Tuplapaska juttu. Paitsi kun lokki lentää, ja ruikkaa pökäleen mereen, se ei ole paska juttu. Mutta ihmisen vastaava teko on. Johtunee siitä, että meitä on selkeästi enemmän per neliökilometri, kuin lokkeja.
Sinälläänhän uloste on hyödyllinen luonnon kiertokulussa. Harva ajattelee leipää syödessään, että se jauhettu jyvä on kasvanut, niin, paskassa. Varsinkin bio, tai luomumallinen. Saattaahan olla, että nuoremmat sukupolvet ovat unohtaneet jotta navetasta ajetaan paskat pellolle, ja siitä sitä hyvää viljaa tulee.
Tuplapaskaksi asian tekee se, että lähes kaikissa ihmisen ulosteen Pois asumuksesta -siirtoratkaisuissa se sotketaan veteen. Jätemäärä siis moninkertaistuu. Veden säästö on ilmiselvä asia aina, varsinkin laivoissa. Jätehän menee tankkiin, joka pitää tyhjentää jollain tavalla.
Vesivessalle ei liene vertaa, vaikka on pakastavia, pussittavia ja kompostoiviakin pönttöjä. Vesivessa on siksi kätevä, koska tämä ulostyöntyvä kääkäle on erittäin sotkevaa ja tahmaista. Vesivessan puhtaanapito on siis vailla vertaa. Vesivessoista on useita eri versioita. Normaali asuinkiinteistön pönttö lienee se huonoin ratkaisu, koska sen veden kulutus on järjettömän suuri laiva- tai venekäyttöön. Vettä tarvitaan normivessassa siksi paljon, että se vesi hoitaa sen ulosteen siirtämisen paikasta A paikkaan B, jopa kymmeniä kilometrejä urbaanissa ympäristössä
Kuvassa normaali wc-istuin, jossa integroituna käsienpesuallas.
Asuintalokäytösä tämä on loistava pienen wc:n tilan- ja vedensäästäjä.
Käsienpesuvesihän varastoituu säiliöön, ja käytetään pytyn huuhtomiseen.
Alipaine-wc-järjestelmä on tuttu kaikille, jotka ovat olleet risteilyaluksilla, vaikka Vikingline tai Silja. Systeemi toimii niin, että laivan jätesäiliössä on säiliöstä ilmaa pois pumppaava alipainepumppu, joka huolehtii, että säiliössä on aina alipaine. Vessanpöntössä on venttiilisysteemi, joka nappia painettaessa antaa ensin hieman huuhteluvettä, ja sitten avaa pöntön nielussa olevan läpän, jolloin alipaineen vaikutuksesta torttu lähtee kuin uudenvuoden raketti kohti septitankkia. Osumatarkkuus on hyvä, sillä ahdas putkisto hoitaa kohdistuksen.
Alipainepytty sisältää huomattavan määrän tekniikkaa.
Edut:
Putkiston ei tarvitse olla viettävä. Imu pystyy vetämään jätteet "vastavirtaankin", eli laivan keinunta, tms ei vaikuta toimintaan. Putkikoko on myös huomattavasti pienempi kuin normaalissa viettoviemärissä asuintaloissa. Muistaakseni 32-50 mm halkaisijaltaan. Järjestelmässä ei ole pumppuja, jotka kuitenkin toisinaan vaativat huoltoa. Todella pieni veden kulutus. n. Litra per huuhtelu.
Miinukset:
Septitankin tulee olla alipaineen kestävä. Putkiston tulee olla tarkoituksen mukainen, eli sen on kestettävä alipaine, ja kulmakappaleet yms putkistot on kiinnitettävä hyvin koska muuten ne saattavat irrota. Kovassa vauhdissa olevalla jätöksellä alkaa nimittäin olemaan massaa tullessaan jyrkkään kurviin. Alipainejärjestelmä on kallein, ja tarvitsee sähköä toimiakseen. Alipainepumppu vaatii yleensä 230 volttia jännitettä.
Sähköpumpulla olevat pytyt ovat lähellä alipainejärjestelmää ominaisuuksiltaan. Niissä jätteet siirretään septitankkiin pumppaamalla. Pumppu on istuimen välittömässä läheisyydessä, ja pumpussa on ns. repijäominaisuus, eli se tekee jätteestä tasaista mössöä. Putkiston ei tarvitse olla suuri, eikä viettävä. Oma kokemus tälläisestä on aika hyvät.
Edut:
Hintatasoltaan kohtuullinen. pienet jopa alle 30 milliset putket/letkut ovat riittäviä. Pystyy pumppaamaan "ylämäkeenkin" hyvin. Vedenkulutus on pieni, 0,2-2 litraa per huuhtelu, riippuu hieman käyttäjästä. Sopii hyvin 12 tai 24 volttiseen järjestelmään.
