Olemme nyt aurinkolahdessa, Suukko I :n vieressä. Oikeastaan jo pari päivää sitten tultiin, mutta on ollut kiirettä. Miehistötäydennys tuli, ja äsken lähtikin jo. Remonttia huhkittiin 16/24, eli koko ajan. Tämä keskisuomesta oleva Herra Muu on aivan loistava työkaveri. Monet rempat on tehty yhdessä.
Tässäpä video reissun päältä, joka ei ollut ihan yksiselitteinen. Polttoainepulassa imettiin päätankeista pohjalle jääneet löpöt pönttäihinppönttäihin selkeyttämään porakonepumpulla, jonka jälkeen päivätankkiin kaatamalla kannelta. kulkuvalot tehtiin Ikean pöytälampuista.. toivottavasti saa selvää puheesta, koska tuuli oli aika kova.
https://youtu.be/XdKYSMVaeK0
Sitten se konehuonevideo kohta, kun latautuu YouTubeen.
Taas kolmessa osassa.
Osa 1 tässä
https://youtu.be/bzQ-pLBedFs
Osa 2 kohta..
https://youtu.be/jcgr0k6oRMk
Sorry näämä sekavat päivitykset, jostain syystä Youtube ei edelleenkään salli minulle yli 10 min päivityksiä..
perjantai 29. toukokuuta 2020
tiistai 26. toukokuuta 2020
Eipä lähdetty, pääkoneen öljyt meni vaihtoon, sekä akkulaturi niskottelee
Meni vaihtoon öljyt kun oli ilm. polttoainetta reilusti seassa.
Teen tälläi videopäivityksiä, ovat nopeampia. Kun tässä on nyt aikalailla hässäkkää...
Linkki tässä. https://youtu.be/2la62YDl0To
Ja sitten vielä tappelua akkulaturi kanssa ilta10:n aikaan.
https://youtu.be/7GJAkrMYc20
Lopunperin se alkoi lataamaan, kuin ohitin latausautomatiikan. Jotenkin tuttu fiilis, sama kuvio oli Suukko I:ssä. Joskaan nämä laturithan eivät ole laivaan kuuluvia, vaan trukkiakkujen lataamiseen tehtyjä.
No, huomenna päivä uusi, ja jos viimeinkin päästään lähtemään. Suukko II: kylkeen mentäis käväisemään. :)
Tuohon paineilmapullojen täyttöön vois olla kyllä ihan valovirtakompura. esim. Jonkun pienen kylmiön kompura kelpaisi hyvin. Niissä oli muistaakseni max 28 bar. Joskin täyttö saattaisi kestää useamman tunnin. Mut ladataanhan sähköstartin akkujakin monta tuntia, niin miksipä ei paineilmapullojakin.
Tai sitten jos on rahaa, niin uusi aggregaatti vaan kaupasta.
Starttailin tuota venäläistä, eikä se edes lupaa ilman brake cleaneria (toimii starttipilottina ihan hyvin)
Sen suuttimet on ihan losot: ne laskee puristustahdin aikana ilmaa läpi pumpun suuntaan todella reilusti. Näin ollen käynnistyminen on todella vaikeaa, ja luulen että tämä suuttimen läpi puhaltaminen on syy epätahtiseen käymisenkin. Pumppu saa ilmaa, erikoisella tavalla, suuttimen kautta. (Varsinkin jakajapumppu häiriintyy totaalisesti tälläisestä suutinviasta)
Jostain syystä tässä koneessa ei ole puolipuristinta, tai siis kevennintä. Se saattaa auttaa just tuossa käynnistymivsiheessa.
Teen tälläi videopäivityksiä, ovat nopeampia. Kun tässä on nyt aikalailla hässäkkää...
Linkki tässä. https://youtu.be/2la62YDl0To
Ja sitten vielä tappelua akkulaturi kanssa ilta10:n aikaan.
https://youtu.be/7GJAkrMYc20
Lopunperin se alkoi lataamaan, kuin ohitin latausautomatiikan. Jotenkin tuttu fiilis, sama kuvio oli Suukko I:ssä. Joskaan nämä laturithan eivät ole laivaan kuuluvia, vaan trukkiakkujen lataamiseen tehtyjä.
No, huomenna päivä uusi, ja jos viimeinkin päästään lähtemään. Suukko II: kylkeen mentäis käväisemään. :)
Tuohon paineilmapullojen täyttöön vois olla kyllä ihan valovirtakompura. esim. Jonkun pienen kylmiön kompura kelpaisi hyvin. Niissä oli muistaakseni max 28 bar. Joskin täyttö saattaisi kestää useamman tunnin. Mut ladataanhan sähköstartin akkujakin monta tuntia, niin miksipä ei paineilmapullojakin.
