Sateenkaaria ja flunssaa

Päivä mennyt maatessa. Nenä vuotaa kuin seula. Pitkästä aikaa sataa edes hieman. Kännykällä tuli otettua kuva, koska ensimmäistä kertaa näin sateenkaaren kokonaisena alku ja loppupisteineen. Lieneekö siellä ruukullinen kultaa?
 Kaari ei mahtunut yhteen kuvaan, joten liittelin kuvat Paintilla ja koitin säätää värejä niin, että kaari näkyisi. Kännykän linssi on näköjään jonkinlainen laajakulma, kun muodot vääristyy. Toi etumasto on aika kummallisessa asennossa.  Hitto, pitäs ostaa kunnollinen kamera..

 Ja sitten on tullut tässä kuolattua noita 60-luvun Turun veneveistämön tuulilasiveneitä. Alla kuvassa Brigitte, mutta ko. firma on tehnyt paljon todella kauniita viikonloppusportteja, jos näin niitä voisi kutsua. Kuva kopsattu nettiveneest. Hienokuntoinen yksilö. Moottoritehot noissa malleissa 15-40 heppaa. Muuten, Turun veneveistämö on ollut aikanaan merkittävä veneiden valmistaja ihan euroopankin tasolla. Jotain myyty jenkkeihinkin.

Juomaveden laatu, yleisesti ottaen.

Sattuipa silmiin Tieteen kuvalehden julkaisu juomaveden laadusta. Sen olen tiennyt jo, että liian puhdas vesi ei ole lopunperin hyväksi eikä tarpeellista ihmiselle.

Jutun mukaan puhtainta on kaivovesi. Pullovesi ei yletä hanaveden tasoon mitenkään. (miksi sitä ostetaan ja juodaan yleensäkään meillä täällä Suomessa??) Maaperä suodattimena näyttää olevan ylivoimainen juttu. :)

Järvivesistä, Päijänne on keskivaiheilta juomakelpoista. Siksipä Helsinkikin haluaa sitä hanoihinsa.

Käänteisosmoosi, joka on tulossa meidän laivaan kunhan vaan ehtii asentamaan, tuottaa erittäin puhdasta vettä. Kyseeseen tässä tuleekin se, että onko kaikkea juomavettä tarpeellista suodattaa, vai voiko osa tulla ohi suodattimen, jolloin vedessä säilyy tarpeellisia "epäpuhtauksia".  Tämä täytyykin ajatella ehkä hieman toisin: Liika puhtaus juomavedessä ei olekaan hyvä juttu.

Tähdenlentoja ja revontulia.

Täytyy sanoa, että nää maisemat hurmaavat yhä uudelleen.
Eilen pari tähdenlentoa ja revontulia, tänään yksi tähdenlento. Ihan noin vaan huomasi, kun istuskeli jäähyllä takakannella.  :)
Alla pari kuutamoa. Kännykkäkameralla ootettu, joten kuvaustekniset arvostelut saa jättää väliin..

"

LTO savupiippu saunaan

Tekaisin putkenpätkistä astetta paremman savupiipun.  Piipussa on vesivaippa. Kiukaan hyötysuhteet ovat 20-30 %, (mitattiin joskus) joten ylimääräistä energiaa riittää veden lämmittämiseenkin. Piipun vesivaippa on vain 1,5 cm, ja pituus on n. 2 metriä. Halkaisija sisältä n. 100 mm ja ulkoa 147 muistaakseni. Ei tosta mikään kaunis tullut, ei ollut tarkoituskaan, mutta toimii.

Lämmin vesi ohjautuu kattilaan 22 millisiä putkiä myöden. Veden kierrosta huolehtii 12 volttinen kiertovesipumppu, joka saa voimansa aurinkoakusta. (http://www.motonet.fi/motonet/tuotteet/386750/2)  Samalla pumpulle tulee käyttötestiä, kun noita olis kiva käyttää monessa jutussa.

Kattilasta lämpö voi sitten mennä vaikka pattereille, tai lämpimän käyttöveden valmistamiseen. Eristeet piipun ympäriltä puuttuu vielä. 50 milliä villaa ja pellitys olisi tulossa joskus.

