Normaalissa maakrapujen rakenteessa kosteussulku on seinärakenteessa lähinnä lämmintä sisäilmaa, eli sisäpuolella. Kosteussulkuhan ei tarkoita mitään vesieristystä, vaan sitä, että lämpimässä ilmassa on aina enemmän vettä haihtuneena, kuin kylmemmässä ilmassa. Ja kun tämä lämmin, kuivaltakin tuntuva sisäilma, pääsee kosketuksiin kylmän pinnan kanssa niin se kondensoituu, eli tiivistyy, ja näkyvää vettä alkaa muodostumaan välittömästi
Kuvassa höyrysulkumuovi omakotitalon yläkerrassa. Mikäli sitä ei ole, niin villat kastuvat talvella, koska kostea sisäilma pääsee tiivistymään ulkoilmaa lähellä oleviin kylmiin villoihin. 50 mm lisävilla
höyrysulun "väärällä" eli sisäpuolella on sallittua ilman että tulee ongelmia. Tällä "väärän puolen villalla" saavutetaan se etu, että esim sähköjohdot ei puhkaise muovikalvoa, vaan ne voidaan vetää tuossa 50 millisessä lisävilloituksessa kätevästi.
Sama ilmiö tapahtuu jokaisen kotona esim jääkaapissa: Se jääkaapin sisällä oleva taustalevy on kylmä, koska se jäähdyttää kaapin. Ja se on liki aina märkä, koska ovea avatessa kaappiin pääsee lämmintä huoneilmaa, ja myäskin kaapissa olevista ruo`ista haihtuu kosteutta, tähän kylmään pintaan.
Kuvassa se kylmä pinta pisaroineen, johon vesi ilmasta tiivistyy.
Laivahommissa, ja myös merikonteista tehdyissä taloissa tämä jääkapin esimerkki toteutuu hyvin helposti. Ulkosinät ovat kylmää terästä. Ja jo se, että teekuppi höyryää pöydällä; niin, siitä voi miettiä minne se höyry menee. Sen ei pitäisi kohdata mitään huoneilmaa viilempää pintaa, ennen kuin on poistunut ilmanvaihdon kautta hallitusti ulkoilmaan. Tilanne muuttuu katastrofaaliseksi, kun ajatellaan saunomista,tai pyykin kuivamista ja paljoa ruoan laittoa. Perhe haihdutta hyvin jopa toista kymmentä litraa vettä per vuorokausi. Siitä syntyy väärin rakennetussa rakenteessa kosteusvaurio, joka vastaa ihan hyvää putkivuotoa.
Laivarakenteessa emme pääse mitenkään ohitamaan tätä ongelmaa. Joku oli raknetanut laivan sisälle "talomaisen" seinarakneteen niin, että jätti 10 cm tuuletusraot teräkseen. Tämä on hankalaa, ja siltikin saattaa kondensoitua. Tavallaan koitti siis hävittää ulkopuolella olevan teräskosteussulun eristeiden näkökulmasta. Myös tilaa menee tähän hukkaan.
Villa. Yhdeksi vaihtoehdoksi jää lähinnä villaeriste joka pitää saada mahdollisimman vähän hengittäväksi. Tällöin pitää huolehtia todella hyvästä ilmanvaihdosta, ja pyykkejä ei kuivata sisällä, paitsi kondensoivassa hyvässä kuivausrummussa. Kondensoivasta ilmankuivaajasta ei ole paljoakaan hyötyä, sillä sen "kylmälevy" on jotain +5 asteinen, ja jos lähistöllä on kosteuden saatavilla esim -10 asteinen teräspinta, niin kuiviri huutaa tyhjää, ja vesi on siellä teräspinnalla välittömästi. :) Tästä on kokemus m/s Suukossa. Uretaanilevyt, finnfoamit sekä styrox ei tule kyseeseen,koska teräslevyn ja eristelevyn väliin jää aina ilmatilaa, jonne se höyry löytää tiensä. 50 millisen villan hinta on n. 4 euroa/m2.
Toinen vaihtoehto on ruiskutettava umpisoluinen uretaani. nimenomaan umpisoluinen. Pullouretaani on avosoluista, ja siksi se vettyy. Ja hengittää läpi myös. Uretaanin huonoja puolia on hinta, ja paloturvallisuus. Se kehittää hirmuisesti palokaasuja, ja palaa hyvin. Muoviahan se on.
On olemassa joitain kondensoimisen estäviä/vähentäviä maaleja, mutta ne ovat avuttomia fysiikanlakien edessä: Riittävästi kosteutta, ja vettä tulee ihan varmasti. Ne myös toimivat eri lailla: imevät kosteuden ja levittävät sitä laajemmalle alueelle. Ei siis tule kyseeseen, ainakaan maalaamattomalla teräspinnalla.
