhden kanavapuhaltimen. Kanavapuhallin toimii kiertoilmapuhaltimena, ja ottaa lämpöpumpun ilmaa osittain.

 Ruuman luukun alle, 4. hytin katon päälle jää hyvä tila ilmanvaihtokoneistolle. Kuvassa hieman koeasennus, älkää kiinnittäkö teippivirityksiin huomiota. :) Kanavapuhallin painaa 5:teen kanavaan ilmaa, jotka menevät hytteihin. lähin hytti saa ilmansa suoraan ilmalämpöpumpulta.  Tuo hieno jakokappale on tarkoitus valaa uretaaniin eristyksen vuoksi. Järjestelmään tulee vielä raitisilmapuhallin, joka työntää ulkoa ilmaa sisälle. Joka hyttiin (6 kpl) menee oma kanava, koska tällöin äänet ei kuulu hytistä toiseen kanavia pitkin.

 Käyttökytkimet/sulakkeet tulee tästä.

 Ja paikalleen asennettuna, tekstit puuttuu vielä. 1= kiertoilmapuhallin, 2= ilmalämpöpumppu, ja 3:sta tulee raitisilmapuhaltimen (ulkoa) kytkin. Kiertoilmapuhallin ehkä kaipaisi tyristorisäädintä, jolla voisi pudottaa hieman kierroslukua varsinkin leudolla ilmalla.

 Nami tykkää jostain syystä läppäreistä. 

kuva 5: hytistä. Toi 125 xl kanavapuhallin näyttää riittävän hyvin 5:n hytin ilmanvaihtoon. Kanavat on siis 100 mm. Pitää etsiä jostain noihin hyvät venttiilit, jotka ei kuitenkaan vähennä puhallustehoa. On nimittäin tarkoitus, että hytin ilma sekoittuu puhalluksella. Eli lämmin ei jää katonrajaan, vaan tulee myös lattiann tuntumaan.

Kanavia. Noi pitää eristää, sillä tuo alumiinikurttu toimii myös tahattomasti lämmönvaihtimena: lämmin ilma jäähtyy hyvin jo muutaman metrin matkalla, varsinkin jos kanavat kulkee viileämmässä tilassa.

Hääreissustamme lisää..

Lupasin laitella lisää kuvia ja muutakin. Homma meni siis niin, että tulimme Räpsööstä Kustavin Vuosnaiseen, josta poimimme vieraat kyytiin tarkoituksena mennä Kumlingeen. Syy, miksi mentiin Kumlingeen löytyy täältä.

Tuossa yllä reitti. Ajonopeus oli 7 solmua, ja n. neljä tuntia vieraat sai nauttia saaristomaisemista.

Itse Kumlinge on kiva paikka. Kirkko, ihmiset ja maisemat. Yhtä kalastajaa (?) lukuun ottamatta, joka oli heti tiedustelemassa nyrpeenä, että kenen luvalla otamme sähköä laivaamme. Naamari venyi entisestään, kun kerrottiin totuus: Kumlingen kunta järjesti meille sähkön.

Tämä maasähköasia on muutenkin ihmeellinen. Monessa paikassa joku tulee niuhottamaan sähköstä. Kukaan ei koskaan kysy, kenen luvalla ollaan ja kenenkä laiturissa, mutta auta armias, jos näkyy sähköjohto...  :) Laiturit ja kaijat maksaa kyllä käsittääkseni hieman enemmän, kuin muutaman kymmenen senttiä, jonka verran sähköä käytämme vuorokaudessa.
No, näitä töpseli persauksissa syntyneitä riittää joka toiseen satamaan, ja muuallekin, vaikka kerrostaloon kyttäämään, kuinka naapurilla on lohkolämmitin päällä yli 2 tuntia... Tarkoitushan ei ole elää pummilla tai varastaa, mutta se asenne.. Voihan kaupassakin kerätä ostokset ennen maksamista. Ja toki maksamme kaikki kulut, aina. :)

Paluureissu tehtiin eilen, siis maanantaina 10.8. Lapsilla alkoi koulut tänään, ja oli siis tultava turkuun. Kiinnityimme jotain 00.00 aikaan Hirvensaloon. Joskin pyrimme etsimään paremman paikan talveksi, koska tässä on huono vesi ja matalaakin. Jos joku Turkulainen sattuu tätä lukemaan, niin hyviä kaijapaikkoja saa vinkata. Vettä Suukko tarvitsee alleen 2,2 metriä. Maista ei tarvita kuin sähköä. (3x16A)

Paluureissu ajettiin ylläolevan reitin mukaan. :) Ensimmäistä kertaa tänä kesänä meillä oli myötätuuli, ja se näkyi polttoaineen kulutuksessa myönteisesti. Tultiin n.13 litran tuntikulutuksella n. 7 solmun vauhtia liki koko matka.