Tai sitten jos on rahaa, niin uusi aggregaatti vaan kaupasta.
Starttailin tuota venäläistä, eikä se edes lupaa ilman brake cleaneria (toimii starttipilottina ihan hyvin)
Sen suuttimet on ihan losot: ne laskee puristustahdin aikana ilmaa läpi pumpun suuntaan todella reilusti. Näin ollen käynnistyminen on todella vaikeaa, ja luulen että tämä suuttimen läpi puhaltaminen on syy epätahtiseen käymisenkin. Pumppu saa ilmaa, erikoisella tavalla, suuttimen kautta. (Varsinkin jakajapumppu häiriintyy totaalisesti tälläisestä suutinviasta)
Jostain syystä tässä koneessa ei ole puolipuristinta, tai siis kevennintä. Se saattaa auttaa just tuossa käynnistymivsiheessa.
torstai 21. toukokuuta 2020
Valtion ja kuntien maksuttomat laiturit, ja niiden sijainnit.
Tämä on nyt mielenkiintoinen juttu. Etsin aikanaan valtion liikennelaiturien listaa, ja nyt se tuli vastaan internetin ihmeellisestä maailmasta ihan yllättäen.
"Piensatamien ja erityisesti vierasvenelaiturien osalta vallinneita puutteita poistamaan luotiin 1980-luvulla venesatama-avustus, jonka tuella saatiin toteutetuksi huomattava määrä laitureita ympäri Suomea." -Lainaus asiakirjasta, linkki lopussa
Laiturit lyhyesti:
-Valtion rakennnutamia, luovutettu kunnille valmistuttuaan. Hoitovastuu on kunnilla. Laitureita ei saa myydä, tai muuten luovuttaa ilman lupaa yksityiskäyttöön.
-Laiturit ovat maksuttomia. Joissakin on sähköliittymä, ja vesi. Laitureiden kunto saattaa olla joskus heikko, koska kunnat eivät ole niistä huolehtineet määrärahojen puutteesa.
-Ensisijaisesti tilaa on aina annettava käyttötarkoituksesta riippuen esim. Kalastajille, tai muille työasioissa liikkuville. Esim. saaristosta tulevat viljelystuotteet, rakennustarvikkeiden kuljetus, puutavaran kuljetus, jättenkuljetus (Roska-roopelle terkut!) risteilyt, jne.
-Osa laitureista on osa tieverkkoa. (Tielaiturit, Saariston liikenne esim.)
-Erikseen ovat satamat vieläkin isomille aluksille, joissa on esim. henkilökunta, ja rajattu satama-alue. Nämä ei kuulu tähän aihealueeseen.
-Matkailulaitureita on rakennettu laivamatkailun käyttöön. Laituri voi olla matkailualan yrityksen tai vastaavan (hotelli, lomakylä tms.) yhteydessä vain, jos laituri on yleisessä käyttössä.
Jotta maakrapu saa tästä jotain käsitystä, näitä voi verrata esim. moottoritien p-paikkoihin: Siellä voi pysähtyä, mutta leiriytyminen on kielletty.
Näitä siis voi käyttää, ja sopu sijaa antaa. Suukko I:llä reissatessa havaittiin sellainen ilmiö, että jotkut huvivenesatamien pitäjät koitavat periä maksua myös näistä "valtion laitureista" Se on säädöksen vastaista: Valtion laitureita ei vuokrata kenellekään yksityiselle. Muutama erikoistapaus käsittääkseni löytyy, jossa laituri on myyty/luovutettu jollekin yhdistykselle hallittavaksi.
Käytännössä näissä on Suukko I:llä oltu aikanaan paikan aktiivisuudesta riippuen päivä-viikko. Emme halunneet häiritä ketään, päin vastoin autettiin mm. laiturin siirto-operaatiossa, jne. Näissä laitureissa tapaa myös muita mukavia isomilla aluksilla liikkuvia tyyppejä, mm. tuulivoimaloiden huolto, kalastajat, yms.