Miinukset:
Tarvitsee vahvan kaapeloinnin pytylle asti, sillä pumppu haukkaa virtaa varsinkin 12 volttisena jopa 20A. Pumppu itsessään on se heikoin lenkki. Kaikki viat ovat johtuneet siitä, että joku on laittanut jotain ylimääräistä vessanpyttyyn. Jopa hiukset saattavat saada pumpun takertelemaan. Sähkövessassa on oma huuhteluvesipumppu samalla akselilla. Laivan painevesijärjestelmään kytkettäessä täytyy asentaa magneettiventtiili tai hana seinälle huuhteluveteen, koska pytty on tarkoitettu imemän huuteluvesi esim. pohjaventtiilistä. Yleisesti ottaen jätevesien pumppaaminen kunnallistekniikassakin on aina haaste. Kunnollisen kolmivaiheisen repivän ja silpovan pumpun hinta alkaa nelinumeroisella luvulla.
Sähkö- ja manuaali-istuin.
Manuaalipönttö käsipumpulla on ehkä se yleisin, varsinkin pienemmissä huviveneissä. Se on aika varmatoiminen ja edullinen. Pumpun vikaannuttua huollosta selviää amatöörikin, ja vaihtotiivisteitä on tarjolla monessa alan liikkeessä. Pumpun muuttuessa jäykäksi, pieni loraus ruokaöljyä auttaa asiaan. Oma kokemus tälläisestä, halvimmasta mallista, on useamman vuoden ajalta.
Hyvää:
Ei vaadi sähköä ja on aikalailla toimintavarma. Hyvää on myös halpa hinta.
Miinukset:
Käytön hankaluus. Jokaiselle vieraalle joutuu neuvomaan, miten vesi tulee ja miten pumpataan. Joskus joku vieras sai tukkoon, koska oli pumpannut ilman vettä paperikasan pytyn nieluun.
Kompostoiva ja polttava wc
Kompostikäymälät ovat edullisia, ja kohtuullisen hajuttomiakin nykypäivänä. Sähköinen poistopuhallin lienee vakiovaruste kaikissa. Periaatteessahan kompostikäymälä on ikivanha juttu, monelle tutusta kesämökin puucee:stä modernisoidumpi versio. Kompostikäymälän edut ovat selkeästi asennus: Ei tarvitse mitään putkivetoja, paitsi tuuletus. Vessan voi tehdä siis lähes mihin tahansa huonetilaan. Miinuksena on luonnollisestikin tyhjentäminen. pieniää joutuu tyhjentämään useammankerran kuukaudessa, Isoja malleja, joissa on jopa useamman kuution kokoinen säiliö, tyhjennysväli saattaa venyä vuosiin.
Monissa on ns. virtsan erottelu, eli kuset menee eri paikkaan kuin kiinteämpi aines. Pöntössä on siis kaksi reikää, toiseen pissitään ja toiseen koitetaan tähdätä kakkelit. Ulosteista tulee myös ns. suotovesiä, jotka johdetaan jonnekin. Miinukseksi tulee kirjata ehdottomasti myös jälkikompostoinnin tarve ja sen hoitaminen, eleli tähän ole harrastunut. Laivaolosuhteissa kompostin pitäminen ei liene tule kenellekään mieleen, ellei sitten ole todella iso huvialus, jossa jonkin verran viljelymaata.
Polttavasta tai pakastavasta pöntöstä ei ole omakohtaista kokemusta. Polttava todellakin kärventää jätteet sähkövastuksella,ja siinä kuluu paljon sähköä. Laskin joskus aikaisemin tämän kulutuksen, ja löysin myös netistä jonkun kirjoittelun aiheesta: Sähkölasku oli noussut satoja euroja tämän wc:n takia. Asenushan on helppo, jonka voi kirjata plussaksi. Lämmitysvastus on jossain määrin kuluva osa. Sen ei pitäisi, mutta monella on ollut ongelmia. Internetin keskustelupalstoilla löytyy kommentteja kyllä. plussaksi tulee ehdottomasti myös tyhjennystarpeen vähyys. Jätettä ei tarvitse kanniskella minnekään, eikä mitään septitankkia tarvitse
Pakastavassa pöntössä yhdistyy pienen kompostivessan ja polttavan huonot ominaisuudet: Se kuluttaa sähköä, ja jätteet on kannettava kuitenkin ulos sellaisenaan. Joko roskiin tai kompostiin. 4 hlö käytössä tyhjennysväli alle viikon. Pesu on hankalahkoa. Erittäin huonona pidän jatkuvaa sähkön tarvetta: Sähköt kun katkee, niin biopusseissa olevat pökleet sulaa, ja jos pussit hajoaa niin kakkayllätys on selvä. Plussaahan tässä on taas tuo asentamisen helppous, verrattuna vesivessaan.
Tekisikin mieleni kysyä, että onko tämä pakastava laitos vessa ensinkään? Sillä jos vertan sitä normaaliin ämpäriin, johon laitan pussin, ja väännän tortut sitten sihen pussiin. Pakastavan vessan ero tähän ämpäriversioon on vain se, että pussin sisältö on hetken aikaa jäässä. Mitään muuta täm pakastava ei ulosteelle tee.