Sattumalta löysin uudehkon tuotteen, joka vaikuttaa lupaavalta. Penosil EasySpray. Pienveneilijälle varmastikin aika unelma, ja moneen muuhunkin. Eristysarvo vastaa liki umpisoluista, eli tosi hyvä. Tuossa videopätkä. Tuotetta on saatavilla ainakin IKH:lta: (clic) Toivotaan että pysyy tuotannossa. kolmella pullolla luvataa 100 litraa vaahtoa. Jos heittää alle 10 mm kondensoitumisen estävän kerroksen, ja sitten siihen 75 milliä villaa päälle, niin saattas tulla hyvä, Käytännössä vastaa n. yli sataa milliä villaksi muutettuna tällöin. Lisäksi väitetään, että tämä staffi olisi umpisoluista. 10 mm vaahdotuksella neliöhinta on jotain 6 euroa.
Penosil EasySprayn mainosvideo.
Ruisku-uretaani tilattuna nomaalisti, en tiedä paljonko se maksaisi, (joku mielikuva että Suukkon se olisi ollut 3 tonnia ruuman osalta) vaatii kuitenkin päälle 50 millisen villan paloturvallisuuden kannalta. Villa ei hengita niin paljoa, että uretaani saisi ilmaa palaakseen. Lähinnä ajattelen jotain kaapelipaloa, tms.
Toisaalta teräspinta, varsinkin uutta tehtäessä pitää kuitenkin maalata, ja näin ruisku-uretaani puolustaa paikkaansa, koska maalausta ei tarvitsisi suorittaa erikseen. Palavien eristeiden huonoksi puoleksi pitää vielä mainita se, että jos paattia pitää hitsata esim ulkoa päin, niin uretaanit pitää purkaa sisältä pois. Ja se on työlästä.
Btw, Lasikuitipaateissa uretaani menee varmaan paremmin, koska lasikuitu on palavaa ainetta jo lähtökohtaisesti. Eikä lasikuitupaattia tarvitse hitsata.
Tossa vielä pikainen yhteenvetotaulukko.
Käytännössä levytavara on poissuljettua laiva/venehommissa aina. Koska sitä ei saa tiiviisti seiniä vasten. Taulukko on teräspaatin näkökannalta, lasikuituisessa ruisku-uretaani saattaa olla paras. Myös villa toimii hyvin, koska lasikuitu ei ole ihan niin hanakka kondensoimaan huonomman lämmönjohtavuutensa takia. Niin, ja toi umpisoluinen ruisku-uretaani on aika kovaa, se vahvistaa jopa rakennetta ja poistaa kumisevia äänia. Noissa ruisku-uretaanin kohdissa voisi olla äänieristyksen kohdalla vihreä ruksi mielestäni, vaikkakin rakennuskäytossä väitettiin äänieristyskyvyn olevan huonompi.
Otetaas vielä vertailu, jossa ensin ruiskutetaan uretaania estämään kondensoituminen, ja sitten villaa päälle eristekyvyn lisäämiseksi. Tämä kombinaatio on puolittain hyvä myös paloturvallisuuden kannalta, koska villan alla uretaani ei saa happea, ja ei tällöin pala. Puolittain siksi, että jos ulkoa päin tarvitsee hitsata, seinä pitää purkaa sisältä. muuten käy käry.
Yhteenveto!
Lisäsin ilmanvaihdon tarpeen taulukkoon. Voittaja näyttää olevan selkeästi uretaani-villarakenne, varauksin.
Jos ei ole rahaa paljoa, ja käyttö on satunnaisempaa, kuten huvivenekäyttö, jolloin rakenteet kuivuvat välillä, ratkaisu on selkeästi villa. Jos taas käyttö on ympärivuotista asumista, ja rahaa riittää hieman enemmän, sekä korjaustarve pieni (hitsaamiset, jne) uretaani-villa yhdistelmä on ykkönen.
Suukko II:n kohdalla taidan päätyä kompromissiin: Ostan kriittisiin paikkoihin, kuten esim kansien alapuolet ja mutkikkaat kohdat, palkit, jne, tuota Penosil Easyspraytä. sillä saan pienen 10 millisen urtsukerroksen estämään kondenssin.. Vesirajan alle en sitä laita korjaustarpeen sattuessa. Sitten villaa päälle reilu satanen. :)
Saatavana on muuten myös ebaystä esim FrothPack tai HandySeal, umpisoluisa 2-k uretaania DIY asennuksiin valmiissa paineastioissa. Halpaa se ei ole, ja se johtuu noiden kemikaalien hinnoista.
Tämmöistä tässä, uuden laivan miettimistä siis. :)
Edit: Tuli juuri tietoa mootama päivä sitten: Palamaton uretaani. Sellaisella on tutun paatti puhallettu, kallista, mutta loistava lopputulos. Ainoa negatiivinen asia oli se, että äänen eristyskyky on kuulemma todella huono. Eli villaa lisäksi, niin sekin paranee.