Tässä tämä harvinainen lista 2007 vuodelta ladattavaksi/katseltavaksi/tulostettavaksi. Itseasiassa moni kuntakaan ei tiedä, että heillä on yleinen laituri. :D
Luettelot joissa tiedot laitureista, myös sisävedet:
Kalasatamat A-K
Kalasatamat K-L
Kalasatamat L-P
Kalasatamat P-V
Kalasatamat V-
Matkailulaiturit A-K
Matkailulaiturit K-M
Matkailulaiturit M-R
Matkailulaiturit R-U
Matkailuliaturit V-Lajittelematon
Matkailulaiturit Lajitelematon
Merenkulkulaitoksen yhteyslaiturit
(näiden yhteydessä saattaa olla kiinnityspaikkoja)
Muut laiturit 1
Muut laiturit 2
Odotuslaiturit
Suojasatamat
Tielaiturit 1
Tielaiturit 2
Sijaintikartat rannikko:
Hanko länsi, Inkoo Himanka-Kalajoki-Raahe Inkoo-Helsinki-Porvoo
Naantali-UKI-Rauma Oulu-Kemi-Tornio Pietarsaari-Kokkola-Himanka
Pori-Kristiinankaupunki Porvoo-Hamina Turku ja Turun saaristo
Turun saaristo-Maarianhamina Vaasan seutu
Sisävedet:
Itäsuomi (sisävesi)
Pohjoinen itäsuomi (sisävesi) Pohjoissuomi (Sisävesi)
Tutkimus laitureista vuodelta 2007, joka on pääsääntöinen lähde tähän julkaisuun. Siellä on myös selkeästi lainsäädäntöä, mm. tuo
"Kunta ei saa ilman TVL:n lupaa käyttää satamaa muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen eikä vuokrata satamaa kokonaan tai myydä sitä ulkopuolisille"
Eli hyvin monesti löytyy se "valtion laituri" vaikka huvivenesataman pitäjä muuta väittäisikin. Tämä kirjoitukseni ei ole kiusantekoa huvivenesatamien pitäjille: He voivat myydä palvelujaan (vesi, vessat, saunat, jne) vaikka valtion laiturissakin. Mutta eivät voi ottaa "yöpymismaksua" sellaiselta, joka ei käytä heidän palveluitaan valtion laiturissa ollessaan. Laiturit ovat maksettu veronmaksajien rahoilla, aikanaan, ja tämä on sitä hyvää Suomea vuosikymmenten takaa. Silloin ennen kuin yksityistämisvimma iski peruspalveluihin.
Ja mitä enemmän näillä paikoilla on käyttöä, sitä paremmin niitä ylläpidetään. Se on tärkeää haja-asutusalueen liikennöinnille ja sitä kautta liiketoimintaakin tukevaa.
Koko asiakirja ladattavissa tästä. Asiakirjan tekijälle, sori kun pilkoin teosta.
Sitten se loppukevennys. Lappu lattiassa vuokraFiatilla kohti Suomea.. tuttu ajaa Fiatin takas Saksaan, kun mehän hypätään Suukko II: een.
https://youtu.be/xLVP0wo6dDA
"Piensatamien ja erityisesti vierasvenelaiturien osalta vallinneita puutteita poistamaan luotiin 1980-luvulla venesatama-avustus, jonka tuella saatiin toteutetuksi huomattava määrä laitureita ympäri Suomea." -Lainaus asiakirjasta, linkki lopussa
Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi
Laiturit lyhyesti:
-Valtion rakennnutamia, luovutettu kunnille valmistuttuaan. Hoitovastuu on kunnilla. Laitureita ei saa myydä, tai muuten luovuttaa ilman lupaa yksityiskäyttöön.
-Laiturit ovat maksuttomia. Joissakin on sähköliittymä, ja vesi. Laitureiden kunto saattaa olla joskus heikko, koska kunnat eivät ole niistä huolehtineet määrärahojen puutteesa.
-Ensisijaisesti tilaa on aina annettava käyttötarkoituksesta riippuen esim. Kalastajille, tai muille työasioissa liikkuville. Esim. saaristosta tulevat viljelystuotteet, rakennustarvikkeiden kuljetus, puutavaran kuljetus, jättenkuljetus (Roska-roopelle terkut!) risteilyt, jne.
-Osa laitureista on osa tieverkkoa. (Tielaiturit, Saariston liikenne esim.)
-Erikseen ovat satamat vieläkin isomille aluksille, joissa on esim. henkilökunta, ja rajattu satama-alue. Nämä ei kuulu tähän aihealueeseen.
-Matkailulaitureita on rakennettu laivamatkailun käyttöön. Laituri voi olla matkailualan yrityksen tai vastaavan (hotelli, lomakylä tms.) yhteydessä vain, jos laituri on yleisessä käyttössä.
Jotta maakrapu saa tästä jotain käsitystä, näitä voi verrata esim. moottoritien p-paikkoihin: Siellä voi pysähtyä, mutta leiriytyminen on kielletty.
Näitä siis voi käyttää, ja sopu sijaa antaa. Suukko I:llä reissatessa havaittiin sellainen ilmiö, että jotkut huvivenesatamien pitäjät koitavat periä maksua myös näistä "valtion laitureista" Se on säädöksen vastaista: Valtion laitureita ei vuokrata kenellekään yksityiselle. Muutama erikoistapaus käsittääkseni löytyy, jossa laituri on myyty/luovutettu jollekin yhdistykselle hallittavaksi.
Suukko I Notö:n "valtion" laiturissa vuonna 2015.