Kumlingen kirkon kattomaalaukset..

Häähumua ja hesarin juttu

Ajettiin Kumlingeen. Kuvat kertokoot puolestaan. :)

 Pökköä pesään Vuosnaisten meriasemalla. Heh, näyttäs siltä, että vesirajan alapuoli on umpiruosteessa, mutta sepä onkin vuosi sitten telakalla ruiskutettua epoksitervaa, ruskeaa väriltään. Vesiraja jäi sit maalaamatta, kun ei ollut valkoista maalia lähimailla.

 Skumppaa......

 

Kiss.... :)   

m/s Viggenin kannelta katsottuna, nopeus 7 knots.

Laitan lisää kuvia, kohta lähdetään viemään porukka takaisin Kustaviin. Sitten suuntaamme Turkuun, sillä koulut alkaa tiisataina, siis lapsilla. :)

Ja se hesarin juttu meistä: http://www.hs.fi/koti/a1438916838503


Valokuvat: Keijo Valkonen, Kuvapiste Oy

Videoklippi paineilmastartista

Heitin ihan editoimattoman pätkän tuosta paineilmalla koneen käynnistämisestä. Sitä kun on kyselty. Tässä linkki: https://www.youtube.com/watch?v=wYm6a6GK82Y

Kone siis on Daldiesel 18/22 vuodelta 1975. Paineilmastartteja on myös starttimoottorin kaltaisia, joka muistuttaa normaalia sähköstarttia, paitsi että toimii paineilmalla. Tämä "aito" paineilmakäynnistin painaa ilman mäntien päälle suoraan, ja mitään erillistä starttimoottoria ei ole.

Keppiveneilijät, turun reissu ( maksullisella ikkunapakettiautolla) ja kelluva katastrofi

Tultiin luvialle Räpsööstä. Pikku hiljaa valutaan alaspäin, kesä ehtyy ja jotain mielekästä työtäkin pitäisi keksiä. keksintötoimiston starttaaminen, ja muuta puuhaa.

Mut asiaan. Luvialle kun tultiin, niin joku kerho oli järjestänyt purjehduskilpailun, tai jonkin harjoittelun. Keppiveneily on varmastikin jees, ja myös pienet kilpailutkin, mutta yksi asia oli hieman huonosti. Nimittäin keskelle väylää oli asetettu poiju, jossa lippu. Tämän kokoinen alus  ei välttämättä pysty väistämään syväytensä puolesta "etuajoaikeutettua" keppiveneilijää. Joten jouduimme hieman ajamaan välittämättä väistämisvelvollisuuksista. Sorry, jos aiheutimme ihmetystä. :)

Ja miksikö pitää väistää keppivenettä? Silloin kun se kulkee purjevoimalla, niin moottorialus on väistämisvelvollinen, koska moottorialusta on helpompi ohjata. Tämä juontaa vanhaan merilakiin, silloin kun rahtia ajettiin ja kalastettiin purjealuksilla. Nykysin tätä lakia hyödyntää vain harrasteporukka, eli purjeveneilijät.

Kuvassa olemme väylän sivussa, koska jo väistimme yhtä keppivenettä. Nuoli osoittaa poijun paikan, ja veneilijät kiersivät poijua.

Muutoin Luvian Laitakari on kiva paikka.

Turussa käytiin linja-autolla ja muilla joukkokuljettimilla, koska automme ei ole kannella mukana. Ja miskikö turkuun? Siksi, että mentiin naimisiin maistraatissa.  :)

 Makeuppi linja-autossa. :)

Hääkuva meidän tyyliin.. Tuore väsynyt aviopari maistraatin hississä. Heh, viimeyönä tuli nukuttua
kokonaistet 4 tuntia..

Sit tollai editoimaton videopätkä alla, kun tultiin myrskysään jälkeen aamuyöstä Raumalle suojiin. Huomattiin, että toinen ankkuri oli pudonnut. Ja se sattui  aika liki suomen ja ruotsin välistä kaapelia.

