Ilmalämpöwebasto

Puuhauksen kohteena oli ilmanvaihto ja lämmitys hytteihin. Ilmalämpöpumppu (Ultimate) tuli askarreltua paikalleen jo pari viikkoa sitten.
Oletus oli se, että pumpun oma puhallin ei jaksa puhaltaa kanaviin riittävästi ilmaa. Mutta jaksaapa kuitenkin. Jostain syystä tuossa mallissa on puhaltimessa pelivaraa. Ja tuntuu säätävänkin puhallinta jonkin älyn mukaan. Mitä enemmän puhallusvastusta, sitä enempi koittaa puhaltaa. Ilmeisesti mittaa kennon lämpötilaa, ja sitten säätää puhallusta.

Itse sisäyksikön puhaltimen ohjausta voisi hieman modata vielä, koska puhaltimen kierrosluku on säädetty niin, että ilpin puhallus ei tuntuisi vedolta. Siis puhallin laskee kierroksia, mikäli lämminta ei ole kennosta saatavilla. Pumpun hyötysuhde kuitenkin kasvaa, mitä paremmin sisäyksikkö pääsee jäähtymään, eli mitä suurempi ilmamäärä sisäkennon läpi kulkee.

Tuossa pikaista kanavatestailua. Homma toimi oikeastaan hyvin.

Huonoin ilmanlaatu on ollut keulahytissä, joten myös sinne tuli vedettyä kanava. Pituutta kanavalle tuli liki 9 metriä tuosta pumpulta. 100 mm kurttuputkea. En tiedä, kuinka paljon tuo kurttuputki laittaa vastaan ilmanvirtaukselle verrattuna sileään putkeen, mutta kurttu oli helppoa taitella paikoilleen. Mainittakoot tässä, että Bauhaussin ja Bilteman kurttuputki on huomattavasti surkeampaa kuin normaalista lvi-liikkeestä saatava. Paksuudessa on merkittävä ero, ja tällöin myös jäykkyydessä. Tuntui, että Bauhaussin kurttu oli lähes ruuanlaittoon tarkoitettua alumiinifoliota.

Tuli myös huomattua, että tuollainen alumiinikurttu on hyvä lämmönvaihdin. Siinä kun on pinta-alaa aika runsaasti. Eli pidemmässä vedossa putken sisällä kulkeva lämmin ilma jäähtyy nopeasti, ellei putkien ympärillä ole eristeitä.

Duunireissulla tuli käytyä Reposaaressa. Tyhjähän tuo kaija on, kun Suukko ei ole siinä. Reposaari oli kyllä mukava paikka. Aava meri on vaan niin mahtava, ja tuossakin saaren suojassa meren aallot tuntui sellaisina loivina isoina liikkeinä. :)

1 patteri lisää

Tällinen pikkujuttu vaan, tuli laitetua messiin 1 patteri lisää, kun ei ollut kuin sellainen parin A4:n kokoinen lätkä entinen. Seinillä kiersi kyllä pienet ripapatterit, mutta ne oli kytketty väärin. Vesi virtasi pattereiden läpi, ja viimeisen patterin jälkeen teki lenkin, ja tuli samalla lailla takaisinpäin. Pattereita oli 6 kpl peräkkäin. Käytännössä ensimmäinen patteri lämpesi hyvin, ja loput jäi kylmäksi.

Sitten vielä pieni apukone-ihmettely taas. Yhä edelleen pultteja katkeilee, vaikka vaihdoin entisen 10 millisen tilalle 12 millisen. Erikoiskovan tietenkin. Saattaa olla niin, että tuo kuminen värinän vaimennin on kovettunut niin paljon, että ei anna periksi tarpeeksi. Jotain vikaa on myös vauhtipyörän sisällä, koska siellä on väljää hieman. Vois koittaa porata kumiin reikiä, tai sahata viiltoja, jolloin se antaisi periksi hieman enemmän, ja pulttiin ei kohdistuisi niin paljoa nykimistä.Ko. pultti muuten sijaitsee tuon kumilimpun vasemalla puolella tuossa punaisessa osassa. Kuvassa se ei ole paikoillaan, ja reikäkin taitaa olla just niin, että ei näy kuvaan.