Käytännössä näissä on Suukko I:llä oltu aikanaan paikan aktiivisuudesta riippuen päivä-viikko. Emme halunneet häiritä ketään, päin vastoin autettiin mm. laiturin siirto-operaatiossa, jne. Näissä laitureissa tapaa myös muita mukavia isomilla aluksilla liikkuvia tyyppejä, mm. tuulivoimaloiden huolto, kalastajat, yms.
Tässä tämä harvinainen lista 2007 vuodelta ladattavaksi/katseltavaksi/tulostettavaksi. Itseasiassa moni kuntakaan ei tiedä, että heillä on yleinen laituri. :D
Luettelot joissa tiedot laitureista, myös sisävedet:
Kalasatamat A-K
Kalasatamat K-L
Kalasatamat L-P
Kalasatamat P-V
Kalasatamat V-
Matkailulaiturit A-K
Matkailulaiturit K-M
Matkailulaiturit M-R
Matkailulaiturit R-U
Matkailuliaturit V-Lajittelematon
Matkailulaiturit Lajitelematon
Merenkulkulaitoksen yhteyslaiturit
(näiden yhteydessä saattaa olla kiinnityspaikkoja)
Muut laiturit 1
Muut laiturit 2
Odotuslaiturit
Suojasatamat
Tielaiturit 1
Tielaiturit 2
Sijaintikartat rannikko:
Hanko länsi, Inkoo Himanka-Kalajoki-Raahe Inkoo-Helsinki-Porvoo
Naantali-UKI-Rauma Oulu-Kemi-Tornio Pietarsaari-Kokkola-Himanka
Pori-Kristiinankaupunki Porvoo-Hamina Turku ja Turun saaristo
Turun saaristo-Maarianhamina Vaasan seutu
Sisävedet:
Itäsuomi (sisävesi)
Pohjoinen itäsuomi (sisävesi) Pohjoissuomi (Sisävesi)
Tutkimus laitureista vuodelta 2007, joka on pääsääntöinen lähde tähän julkaisuun. Siellä on myös selkeästi lainsäädäntöä, mm. tuo
"Kunta ei saa ilman TVL:n lupaa käyttää satamaa muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen eikä vuokrata satamaa kokonaan tai myydä sitä ulkopuolisille"
Eli hyvin monesti löytyy se "valtion laituri" vaikka huvivenesataman pitäjä muuta väittäisikin. Tämä kirjoitukseni ei ole kiusantekoa huvivenesatamien pitäjille: He voivat myydä palvelujaan (vesi, vessat, saunat, jne) vaikka valtion laiturissakin. Mutta eivät voi ottaa "yöpymismaksua" sellaiselta, joka ei käytä heidän palveluitaan valtion laiturissa ollessaan. Laiturit ovat maksettu veronmaksajien rahoilla, aikanaan, ja tämä on sitä hyvää Suomea vuosikymmenten takaa. Silloin ennen kuin yksityistämisvimma iski peruspalveluihin.
Ja mitä enemmän näillä paikoilla on käyttöä, sitä paremmin niitä ylläpidetään. Se on tärkeää haja-asutusalueen liikennöinnille ja sitä kautta liiketoimintaakin tukevaa.
Koko asiakirja ladattavissa tästä. Asiakirjan tekijälle, sori kun pilkoin teosta.
Sitten se loppukevennys. Lappu lattiassa vuokraFiatilla kohti Suomea.. tuttu ajaa Fiatin takas Saksaan, kun mehän hypätään Suukko II: een.
https://youtu.be/xLVP0wo6dDA
sunnuntai 17. toukokuuta 2020
Manuaaleja Neuvostoliittolaisiin dieselmoottoreihin, -60 ja -80 luvuilta, Ja öljyluokitusten kääntötaulukko.
Tämä aihe ei varmaan useitakaan kiinosta, mutta piti perehtyä tuohon Suukko II:n apukoneeseen näin etänä, kun tässä on aikaa suomeen pääsyä odotellessa. (Lähdemme viiikon päästä lauanaina) Ja myös ihan mielenkiinnon takia. Vaikka ajattelin vaihtaa sen johonkin länsimaiseen, niin annan sille ehkä kuitenkin mahdollisuuden. Ehkä.
Koneessähän on nyt selkeä käyntihäiriö. Löysin manuaalit, yllättäen venajankielellä. (Linkit alempana) On aika hermoja raastavaa kääntä niitä, kun ovat PDF formaatissa. Mielestäni koko PDF formaatin keksijä olis saanut jättää rauhaan koko homman, ja olisi nauttinut elämästään muutoin.