Pakastava vessa ei sovi laivaan oikein mitenkään. Miinuksena vileä puhtaanapidon hankaluus, kuten noissa muissakin vedettömissä.
Pussita ja pakasta. Pakastava wc, tee jätös biopussiin ja pytty pakastaa sen.
Sitten se jäätynyt kökkäre pitää kiikuttaa jonnekin.
Sitten se erikoisuus. Biokaasu. Paskassa piilee yllättävästi energiaa. Lantapuolella sitä on jo käytetty kaasun tuottoon pitkän. Itse joskus hieman laskeskelin asiaa. Pitäisi olla kuution septitankki, joka olisi lämpimässä tilassa. Esim. sellainen muovinen kuormalavan päällä oleva tankki voisi toimia hyvin. Vähäinen veden käyttö on juurikin hyvä, ja pumpattava tai sähköpumpull aoleva vessa tuottaa juurikin liki sopivan seoksen. Tankkiin olisi hyvä laitta ajokin hämmennin, esim sähkömoottori ja jokin hökötys sisälle, niin ei tarvitsisi käsin sekoittaa. Sekoitustarve on pieni, mutta oleellinen asia.
Kirjaimellisesti paskakaasua. Ei, on se Bio -sana kivempi.
Kaasua tulee ihan reilusti. Muistelen, että yli keittiötarpeen, jos joka päivä ruokaa laittaa. Sen varastoimiseen kelpaa yksinkertaisimmillaan iso muovinen säkki. Tai vaikka traktorin sisärengas. Kaasun paine esim. kaasuhellalle on aika pieni, ja sen saa säädettyä paittamalla sopiva paino kaasupallon päälle. Fiksu rakentaisi kaasukellon.
Videoita on youtubessa aika paljon, jossa kaasua tehdään ja hyödynnetään keittämiseen, lämmittämisen ja jopa bensa-aggregaatti tuottaa sähköä. Kehitysmaiden videoissa näkyy, kuinka yksinkertaisesta asiasta lopunperin on kyse. Tankkiin kannattaa heitellä kaikki ruoantähteetkin. Prosessissa paska muuttuu jo huomattavasti ympäristöystävällisemmäksi, kun on saanut muhia ja tuottaa kaasua.
Tämän kokoisessa paatissa, kuin tämä meidän, olisi tilaakin tuollaiselle säiliöllä. Kaasun voisi tosiaankin käyttää keittiössä, ja lisäksi syöttää apukoneelle jolloin se muuttuisi sähköksi.
tässä miekkonen käyttää aggrgaattia malliksi. Videossa näkyy myös kaasun varastointiin käytetty säkki.
Periaatteessa tämä paskan kaasuttaminen olisi järkevää kaikin puolin. Energiaa tulee ja paska muuttuu ei-paskaksi. Toki se tarvitsee jälkikompostia vielä hieman, tai sitten tyhjentää liejut septityhjennykseen, mutta tilanne on jo eri kuitenkin, kuin vaikkapa pakastavan vessan jäljiltä. Lisäksi tälläinen "paskakaasun" polttaminen vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Metaani ilmakehässä ei ole hyvä juttu ollenkaan. Se on hiilidioksidia lyhytikäisempää, mutta sen lämmitävä vaikutus on 10 kertainen.
Miksi tämä ei sitten yleisty? Luulen, että tämä on aika vaikea tuotteistaa, eikä bisnesmies näe voittojen mahdollisuuksia pienissä yksiköissä. Isommissa homma toki toimii, maatalouden puolella esim löytyy suomalainen biokaasun uranuurtaja, joka kuitenkin on ollut energiayhtiöille ja verottajalle harmillinen kakka rattaanpyörässä.
Tällä Kalmarilla on kehitteillä omakotitalokokoluokan biokaasusysteemi. Hänellä on myös suomen ensimmäinen biokaasuasema, josta voi tankata auton.
Tässä linkki Ylen tekemään juttuun. Nostan hattua Kalmarille, tekniikan tekeminen on jo sinällään saavutus, mutta lisäpisteet tulevat siitä, että on jaksanut tahkota viranomaisten kanssa.
Mutta mikä oli se paras vessaratkaisu? Sitä on vaikea sanoa, koska käyttötarkoituksia on useita. Me ollaan nyt tyytyväisiä tuohon sähköpumpulliseen Bilteman pönttöön. Septitankki täytyy tosi hitaasti verrattuna entiseen normaaliin vesivessaan. Paskan logistiikka on simppeliä. Pisuaari on vielä tulossa, se vähentää veden kulutusta (ts. septin täyttymistä, vettähän on meret täynnä) entisestään.
Tutuilla on kompostoiva pytty paatissaan, ja eipä siitäkään haukkuja ole tullut.
Polttavan ja pakastavan jättäisin kuitenkin suosiolla pois vene - ja laivatouhuista.