Tekis mieli purkaa vauhtipyörä esiin, ja katsoa onko siellä jossain välissä ollut kumit tai jouset, niin kuin auton  kytkinlevyssäkin. Ja jos ne on ajanmittaan hävinneet, koska jossain on välystä, eli akseli pääsee hieman pyörähtämään. Mutta vauhtipyörän esille saaminen on aika puuha, koska moottorin takapää on kannakoitu tuon kytkinkopan kautta alla olevaan telineeseen. Kone pitäisi kannakoida takapäästään tilapäisesti, ja geraattoria raahata oikealle, jolloin tuon ns. kytkinkopan saisi pois.

Tuossa muuten linkki luotsin pitämään blogiin. Ihan mielenkiintoisia tekstejä mereltä.
 http://pilottikuvaa.blogspot.fi/

Pääkoneen ja konehuoneen lämmitys

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla tuli nyt. Pääkoneen sähköinen esilämmitys oli aika keskeneräinen viritys. Ja konehuoneessa ei talvea ajatellen ollut minkäänlaista lämmitintä.
Patteriverkostossao on glygoli, ja koneen jäähdytyksessä myös. Periaatteessa ne olisi voinut yhdistää. Mutta tällöin koneen jäähdytysnesteen paine nousee korkeammaksi, koska patteriverkostossa on enemmän painetta. Ja käyttövarmuus pienenee, koskka jos vaikkakattilaan tulisi vuoto, niin koneen jäähdytyskin loppuisi.
Laitoin koneen glygolipuolelle sähkövastuksen tilalle lämmönvaihtimen, joka lämpenee patteriverkostovedellä. LPM:n vaihtimen sain romuista tutusta Suomen lämmönvaihdinhuolto -nimisestä yrityksestä.

 Tuossa yllä kuvassa entinen "sähkökattila". kiertovesipumppu kierrättää koneen glygolia tuon mustan putkenpätkän läpi. Putkenpätkään on tungettu 9 kW:n sähkövastus sisään. Aika hurja sinällän, ei mitään termostaattia tai kiehuntasuojaa/varoventtiiliä. Alla kuvassa uusi laitteisto.

Kiertovesipumppu säilyi saman, koska tuntui toimivan hyvin. Tämä lämmityspiirihän suljetaan, kun kone on käynnissä. Laiton sulkemista varten uuden palloventtiilin pumpun vasemmalle puolelle. Sitten tuo lämmönsäätö. Patteriverkoston puolelle (nuo kupariputket) laitoin Danfossin termostaatin, jossa on kapillaarinen irtoanturi. Kuva alla.

 Anturin kiinnitin koneelta lämmönvaihtimelle palaavaan putkeen. Veden kierto koneessa on aika vilkas tuolla kiertovesipumpulla, joten jos paluuvesi on vaikka 30 asteista, niin koko kone on silloin vähintään 30 asteinen. Hieman kun modifioin tuota Danfossin termostaattia, jolloin sen toiminta-alue siirtyi 10-40 asteen alueelle. Termostaattia kääntämällä voin säätää konehuoneen lämpötilaa, koska kone toimii isona lämpöpatterina, ja kun lämmitän koneen käynnistystä varten, käännän termostaatin täysi-asentoon, jolloin koneen lämpötila nousee ainakin tuonne 40 asteen paikkeille. Se riittäköön käynnistykseen, vaikka ohjekirja taisi antaa 50 astetta suositukseksi.

Kapillaarin pään paketoin putkieristeellä.