Moottorillahan ei ole mitään sen kummepaa merkkiä, se on 10.5/13 dieselmoottori, made in USSR
Kyseessään on juurikin tälläinen moottori, videon löysin netistä:
Ja tässä manuaali jollekin jos nyt sattuu pyörimään nurkissa noita moottoreita.. :D (clic) Kyseisestä paikasta saa myös osia.
Käyttöohje on sinällään vakuuttava. Moottorissa on hehkut ja puolipuristin. Käynnistämisessä suositellaan puolipuristimen käyttöä aina. Alle 8 asteen lämpötilassa hehkuakin tulee käyttää. Sellainen vanha "suolasirotin" malli, jossa hehkuu lanka. Peruskorjausken väli on 5.000-10.000 tuntia, riippuen käytöstä. Kuormittamatonta tyhjäkäyntiä sallitaan max 1 tunti, ja 110 % kuormaa max 2 tuntia.
Öljynvaihtoväli 100 tuntia ! Aika lyhyt on tuo aika. Kun kerran paattiin on asennetu, niin jos käy 24/7, niin siinähän pitäs olla joka neljäs päivä vaihtamassa öljyjä. 500:n tunnin välein ruiskupumpun öljyt ja muuta. 2500 tunnin välein kannet pois, karstanpoisto ja männän renkaiden tarkistus/uusiminen. :D Johan on puuhakas moottori.
Moottoriöljyn lämpötila ei saa ylitäää 95 astetta. Ja termostaatti jäähdytysveten on 75 asteinen. Erittäin kylmissä oloissa moottori pitää täyttää lämpimällä öljyllä ennen käynnistystä, jne
Osien saanti hämmästyttää hieman. Hyvä niin, että saa, ja ko. Neva-Diesel niminen firma on ladannut paljon vanhoja manuaaleja sivuilleen. Mm. Suukko I :n Daldiesel pääkoneen manuaalit löytyy kaikkineen. Linkki tässä (clic) Kaikki on toki venäjäksi, mutta googlen kääntäjä on toimiva ratkaisu. Hiiren 2.painikkeella Cromen selaimessa sivut kääntyy ihan ymmärrettävästi.
Lisäksi ongelmaksi tuli se, että eihän itänaapurilla ole tietenkään mitään SAE luokituksia öljyille. Niinpä ahkeran googlaamisen ja kääntäjän avulla löytyi vasaavuustaulukko.
Tohon SKL:ään menee esim. SAE 30, esim Rotella. Neukkumääritelmä tälle on tuo keittiöjakkara ja laatikko ylösalaisin (Дп) sekä 11 numero. Harmikseni en siis löytänyt netistä saksankielistä manuaali tuolle 6NVD24 SKL moottorille.
Eipä muuta kummallista, omaan kämppäämmekin löytyi vuokralainen pariksi kuukaudeksi, suomen reissun ajaksi. Kämpän annamme pois vasta, kun pääsemme takaisin Berliiniin, koska huonekalut, jne muutetaan vasta sitten Suukko II:een.
Sitten loppukevennykseksi vanha sohvan putsaus mallia "Suukko" :D Uusia videoita alkaa tulemaan ensi viikolla, kun pääsemme Suukko II:n kimppuun.
Koneessähän on nyt selkeä käyntihäiriö. Löysin manuaalit, yllättäen venajankielellä. (Linkit alempana) On aika hermoja raastavaa kääntä niitä, kun ovat PDF formaatissa. Mielestäni koko PDF formaatin keksijä olis saanut jättää rauhaan koko homman, ja olisi nauttinut elämästään muutoin.
Moottorillahan ei ole mitään sen kummepaa merkkiä, se on 10.5/13 dieselmoottori, made in USSR
Kyseessään on juurikin tälläinen moottori, videon löysin netistä:
Ja tässä manuaali jollekin jos nyt sattuu pyörimään nurkissa noita moottoreita.. :D (clic) Kyseisestä paikasta saa myös osia.
Käyttöohje on sinällään vakuuttava. Moottorissa on hehkut ja puolipuristin. Käynnistämisessä suositellaan puolipuristimen käyttöä aina. Alle 8 asteen lämpötilassa hehkuakin tulee käyttää. Sellainen vanha "suolasirotin" malli, jossa hehkuu lanka. Peruskorjausken väli on 5.000-10.000 tuntia, riippuen käytöstä. Kuormittamatonta tyhjäkäyntiä sallitaan max 1 tunti, ja 110 % kuormaa max 2 tuntia.
Öljynvaihtoväli 100 tuntia ! Aika lyhyt on tuo aika. Kun kerran paattiin on asennetu, niin jos käy 24/7, niin siinähän pitäs olla joka neljäs päivä vaihtamassa öljyjä. 500:n tunnin välein ruiskupumpun öljyt ja muuta. 2500 tunnin välein kannet pois, karstanpoisto ja männän renkaiden tarkistus/uusiminen. :D Johan on puuhakas moottori.