Yllä: Piipussa sivullepäin sojottaa ilmaus ja 1,5 bar varoventtiili.

Saunan puolelta kuva. Romuputkista tuo on kasattu, ja siltä näyttääkin. :) Oikeammat laitteet on hieman hienompia.. ja toi ei ole kondensoivaa mallia. http://www.ecopiiput.fi/

Tossa lämmityksen "ohjauspaneeli", joka asentui keittiön seinälle. Ei tartte ravata konehuoneessa yhtenään.


Alla kattila, ja lto-piipun putket tulee tohon luukun reunan liittimiin, joihin laitoin lämpömittarit myös. Kiertovesipumppu on kattilan vasemmalla puolella alhaalla. Sähkötkin tuli päivitettyä, ja patteriverkoston putkisto. Pumpun yllä jakotukit eri pattereille. Hieman rujohan toi on, kun on muoviputkella suoraan tehty.. mutta tänne merelle maista määräykset ei yletä..

Edit: Saunottiin pojan kanssa just, piippu lämmitti kattilan vedet 65 asteiseksi, josta riitti tod. hyvin suihkuun.  Saunomisen jälkeen vielä pattereihin loput lämmöt, jolloin sisäilma kuivui aika nopsaan. Huom, alkutilanteessa kattila oli rempan jälkeen alle 20 asteinen. Oikeastaan piipun mitoitus voisi olla hieman toisenlainen: 3 metriä pituutta olisi aika optimi. Nyt vielä karkaa jonkin verran savukaasujen mukana taivaalle lämpöä.

Aurinkoenergiaa.

Tuli laiteltua paneeli. ja muutin osan valaistusta 12 volttiseksi. Motonetistä löytyy e-27 kannalla (siis normaali hehkulampun kanta) olevia 12 voltin ledilamppuja. Nyt liki kaikki valaistus toimii aurinkoenergialla.

Aurinkopaneelilla oli, ja on edelleenkin tarkoitus tehdä muutama koe, joka ei liity laivaan ollenkaan. Mutta täytyhän tuota koittaa.
Paneeli ei ole kuin 65 wattinen, akku ihan normaali, 100 ah auton akku. Kaikki 5 valaisinta yhtäaikaa kuluttaa lataussäätimen mittarin mukaan 0,5 A. Kuitenkin kohtuullisen kirkkaita näyttäs olevan. Laskennallisesti  tuolla 100 amppeerituntisella akulla voisi polttaa 200 tuntia kaikkia valoja. Pilvisellä säällä nyt näyttää latausta tulevan 0,3 A, ja paneeli on vain heitetty tuonne brykan päälle ilman suuntaamista.  Kyllä toi on selkeää ilmaista energiaa. :)

Maston maalausta ja suihku

Perjantai vierähti maston maalaushommissa, ja pesuhuoneeseen tuli viimeinkin laitettua suihku paikalleen. Oli hauska käydä puulattian päällä suihkussa.

Toisaalta tänään oli sellainen päivä, että mikään ei sujunut ongelmitta. Reikien poraaminen suihkun kupariputkille, tietenkin piti osua palkin kohdalle. Ihan kuin ei olisi ollut puoli metriä tilaa kumpaankin suuntaa.. Mutta siihen palkin kohtaan se pora vaan sitten meni. Sillä seurauksella, että se ainoa terä katkesi, ja meni hermot.

Toisekseen, koko päivästä hukkuin jonnekin 4 tuntia. En tiedä minne. ??  Ja sitten, kun just alkaa hommat sujumaan, niin huomaa, että onkin nälkä, ja pitää keskeyttää syömisen takia. Prkl.
Kolmanneksi, kaikki työkalut ja tavarat oli jossain ihan muualla, kuin minä. Pelkän akkuporakoneen etsimiseen taisi mennä puoli tuntia. Ja jos jokin osa sattui olemaan lähellä, niin se oli varmasti vääränlainen tai viallinen. Mm. noi kupariputkien liittimet ränkkäsi monta kertaa. Muutama niitä lensi jo laidan yli. Onneksi puhelin ei soinut kuin muutaman kerran. :)

Maalinkatkuinen päivä

Oli ajatus lakata pesuhuoneen lattia toiseen kertaan, mutta ennen lakkausta pitäisi laittaa viemäriputket lattian alla olevaan tilaan, jossa on peräsinkoneistokin. Tilaan kuljetaan lattialuukun kautta.