Kuvassa vihreä viiva on kaapeli, ja punainen meidän reitti, alhaalta tuonne rauman väylälle. Ankkuri putosi ennen käännöstä oikealle, ja tarttui pohjaan jonkin ajan kuluttua, jolloin ketju katkesi. Vahinko huomattiin vasta kun saavuttiin Raumalle. Muistiin palasi pieni kolina (ketju) ja tosi pieni nykäisy jossian vaiheessa (katkeaminen). Nykäisyn tulkitsin keulaan osuneeksi voimakkaaksi aalloksi.

Muutenkin ko. yö oli erikoinen, koska 24 voltin järjestelmän laturi sanoi sopparin irti, ja tuo ankkurivahinko.. Juuri aamulla oli kokeiltu toista ankkuria, jotta toimii. ja tuo toinen oli ollut 2 vuotta käyttämättä, sekä ketju lukittu.. Ilmeisesti joku kahvila-asiakkaan lapsonen, tjs oli löysännyt jarrun tietämättä mitä tekee.

https://www.youtube.com/watch?v=8QkOOCwRY7Y

Pohjan mittaus

Reposaaressa tuttu lainasi mittaria. Tuli mittailtua pohjaa n. 20 kohdasta. Koitin valita pahimmat paikat, jotka ovat olleet sisä- ja ulkopuolelta ruostuneita. Hyviä lukemia, joita kehtaa esitellä vakuutusyhtiöllekin. Laitan tämän tänne muistiin, ja nähtäville. voin sit puhelimessa sanoa vaikka vakuutusyhtiölle tai satamapäälliköille, että täältä löytyy. :)

 Ruuman pilssikaivosta 7,1 mm (8mm  alkuperäinen)

 Vesiraja parista kohtaa, siitä jäät syö maalit. Se on eniten ruostunut kohta ulkopuolelta katseltuna. 6,4 mm (alunperin 7 tai 8 milliä)

 Konehuone, vesirajasta 20 cm alaspäin ohuin kohta 5,0 mm

Ahteripiikki, huonoin arvo 5,5. joskin vesirajan yläpuolella :)

Reposaari, tuuli yllätti veneilijät.

Pikkupäivitys, Räpsöössä ollaan vielä. Kelit on aika tuuliset, ja Kaupparannan pitkässä kaijassa on tunnetusti kova aallokko itätuulella. Paikka näyttää aika turvalliselta, mutta sitä se ei pienveneilijälle ole.

Viimeyönä klo 05:00 satuin jostain syystä heräämään, ja katsoin ikkunasta ulos. N. 7-8 metrinen paatti oli päässyt irti, ja eteni kovaa vauhtia kaijaan hangaten etäämmällä olevaa teräsalusta. Aallonkorkeus oli niin kova, että ko. paatin perätilaan loiskui aallot sisään.

Naapurialuksen kipparin kanssa tehtiin reilu tunti töitä, ja saatiin pelastettua paatti varmalta uppoamiselta. Aamulla palolaitos (vpk) oli ihmettelemässä jotain pienempää osin irronnutta avovenettä satama-altaassa, ja informoin yön tapahtumista.

No, loppu hyvin ja kaikki hyvin.

 Tuossa näkymä ikkunasta n. 05:00. Valkoinen vene oli irrallaan. Aallot ja tuuli painoi sitä kohti tuota teräksistä rantarakennetta. Vene teki n. 2 metrisiä liikkeitä ylös ja alas, hakaten itseään terästä vasten, ja kiilautui hetken kuluttua kauempana näkyvän teräspaatin keulan ja laiturin väliin..

 Saimme siirrettyä veneen hieman paremmalle paikalle. (tos keskellä  kuvaa poikittain)

 Laidoista pirstoutunut puuvene, oli päässyt irti satama-altaassa.

Kuusakosken kierrätyspisteestä käytiin löytämässä näitä kelejä varten lepuuttajiksi renkaita ja rahtipaattien käytöstä poistettuja kuormausköysiä. Tässä kokoluokassa ilmatäytteiset fenderit tai lepuuttajat on ihan tyhjän kanssa. Kovalla kelillä kun sen pistää ilmatäytteisen paatin ja kaijan väliin, niin se puhkeaa tai menee ihan lyttyyn.

Sitten pikku maininta suuren suosion saaneesta uudesta ravintolasta Räpsöössä. MerryMonk. Tässä linkki jonkin tekemään juttuun ko. paikasta.

Jaa-nii-joo, pikku lisäys vielä. Pienet kokoontumisajot, tuli samaan kaijaan perhe, joka asuu laivassa, kuten mekin. :) Tulivat Reposaaren telakalle. Lienee maanantai, kun on ylösnosto.