Moottoriöljyn lämpötila ei saa ylitäää 95 astetta. Ja termostaatti jäähdytysveten on 75 asteinen. Erittäin kylmissä oloissa moottori pitää täyttää lämpimällä öljyllä ennen käynnistystä, jne
Osien saanti hämmästyttää hieman. Hyvä niin, että saa, ja ko. Neva-Diesel niminen firma on ladannut paljon vanhoja manuaaleja sivuilleen. Mm. Suukko I :n Daldiesel pääkoneen manuaalit löytyy kaikkineen. Linkki tässä (clic) Kaikki on toki venäjäksi, mutta googlen kääntäjä on toimiva ratkaisu. Hiiren 2.painikkeella Cromen selaimessa sivut kääntyy ihan ymmärrettävästi.
Lisäksi ongelmaksi tuli se, että eihän itänaapurilla ole tietenkään mitään SAE luokituksia öljyille. Niinpä ahkeran googlaamisen ja kääntäjän avulla löytyi vasaavuustaulukko.
Tohon SKL:ään menee esim. SAE 30, esim Rotella. Neukkumääritelmä tälle on tuo keittiöjakkara ja laatikko ylösalaisin (Дп) sekä 11 numero. Harmikseni en siis löytänyt netistä saksankielistä manuaali tuolle 6NVD24 SKL moottorille.
Edit 18.5.2020: Ystävällinen lukija oli onnistunut kääntämään Googella englanniksi ton 10.5/13 dieselin pdf-manuaalin. Se on ladattavissa pdf:nä täältä. (clic)
Edit 21.5.2020: SKL 6NVD24 tai NVD 6-24 Manual (Eng) täällä. Kiitos jälleen kääntäjälle. kuvat käännökseen löytyvät alkuperäisestä, joka on täällä :) Manuaali käsittää konesarjat NVD-48, NVD-36 ja NVD 24, eri sylinterilukumäärin. Katso myös tämän jutun kommentit alla.
Näköjään joku suomalainenkin on ollut Magdeburgissa kasaamassa noita koneita, kuvassa juuri samanlainen kone kuin Suukko II:ssa. Pikku juttu tässä.
Edit; tässä linkki puolalsisrlke sivulle, jossa ylimalkaisesti tuon SKL koneen arvoja.Eipä muuta kummallista, omaan kämppäämmekin löytyi vuokralainen pariksi kuukaudeksi, suomen reissun ajaksi. Kämpän annamme pois vasta, kun pääsemme takaisin Berliiniin, koska huonekalut, jne muutetaan vasta sitten Suukko II:een.
Sitten loppukevennykseksi vanha sohvan putsaus mallia "Suukko" :D Uusia videoita alkaa tulemaan ensi viikolla, kun pääsemme Suukko II:n kimppuun.
sunnuntai 10. toukokuuta 2020
Saksan kanavat ja ilmaisia karttoja
Ei siis televisiokanavat, vaan vesireitit. ns. Wasserstrasse
Saksassa ajetaan paljon rahtia vesiteitse. Siksipä onkin saatavilla hyvää materiaalia, syvyyksistä ja sillankorkeuksista.
Kanavilla on luokitukset. Matalimmat sillat ovat 2 metriä, korkeimmat toistakymmentä.
siltojen korkeuden lisäksi ongelmaksemme tulee syväys, joka vaihtelee puolesta metristä n. viiteen. Tällä hetkellä esim. Elbellä on jokin ongelma: Siellä on vain 80 cm vettä! Kanavathan ovat tehty jokipoomuille, jne. Eikä Esim SuukkoI mahdu mitenkään Berliiniin ilman mastojakaan. Katselentätä siksi, että pitää tietää, paljonko leikataan matalammaksi tuota SuukkoII:sta.
Näitähän katselen siksi, että heinäkuun lopulla kaiketi päästään lähtemään Suomesta tuolla Suukko II:lla kohti nykyistä kotikaupunkiamme, Berliiniä. Iso nuoli Berliinin kohdalla. Pienet punaiset nuolet mahdollinen reittimme, eli Travemündestä sisään ja sitten meneekin aikaa kanavissa. Puolan kautta Oder-jokea pitkin ei ilmeisesti syväys mitenkään riitä. Nuo siniset nuolet ovat vaihtoehtoinen suorempi reitti, mutta ilmeisesti liian matala. Perämies tossa juuri noituu noita karttoja huuli pyöreänä ja kiroilee..:D
Ja btw, meillä ei ole mitään navigointilaitteitakaan. Ja pitänee selvittää jos kerkee ton kanavakortin opiskelemaan.
Lisäksi hankintalistalle kesän aikaan menee ihan kaikkea mahdollista. Listaan tähän jotain itselleni muistiin merenkulkuun liittyvää, ja saapa tuo perämies lukea tästä.