Kun olin tunkenut itseni ko. tilaan, eli ahteripiikkiin, niin jostain syystä nostelin joitakin laudanpätkiä päivänvaloon. Homma levisi hieman käsistä, sillä kohta oli jo imurikin, ja puukko kädessä rapsutin ruosteita irti perse pystyssä.

Ahteripiikissä on ollut joskus vettä melkoisen paljon ja aika kauan aikaa. En tiedä miksi. Olisiko joku ottanut painolastiksi vettä ahteripiikkiin ???  Vesi on ollut vuosia, koska rauta oli ruostunut lehtimäisesti. No, hyvin ruostelevyt lähti puukolla raapimalla pois. Alla oli kyllin paksusti tervettä rautaa.

Piikin pohjalla on pilssikaivo. Kaivosta tuli maybe 3 ämpärillistä, hmm.. multaa se lienee. Aika kuivaa kuitenkin. Vuotoja ei näkynyt. Yhteensä piikistä tuli kannettua ulos n. 7 ämpärillistä ruostetta ja 3 täyttä imurillista. Imuri piti tietenkin virittää hommaan sopivaksi. Pussi pois ja vanha lakana kannen ja pöntön väliin. Tällöin koko säiliö tulee täyteen eikä tartte pussien kanssa pelleillä.

Pilssikaivosta löytyi 3 kpl kummallisia lasipurkkeja. Niissä oli jotain erikoisen näköistä nestettä. Erikoiseksi purkit tekee se, että niissä ei ole avattavaa kantta, vaan kansi on prässätty lasikaulukseen kiinni. Ilmeisesti ei ihan normaalia säilykettä ole kyseessä, ei ainakaan jäätyvää. Keulahytistä seinien välistä löytyi jokunen viikko sitten lasiampulleja, joissa oli kuminen kansi. Jotain rokotettavaa lääkettä.

No, kerta piikki tuli siivottua, niin käpäisin paikallisesta maalaisrautakaupasta ostamassa Ferreksiä. Valkoista olisin halunnut, mutta oli vain punaista tai mustaa. Suti kätöseen ja reippaita liikkeitä, teräsrakenteet muuttui punaiseksi. :) Ongelmaksi muodostui ilmanvaihto. Kopissa ei ole mitään muuta reikää, kuin tuo luukku, josta sinne kuljetaan. Puhallin ei mahtunut olemaan luukun kohdalla, koska siitä piti kulkea. Pelastukseksi osoittautui imuri, josta nakkasin kaikki suodattimet pois, ja letku piikkiin imemään ilmaa pois. :)

Punaista pintaa :) Tila on n. 3 metriä pitkä, keskikorkeus jotain 1,3 metriä. Toisessa päässä mahtuu seisomaan.

Homma loppui siihen, että kompuroidessani kaadoin maalipöntön. Heh, ja kun koitin nopealla kädenliikkeellä estää pöntön kaatumista, sain jotenkin tungettua käteni ko pöntön sisään. Käsi sitten maalissa yli ranteen.. 

Henu hio ja maalasi saunan ja pesuhuoneen venttiilit, siis ikkunat. Nyt täällä sitten haiseen ihan maalille. Muurinpohjapannun peltitynnyristä tehty teline sai kanssa valkoisen värin. Toimii muuten hyvin tuulensuojana rengaspolttimelle.

 

Kumarrus laivanrakentajalle ja laivan historiaa

Kävimme tapaamassa pariskuntaa, jotka ovat pelastaneet/uudelleenrakentaneet tämän aluksen.  Alunperin tämä on ollut ilmeisesti vakoilualus. Ns. "Russian trawler". Rakennettu 1975 ilmeisesti Puolassa. Sittemmin ollut Viron merikalastuksen valvojalla. Nimeltään alus on Kaugatoma. Nimi viittaa paikaan Viron rannikolla, taitaa olla Saarenmaalla.