Noihin vaihtimen putkiin joutu hitsailemaan sopivat kierteet päihin. Ei ollut onneksi sadepäivä.. Ja tuollai maassa hitsaainen tuo mieleen teiniajat, jolloin autonja piti hitsailla katsastukseen jopa pakkasessa.. heh.

Sitten vielä yks hauska juttu, vein romua Kuusakosken keräyspisteeseen. Siellä oli uudehkon näköinen puinen pöytäradio, joku kiinalainen halppismalli kuitenkin. Siitä oli AM/FM valitsimen nuppi rikki. Se oli katkennut niin, että nuppia pyörittämällä radion sisällä oleva kytkin ei liikkunut, vaan oli jäänyt AM asentoon. Tällöin radiosta kuului vaan pelkkää surinaa. Käänsin kytkimen FM asentoon, ja laitoin kuoret takaisin kiinni. Nyt radio hoitaa konehuoneen musiikkitarpeesta, ja kelpaisi se vaikka messiinkin tuoda. Hyvin toimii. Eikä Am taajuuksia täällä suomessa tarvitse.Aikaa korjaukseen meni vähän vaille 2 minuuttia. :) Kaikkea sitä heitetäänkin pois. Näyttää muuten maksavan tuolla linkissä 30 egee toi sama radio.

Lämmitys akkukäytölle

Tuli laitettua viimeinkin tuo 24 voltin invertteri paikalleen. Lämmitysjäejestelmä saa siitä nyt voimansa, tai vaihtoehtoisesti normaalista laivan verkosta, kuten tähän asti.

Invertterin halusin asentaa kaappiin, koska tulipaloriski pienenee, (en oikein luota noihin kiinalaisiin laitteisiin vieläkään) ja onhan kaapissa parempi ilmanlaatu, sinne ei mene pöly eikä kosteus. Kaappi kun on peltiä, niin luulisi laitteen jäähtyvän kuitenkin riittävästi. Eikä tuolla invertterillä ajeta täyttä kuormaa.

 

Kuvassa akkukaappi (alkuperäinen) ja alla invertteri. Kaappi on ostettu Bauhaussista, ja on oikeastaan iso työkalusalkku, jokin yleismallinen. Hintaa taisi olla vaan jotain 25 egeä. Ihan komee kaappi.

Invertteri (2,5 kW)  ruokkii nyt 2 kpl grundfoss ups 25-40 kiertovesipumppuja, sekä normaalia 20 kW:n öljypoltinta. Akkukapasiteettia on hieman liian vähän, vain 120 Ah, ja  lyijyakkuja ei pitäisi päästää alle vajaalle varaukselle. Paras olisi, jos akut olisi huonoimillaankin yli 60 prosentin varauksessa. Jos varaus menee jatkuvasti hyvin pieneksi, akut "kuoleentuu" eli sulfatoituu jopa vuodessa toimintakyvyttömäksi.

Mittailin tuossa virtoja, kun pumput ja poltin oli päällä. Virtaa meni akulta invertterille 13-14 amppeeria, joka tarkoittaa tehona (P=UxI) suunnilleen 320 Wattia. Hieman kulutusta saa pienemmäksi sammuttamalla käyttövesipumpun. Kapyysissä onkin ohjausnappulat näille kaikille laitteille. Poltin käy aika harvakseltaan tälläisessä plusakelillä, joten sähköä noillakin akuilla riittänee jonkin aikaa. Akustoille on oma 24 voltin laturi, joka on kotoisin ladattavasta siivouskoneesta. Muistaakseni 20 amppeerinen. Nyt tietenkin himottaisi ostaa pari aurinkopaneelia lisää, jolla noi akut latautuisi. :) Olisi taas aika ekomeininkiä. :)