-navigointisofta ja tietokoneet x2 (toinen läppäri) ja paperikartat, varsinkin kanavista.
-kiikareita, AIS, yms..
-VHF puhelin, mielellään sillä hätäpainikkeella.
-hakuvalo
-mielellään ylimääräinen plotteri, jossa kaiku (kanavien veden korkeus vaihtelee aika hyvin)
-pelastusliivejä
-Kelluntavarusteita
-Hätäraketit, yms
-Vakuutukset
jne...
Netin syövereistä löytyi ilmaisia maailman laajuisia merikarttoja,joita voi jopa ladata itselleen. Tiedä sitten ovatko miten ajantasalla. Jos jollain on kokemusta tästä OpenSeaMaps:sta, niin kuuntelen mielelläni.
Telakka varattu.
Tähän tietoon juhannus menee telakalla Räpsöössä. Puhallus ja maalaus kaikilta niiltä osin, mitkä ovat valmiina. Pohja ainakin. Saamme kaveriksi ilmeisesti Suukko I:n, joka tulee Reposaareen juhannuksen jälkeen. Suukkojen kokoontumisajot! Myös Proj. 697 alusten kokoontumisajot. :D
Luulen että tulee hauskaa! Jos tätä nyt joku Räpsöölainen lukee, niin kunhan toi romu (Anteeksi Suukko II) saadaan tuolta Porvoon edustalta käyntiin ja kulkemaan kesäkuun alussa, niin jokusen päivän jälkeen ollaan siellä kaupparannassa. Toivottavasti kaija ei ole romahtanut enempää.. :D
Bonuksena tähän vielä löytämäni m/s Rumbalotten reissukertomus keski-euroopan kanavista. (linkki tässä)
Lisäksi Rumbalotten sivuilla on paljon materiaalia euroopan reissuista, karttoja ynnä muuta tarpeellistakin. Hieno blogi/sivusto. (clic)
Saksassa ajetaan paljon rahtia vesiteitse. Siksipä onkin saatavilla hyvää materiaalia, syvyyksistä ja sillankorkeuksista.
Kanavilla on luokitukset. Matalimmat sillat ovat 2 metriä, korkeimmat toistakymmentä.
siltojen korkeuden lisäksi ongelmaksemme tulee syväys, joka vaihtelee puolesta metristä n. viiteen. Tällä hetkellä esim. Elbellä on jokin ongelma: Siellä on vain 80 cm vettä! Kanavathan ovat tehty jokipoomuille, jne. Eikä Esim SuukkoI mahdu mitenkään Berliiniin ilman mastojakaan. Katselentätä siksi, että pitää tietää, paljonko leikataan matalammaksi tuota SuukkoII:sta.
Linkki tässä Saksan kanavakarttaan, jonka voit ladata koneellesi ja
vaikka tulostuttaa seinälle (clic)
Näitähän katselen siksi, että heinäkuun lopulla kaiketi päästään lähtemään Suomesta tuolla Suukko II:lla kohti nykyistä kotikaupunkiamme, Berliiniä. Iso nuoli Berliinin kohdalla. Pienet punaiset nuolet mahdollinen reittimme, eli Travemündestä sisään ja sitten meneekin aikaa kanavissa. Puolan kautta Oder-jokea pitkin ei ilmeisesti syväys mitenkään riitä. Nuo siniset nuolet ovat vaihtoehtoinen suorempi reitti, mutta ilmeisesti liian matala. Perämies tossa juuri noituu noita karttoja huuli pyöreänä ja kiroilee..:D
Ja btw, meillä ei ole mitään navigointilaitteitakaan. Ja pitänee selvittää jos kerkee ton kanavakortin opiskelemaan.
Lisäksi hankintalistalle kesän aikaan menee ihan kaikkea mahdollista. Listaan tähän jotain itselleni muistiin merenkulkuun liittyvää, ja saapa tuo perämies lukea tästä.
-navigointisofta ja tietokoneet x2 (toinen läppäri) ja paperikartat, varsinkin kanavista.
-kiikareita, AIS, yms..
-VHF puhelin, mielellään sillä hätäpainikkeella.
-hakuvalo
-mielellään ylimääräinen plotteri, jossa kaiku (kanavien veden korkeus vaihtelee aika hyvin)
-pelastusliivejä
-Kelluntavarusteita
-Hätäraketit, yms
-Vakuutukset
jne...
Netin syövereistä löytyi ilmaisia maailman laajuisia merikarttoja,joita voi jopa ladata itselleen. Tiedä sitten ovatko miten ajantasalla. Jos jollain on kokemusta tästä OpenSeaMaps:sta, niin kuuntelen mielelläni.
Telakka varattu.