1990 luvulla näitä samanlaisia laivoja päätyi Suomen Haminaan romutettavaksi. Jonkun tiedon mukaan 26 kpl. Ehkä enemmänkin. Tämä kappale ei kuitenkaan mennyt koskaan pilkottavaksi, vaan n. 50 vuotias laivanrakennusalalla työskentelevä mies vaimoineen teki kaupat.

Kuvassa romuksi meneviä laivoja, tämä niiden seassa jossakin.


Tämä kappale oli kuulemma parhaassa kunnossa. Lähinnä pohjan kunto oli oleellinen tekijä. Laiva telakoitiin, ja alkoi kunnostustyöt. Kuvassa alla purettu vanhat laidat jo pois paikoiltaan

 

Ja sitten 5:n vuoden jälkeen tilanne näytti tältä:

Uudet laidat, uusi ohjaamo, uudet kannet,  sisätilaa on laajennettu ja paljon muutakin..
Ei voi muuta kuin kunnioittaa tuota valtavaa työn määrää.

Tätä laivaa emme ostaneet ko. laivanrakentajalta, vaan välissä ehti olla välikäsiä ja muutama vuosi. Rakentajalta löytyi vielä hallin pihalta nurmikon seasta tutun näköistä kamaa.. Saimme venttiilin kyytiin, siitä tulee varmaankin tulevan teatteritilan ilmanvaihtohormi. Myös 2. apukoneen suuttimet löytyi.

Perjantai

Aika laiska päivä, kannen pesua ja tulevaisuuden suunnittelua. Mietiskelin jopa, että tarttisko olla miehistöä, jos kauemmaksi menee. Sauna lämpeemään, pari olutta, saapa nähdä tuleeko joku kylään.  Ensin pitää kylläkin hommata puita jostain.

Toi kuvan tankkeri on ollut öljynajossa, ja nykyisin niin huonossa kunnossa, että vuotaa ihan reilusti. Joku on ostanut sen, ja aikoo hinata maihin, ja tehdä varaston/kahvion. ?? Painoa on jotain 180 tonnia.

Tässähän nää tärkeimmät aisat. :)

Kommentit

Nyt pitäs voida kommentoida näitä kirjoituksia tuosta alta, jossa lukee toi kommentit. Olikin asetukset niin, että ilman kirjautumista ei kommenttia voi jättää.

Viimeinkin ankkurikoneisto tuli korjattua

Sähköjohdotukset piti uusia, koska johdotukset puuttui kokonaan. Tästä kirjoitinkin aikaisemmin.
Paljon aikaa meni kytkennän tutkimiseen, koska minkäänlaista kytkentäkaavaa ei ollut. Ei edes tietoa, mikä napa on mikäkin. Moottori on tasavirtakone, joka on aika harvinainen tuon kokoisena, isona siis. Ohjaamossa on suuri säätövastus, aivan kuin jättimäinen radion volumenuppi, jolla säädetään ankkurin virtaa. Staattorille tulee magnetointivirta oman tasasuuntaajan kautta. Niin, tämä tasavirta tasasunnataan 240 voltin vaihtosähköstä. Moottori saa näin ollen n. 300 voltin tasajännitteen, riippuen kuormituksesta. Moottorissa on myös jarru tuossa päädyssä, joka toimii (vapautuu) erillisellä sähkömagneettilla.

Tossa videopätkä, kun kone käy n. 80 voltin jännitteellä. Noista pyöreistä kahvoista voima voidaan kytkeä jompaan kumpaan ankkuriketjurattaaseen. Ja noista pystyynpäin töröttävistä kahvoista voi käyttää ankkuriketjujarruja.

Loppupäivä kuluikin tuumaillessa, paitsi pesuhuoneeseen tuli laitettua patteri seinälle. Tässä kun on sellaisia suunnitelmia, että m/s Suukko olisi kiertävä teatteri itämerellä. Samalla myös innovaatiokeskus, keksijäiden ja tiedeihmisten kohtaamispaikka. Paikallista osaamista/historiaa eri kaupungeista voisi kerätä ja luoda yhteyksiä.. Teatteri olisi hieman uudenlaista, eri ihmisryhmien välisiin kommunikaatio-ongelmiin tarttuva. Tai jotain sinne päin. Ei kerrota vielä kaikkea.. Piirrustukset on laadittu, liiketoimintasuunnitelma.. Jokunen yhteistyökumppanikin..