Täytyy mittailla vielä, pitääkö noi tehoarvot paikkaansa noiden laitteiden valmistajan ilmoittamiin lukemiin, vai hukkuuko tehoa jonnekin. Pumppujen pitäisi syöda vain muutamia kymmeniä watteja, joten toi öp kuluttaa aika paljon. Vois kokeilla, että ottaisi öljyn esilämmitysvastuksen (se on siinä suutinputkessa oleva mötikkä) pois käytöstä, se taitaa ottaa vajaa sata wattia, muistaakseni. polttimen sähkömoottori on jotain 100 watin paikkeilla kanssa. Toimihan noi vanhat öljypolttimet ilman esilämmitystäkin. Tietenkin, jos näpertelisi öljyn esilämmityksen lämmönvaihtimen itse kattilavedestä, niin ei tarvitsisi sähköllä parantaa palamistulosta. Tähän oli aikoinaan laitekin, Tekalämmitin. Tuttuni isäukko sen keksi joskus 50 vuotta sitten parantamaan öljypolttimen palamista ja vähentämään öljyn kulutusta.

Tossa yllä kuvassa kaapit suljettu, ja öljypoltinkin näkyy vasemmalla osittain. Monille lienee tuttutoi kiertovesipumppu (alla) omakotitalosta. Pumppu muuten pitää pientä sirinää tuolla invertterisähköllä, koska invertteri ei oel siniaalto, vaan tekee kanttiaaltoa, joka aiheuttaa ääniefektejä laitteiden rakenteissa. Mietiskelin tuossa, että minkähän laista resonanssia kanttiaalto saa tuo pumpun moottorin apukäämi, koska siinähän on kondensaattori, jolla tehdään vaihesiirto, jotta yleensäkin 1 vaiheinen moottori saadaan pyörimään.

Taaskin oli muuten maadoitusongelmia: Invertterin pistorasian maadoitus oli kytketty laitteen runkoon. Rungon kautta taasen muodostuu yhteys laivan runkoon. Piti purkaa pistorasia, ja helpoin tapa oli katkaista nuo maadoitusliuskat. Nyt on käytössä siis suojajännitekytkentä, ja invertterin sähkö ei ala kapinoimaan muiden sähköjen kanssa, joita saattaa laivan rungossa liikkua esim. apukoneen ollessa päällä.

Pieni lisäys tähän, invertteri kuluttaa jatkuvastin. 1 amppeerin virran tyhjäkäynnillä. Eli 24 wattia. toisinsanoen 1:n amppeeritunnin verran. Sitten tuli havaittua mielenkiintoinen ilmiö: mittasin tuolla pihtimittarilla myös vaihtovirta-alueella noita virtoja. akun ja invertterin välissä oli vaihtovirtakomponenttia, ja myös laturin ja akun välissä. Useita amppeereita. Tämä tarkoittanee sitä, että invertteri ottaa pätkittäin virtaa akulta. Joten tuo aikaisempi dc-alueella mitattu virta ei pidä paikkaansa.

Toinen lisäys:  Näyttäs siltä, että vesi kiertää kohtuullisesti patteriverkostossa ilman kiertovesipumppuakin ihan painovoimaisesti.
Tässä netissä roikkuessa tuli kuunneltua polttimen käyntiaikoja, jotka oli yllättävän vähäisiä. Aika tarkasti puolen tunnin välein 4 minuuttia. Tämä tarkoittaa sitä, että asuintilojen lämmönkulutus tällä hetkellä on 2,6 kWh , (sisällä + 22, polttimen teho 20 kWh)  ja polttimen sähkönkulutus tällöin on 1,6 Ah  tunnissa + invertterin hukka 1 Ah, niin sähköä menee vain alle 3 Ah tunnissa. Eli teoriassa 120 Ah riittäisi 40 tunnin käyttöön. Vuorokausikin on jo ihan hyvä aika ilman lataamista.

Täytyy huomioida tuo painovoimainen veden kierto, kun saunaan pitäis laittaa vielä patteri, ja messin pattereiden paikkoja muuttaa hieman toisin.