Tähän tietoon juhannus menee telakalla Räpsöössä. Puhallus ja maalaus kaikilta niiltä osin, mitkä ovat valmiina. Pohja ainakin. Saamme kaveriksi ilmeisesti Suukko I:n, joka tulee Reposaareen juhannuksen jälkeen. Suukkojen kokoontumisajot! Myös Proj. 697 alusten kokoontumisajot. :D
Luulen että tulee hauskaa! Jos tätä nyt joku Räpsöölainen lukee, niin kunhan toi romu (Anteeksi Suukko II) saadaan tuolta Porvoon edustalta käyntiin ja kulkemaan kesäkuun alussa, niin jokusen päivän jälkeen ollaan siellä kaupparannassa. Toivottavasti kaija ei ole romahtanut enempää.. :D
Bonuksena tähän vielä löytämäni m/s Rumbalotten reissukertomus keski-euroopan kanavista. (linkki tässä)
Lisäksi Rumbalotten sivuilla on paljon materiaalia euroopan reissuista, karttoja ynnä muuta tarpeellistakin. Hieno blogi/sivusto. (clic)
sunnuntai 3. toukokuuta 2020
Ulkonäköasioita teräspaattiin: puuosista tunnelmaa?
Tässä duunireissulla tuli mietittyä ja katseltua erinäisiä ratkaisuita Finnlinesin Finnstar -aluksella. Kyseinen paattihan on sekoitus rahtia ja turismia, jos näin voinee asian ilmaista.
Laillaan pidän tyylistä, jossa rakenteet ovat merikelpoisia, mutta jonkinlaista jahtimaisuuttakin on saatu aikaa. Yllättäen se onkin ripaus puuta, joka tekeekin aika pehmeän ja jopa ylellisen tunnelman.
Erikoista kyllä, esim joissain taideteoksissa tai arkkitehtuurissa puun ja metallin yhdistäminen näyttää hieman tökeröltä. Ne kun ovat niin erilaisia materiaaleja. Mutta ei laivassa, jos puuta ei ole liikaa. Tällöinhän se olisi puuvene, joka kylläkin on vallan kaunis, erilailla.
Pari kuvaa tässä alla:
Laillaan pidän tyylistä, jossa rakenteet ovat merikelpoisia, mutta jonkinlaista jahtimaisuuttakin on saatu aikaa. Yllättäen se onkin ripaus puuta, joka tekeekin aika pehmeän ja jopa ylellisen tunnelman.
Erikoista kyllä, esim joissain taideteoksissa tai arkkitehtuurissa puun ja metallin yhdistäminen näyttää hieman tökeröltä. Ne kun ovat niin erilaisia materiaaleja. Mutta ei laivassa, jos puuta ei ole liikaa. Tällöinhän se olisi puuvene, joka kylläkin on vallan kaunis, erilailla.
Pari kuvaa tässä alla:
7.kannen puuovet. Jos kuvittelee tuohon teräksisen valkoisen oven tilalle, niin onhan vaan ankeampi. Pyöreä ikkuna voisi olla myös nätti tuossa ovimallissa.
9.kannen portaat. Teräksen päälle kiinnitetyt puiset käsijohteet ovat silmään mukavat.
Portaiden kaiderakenteessa (yllä) ruostumaton teräs on mielestäni hieman liika ja kirjava silmälle: pelkkä valkoinen rakenne ja siihen ripaus puuta on rauhallisempi. Portaiden nousu on muuten 20 cm, portaan leveys n. 24 cm. Ihan normi mitoitus. Yli 22 cm nousu alkaa tuntumaan jo kipuamiselta. Veikeä, että raja on liki sentin tarkka.
Tässä vielä pari kuvaa aiheesta lisää.
Pelastusveneiden vinssin ohjausboksi on saanut puukuoret. Mielestäni hieman hassu, on kuin jostain puisesta vanhasta troolarista tuohon tempaista. Varsinkin kun kannen muut kaapit eivät ole troolarimallia.
Ja puukaide vs. teräskaide. Pelkkä teräksinen käsijuoste alkaa näyttämään jotenkin puutteellisesta ja paljaalta.
Lieneekö noissa puuovissa teräs sisällä, en tiedä. Koitin tarkkailla ovea, mutta kyllä se vaan tiukkasyiseltä puuovelta näytti. Ja kynnys oli kyllä todella matala. Huonossa kelissä sopivasti rullatessa kannelle päässyt vesi pyrkii helposti tuosta sisälle. Joskin tuo 7 kansi ei ole keulaan auki, joten aika hurja keli saisi olla. Ilmeisesti on ajateltu niin, että jos tuossa 7 kannella on vettä noita ovia vasten enemmissä määrin, niin peli on siinä vaiheessa jo menetetty..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)