Sitten tuli vielä uusi juttu, ainakin minulle. Merityöverotus. Se on kuulemma halvempi, kuin normaali verotus maissa. täytynee tutkia...

Saunottu on!

Päiväunien jälkeen tuli inspiraatio. Kiuaskivet löytyi aallonmurtajalta, kiuas kannelta ja kuusakosken metallikeräyksestä savupiippuaineksia juuri ja juuri riittävästi tilapäistä piippua varten. Takakannelle pikainen siivous, pari tuolia ja terassimattoa palanen. :)

Mukavat löylyt. Suihkussa joutui vielä käymään tuossa entisessä tilapäispaikassa. Piippu täytyy vaihtaa hieman parempaan, kun sopivaa matskua sattuu tulemaan vastaan. Oikeastaan piippuun voisi tehdä lämmöntalteenoton, kun kerran siitä on kokemusta allekirjoittaneella. Olisihan se hieman hassua, jos omassa saunassa ei ole keksintöä, jota muut saa jo ostaa.

Satamien katselua

Autolla cruisailemassa hieman etelämpänä erilaisia satamapaikkoja. Luvia, Rauma, jne.
Ongelma on laivan koko, sillä joka paikkaan ei mahdu 28 metriä pituutta. Myös syväys tuottaa pientä brobleemaa. Tällä hetkellä perä kelluu pikkuisen yli 2 metrin syvyydessä, nokka 1,3 metrin paikkeilla.

Tavallisiin vierasvenesatamiin on aika turha koittaa mennä. Paremmat mahdollisuudet löytyy ihan rahtipuolen satamista. Joskin hämmästystä herättää se, että me olla tuomassa tai viemässä mitään. Eikä alus ole rahtiliikenteen rekisterissä.  Ja ei olla yhtä tai kahta yötä, vaan ehkäpä parikin kuukautta. Tällä katselulla Raumalla saattaisi olla sopivaa laituria, ja myös nippa-nappa Luvialla.

 Olkiluoto (kuva yllä) oli pettymys, vallannut koko niemen. Ei mitään muuta kuin aidattua ydinvoimala-aluetta. Punaisen pisteen kohdalta ei päässyt edemmäksi minnekään meren suuntaan. Portilta tuli kalju mies autolla vastaan..

 

Yllä kuvassa Rauman satamaa lähellä keskustaa.

Heh, yleensä merikorttia luettaessa kulkulaite ja maisemat on eri..

Kuulemma meren luonne muuttuu Raumalta alaspäin mentäessä. Turun saaristo on niin äkkisyvää kalliolouhikkoa, että laitureita löytyy paljon runsaammin, kuin Rauman pohjoispuolelta Itämereä. Tämä olikin sisämaalaiselle uusi tieto. Ja todellakin, seilaahan se Vikinglinekin ihan rantoja hipoen, vaikkapa Ruissalon ohittaessa. Eli syvää on.

Saunaa ja muutakin.

Herra Muu tuli kylään viikonlopuksi, ja tekemisen riemulla ei ole rajaa.

Tulevaan vessaan saatiin lämpöeristys ja seinäpintaakin aikaiseksi. Ikkunoiden aukileikkaaminen on vielä kesken. Tämä tilahan on nyt tilapäisesti suihkuna, joten jouduttiin aika kiireellä lakkaamaan illankähmyssä paneelit, jotta eivät vety. 

Saunaan tuli paljon uutta. Lattia, joka on ensimmäinen puusta tekemäni kostean tilan lattia, onnistui ainakin visuaalisesti aivan loistavasti.

Puu on siis 2x4 lankkua, ja alkuperäinen laivan messitilan lattia. Puun alla on teräslevy, jonka alla on peräsinkoneiston tila. Lankut hiottiin nauhahiomakoneella, purusta tehtiin Unican uretaanilakan kanssa "puuro", jolla kitattiin lankkujen raot. Sen jälkeen kaadettiin lakkaa reilusti, ja levitettiin Sini-tuotteen kumisella rikkalastalla. Mielestäni juuri tuo Unican uretaanilakka on maailman parasta, tekipä lattiaa taloon sisälle, tai minne vaan. Tämä kuvassa oleva tila on suihkunurkkaus. Viemäröinti oli helppoa, porattiin vain reiät nurkkiin, joihin asennettiin 32 mm viemäriputket alatilan kautta. Lattia kun on kallellaan nurkkia kohti jo alunperinkin.  Kuva hieman vääristää sävyjä, ja keskellä ei ole noin isoa tummaa länttiä. Seinäpaneelit lakattiin kanssa huolellisesti. Paneelien alla on tuuletusrako, jotta eivät lahoa.

Sähköjä tehtiin myös. Messinkisten valaisimien etsiminen oli työlästä, mutta lopunperin ne löytyi Kodin terrasta. Oikeammin valaisimet on 3,9 egee kappale, ja maalattu metallinhohtomaalilla  messingin väriseksi. heh.

12 millistä vanerilevyä jäi yli, kun tehtiin väliovet saunaan ja pesuhuoneeseen. Niinpä toi Kellokosken pikkuvene sai uuden perälaudan ja kulmiin puiset vahvikkeet.

Tossa vielä kuva, kun tavara liikkuu nyt laivan suuntaan.  Paljonkohan ihmisen elämästä kuluu aikaa erilaisten tavaroiden siirtelyyn paikasta toiseen? Tällä hetkellä tuntuu siltä, että saattaisi 1/4 olla aika lähellä..

Sumua!

Piti oikein ottaa kuvat.  N. 10 minuutissa täysi sumu. Tuli hauskasti talojen takaa mereltä päin. Sumuun ei lähdetä, siihen joudutaan. Sanonta.

2 kuukautta meri-ilmastoa.

Niin. Olen nyt asunut 2 kuukautta tässä laivassa. Kyllä tämä on kodiksi muuttunut. Työreissulta on kiva tulla, kotiin, minnekäs muualle. Kiva niin.
Kaikenlaista pientä epämukavuutta ilmenee, mutta niin kuuluukin. On ollut mahtavaa elää näin. Monenlainen perusasia on saanut uusia ulottuvuuksia. Ensinnäkin suihku, sitä ei ollut täällä, ja se tehtiin pikaisesti ihan ensimmäisenä silloin toukokuussa, muistaakseni. Ei se, että on tilapäinen suihku. Mutta se, että siitä tulee merivettä ihan ilman mitään suodatusta.
Merivesi on tuntunut iholla hyvältä. Oikeastaan tämä Räpsöön tienolla oleva, ja oikeastaan koko itämeren vesi on tavallaan murtovettä. Suolapitoisuus on pieni lopunperin. Pyykinpesukone ja muutkin vesilaitteet ja vedenkäyttö on ollut samaista merivettä, joka tulee pohjaventtiilistä ihan suoraan. Pyykissä, tai sen pesutuloksessa ei ole ollut mitään mainittavaa. Oikeastaan pyykki on pehmeämpää, eli ei sellaista koppuraa kuin hanavedellä. Pieni suolajäämä ehkä tekee huuhteluaineen tarpeettomaksi. :)

Vesivessaa ei ole vielä ehditty laittaa paikoilleen, vaikka Idon tuplahuuhtelupytty onkin jo nurkassa odottelemassa. Tähän asti on pärjätty oikeastaan ihan mukavasti tuollaisella pienellä portapotilla, vai mikä se nyt on. Sellainen muovilaatikko, joka näyttää vessalta, ja maksaa Biltemassa maybe 50 egee.

Hm. Miten paljon ihminen oikestaan käyttää puhdasta tai puhdistettua vettä päivittäin. Tuntuu jotenkin sairaalta, että juomakelpoista vettä menee jokaisella vessan vedolla keskimäärin 5 litraa (tässä nyt on huomioitu vanhatkin vessat, joiden vesimäärä on 9 litraa per veto)
Tuolla bilteman muovilaatikolla sitä menee max n. 0,3 desiä isollakin hädällä, ja sekin on puhdistamatonta merivettä. Oikeastaan juomakelpoista vettä kuluu vain 40-50 litraa viikossa meillä, ja meitä on 2-3 henkeä. Tämä on aika tarkka tieto, koska juomavesi haetaan kannuilla maista. Tuo oma RO-puhdistamo (reverse osmose, eli käänteisosmoosi) ei ole vielä käytössä.
Mut kuitenkin laittaa hieman miettimään, koska keskiverto vedenkulutus on 110-160 litraa /ihminen/vuorokausi.  Ja sen vesimäärän puhdistamiseen kuluu energiaa, työtunteja (huolto, jne)  ja kemikaaleja, mm. klooria.  No, se vedestä. Tunnen itseni jotenkin ekologiseksi näitä ajatellessa ja näin asuessani. Ei liene paha. :)  Mitään haisevaa kompostikäymälää tänne laivaan ei kuitenkaan laiteta, mutta tuon vesivessan vesimäärän aion minimoida jotenkin, sillä silloin maihin siirrettävää jätettä tulee paljon vähemmän.

Mitä muuta havaittavaa...  Vaikea sanoa. Maisemat on kuin postikortissa jatkuvasti. Merellä ei sada. (siis oikeasti täällä ei ole ollut yhtään päivää, jolloin olisi pitänyt tulla sisälle pitämään sadetta, kuten sisämaassa on tapana.) Ja joka päivä meri on erilainen. Hämmästyttävää. Tekniikkapuoli paranee koko ajan, ja rahan ja ajan puitteissa lisää tilaa ja mukavuutta (?) rakentuu koko ajan. Tämä alkaa olla meille jo arkea pikkuhiljaa. Sen huomaa siitä, että hämmästyy ihmisten reaktioista. Mm. tänään vietiin puhelinta takuuhuoltoon, niin joutui ihan liki sanelemaan postiosoitteen: Poste restante, Räpsöö. Ei oikein ymmärtänyt nuori jannu, kun ei ollutkaan vaikkapa Huhtasuonaktu 2B14. heh..

Sähköstä sen verran, että omavaraisena on oltu n. 1 kk.  Aika mielenkiintoista. Laittaa ajattelemaan paljon. Aurinkopaneeleita on tarkoitus hankkia, mutta budjetti ei anna vielä periksi. Motonetissä on aika halpoja, 90 wattinen maksaa vain hieman toista sataa. Kiinasta sai vielä vähän aikaa sitten 0,8 c / watti, mutta joku virkamies keksi tullimaksun euroopanalueelle, ja niitä halpoja ei sitten enään saa tilattua. Toisaalta hyvä, koska työllisyys säilyy edes Euroopassa. Apukone syö dieseliä, ja tuottaa sähköä 0,3 hyötysuhteella. Ihan samanlailla kuten vaikkapa turvevoimalassa. 1/3 osa tulee sähkönä, loppu menee kaukolämmöksi, tai sitten järveen/mereen lämmittämään ahvenia ja muita turriaisia. Huonoa tässä on se, että polttoaineesta (dieselistä) maksetaan vero ennen sähkön tuottamista, ja vastaavasti energiayhtiöt maksaa veron vasta tuotetusta sähköstä. tämän takia yksityisen ei kannata hommata turbiinilaitosta, tms vastavaa, ja koittaa saada siitä edes jotenkin samanhintaista sähköä itselleen.


Tälläistä pientä. Laivarommi on hyvää näin syntymäpäivän kunniaksi. Täytyy todeta vielä tähän loppuun, että täällä ei olla kuitenkaan tingitty mistään mukavasta ja oleellisesta. Onnellisuus, luonnon läheisyys, hyvä yöuni.. Hyvä itse tehty ruoka, perhesuhteet, luovuus ja vapaus, puhtaat vaatteet ja suihkunraikas iho, kynttilät ja hyvä viini.. mitäpä muuta voisikaan kaipailla, hm.. niin, tätä juttua kirjoitan ihan normalilla pc:llä, eli ei tässä missään korpioloissa olla, jos sellainen käsitys yllä olevasta kirjoituksesta tuli. :)