Ulkonäköasioita teräspaattiin: puuosista tunnelmaa?

Tässä duunireissulla tuli mietittyä ja katseltua erinäisiä ratkaisuita Finnlinesin Finnstar -aluksella. Kyseinen paattihan on sekoitus rahtia ja turismia, jos näin voinee asian ilmaista.

Laillaan pidän tyylistä, jossa rakenteet ovat merikelpoisia, mutta jonkinlaista jahtimaisuuttakin on saatu aikaa. Yllättäen se onkin ripaus puuta, joka tekeekin aika pehmeän ja jopa ylellisen tunnelman.
Erikoista kyllä, esim joissain taideteoksissa tai arkkitehtuurissa puun ja metallin yhdistäminen näyttää hieman tökeröltä. Ne kun ovat niin erilaisia materiaaleja. Mutta ei laivassa, jos puuta ei ole liikaa. Tällöinhän se olisi puuvene, joka kylläkin on vallan kaunis, erilailla.

Pari kuvaa tässä alla:

7.kannen puuovet. Jos kuvittelee tuohon teräksisen valkoisen oven tilalle, niin onhan vaan ankeampi. Pyöreä ikkuna voisi olla myös nätti tuossa ovimallissa.

9.kannen portaat. Teräksen päälle kiinnitetyt puiset käsijohteet ovat silmään mukavat. 

Portaiden kaiderakenteessa (yllä) ruostumaton teräs on mielestäni hieman liika ja kirjava silmälle: pelkkä valkoinen rakenne ja siihen ripaus puuta on rauhallisempi. Portaiden nousu on muuten 20 cm, portaan leveys n. 24 cm. Ihan normi mitoitus. Yli 22 cm nousu alkaa tuntumaan jo kipuamiselta. Veikeä, että raja on liki sentin tarkka.

Tässä vielä pari kuvaa aiheesta lisää. 

Pelastusveneiden vinssin ohjausboksi on saanut puukuoret. Mielestäni hieman hassu, on kuin jostain puisesta vanhasta troolarista tuohon tempaista. Varsinkin kun kannen muut kaapit eivät ole troolarimallia. 

Ja puukaide vs. teräskaide. Pelkkä teräksinen käsijuoste alkaa näyttämään jotenkin puutteellisesta ja paljaalta.

Lieneekö noissa puuovissa teräs sisällä, en tiedä. Koitin tarkkailla ovea, mutta kyllä se vaan tiukkasyiseltä puuovelta näytti.  Ja kynnys oli kyllä todella matala. Huonossa kelissä sopivasti rullatessa kannelle päässyt vesi pyrkii helposti tuosta sisälle. Joskin tuo 7 kansi ei ole keulaan auki, joten aika hurja keli saisi olla. Ilmeisesti on ajateltu niin, että jos tuossa 7 kannella on vettä noita ovia vasten enemmissä määrin, niin peli on siinä vaiheessa jo menetetty..

laivojen ja veneiden ulkonäöstä ja suunnittelusta

Aloin tuossa pohtimaan tilannetta, visualinen kun olen. Vesillä näkee mitä ihmeellisimmän näköisiä aluksia. Ennen ajattelin, että laiva tehdään hyvin käytännön perustein, ja ulkonäkö sitten lähes sitä, mitä sattuu tulemaan. Törmäsin kuitenkin netissä vanhoja höyrylaivoja käsittelevään sivustoon, ja siellä oli jonkinlaista ohjettakin.

Linkki kuviin tässä http://kotisivu.dnainternet.net/saras/

 "Kuvassa on hahmotelma tyypillisestä höyryhinaajan rungosta. Kun aletaan suunnitella siihen vanhan tyylin mukaisia hyttejä, piirretään aluksi kansilinja A-B, joka osoittaa kannen keskimääräisen kallistuksen vesilinjaan nähden. Kohtisuoraan sitä vastaan kuvan osoittamille paikoille piirretään mastolinja ja piippulinja. Tämän jälkeen mastolinjasta etsitään piste D, jonka etäisyys laivan ylimmäisestä umpireunasta on neljäsosa laivan pituudesta. Siitä piirretään janat pisteisiin E ja F, joiden etäisyys laivan keulasta ja perästä on kuudesosa laivan pituudesta.  Muodostunut kolmio E-D-F on kannella oleville hyttirakennelmille varattua aluetta, jonka ulkopuolelle yhdenkään hytin kiinteän osan ei tule ulottua"

Teksti on lainattu kuvan linkistä, sisävesihöyry-yhdistyksen sivuilta, jossa lisää suunnittelutietoa.

Periaatteessa tämä "kaava" tuottaa mielestäni  kauniin näköisiä aluksia. 

Sitten kun on kuitenkin tilanpuute, ja hyttitilaa aletaan rakentamaan niin, että kaikki ei mahdu tuon kolmiokaava sisään, alkaa tulemaan kyllä rumaa jälkeä. Tarkoitan alla olevassa paatissa "pulleutta".

Kuvan paatissa mennään noiden kolmioiden ulkopuolelle. Alus on kuitenkin olevinaan kovin moderni ja tyylikäs.

Eräs ratkaisu tilojen laajentamiseen tyylikkäästi näyttäisi olevan mastot. Piirretään toinen masto toiseen päähän laivaa, ja siitä kolmioimalla saadaan taas äärirajat, joiden sisään hyttirakenteet pitää mahduttaa. Tuossa katselin aika paljon veneiden ja laivojen kuvia, ja näyttää kyllä siltä, että jos noiden kolmioiden sisällä pysytään, niin nättiä jälkeä tulee. Toki mielestäni "päämasto" voi olla takanakin, eikä edessä, kuten vanhoissa höyryissä.

Sommittelin tätä kaava myös Suukkoon pikaisesti, ja  kyllä se suunnilleen istuu suunnileen kohilleen. Kuvassa erilaisia kolmioita piirrettynä "kaavan" mukaan ja muutenkin. Täytyy perehtyä suunnitteluun enemmän, jos tekee muutoksia. Mutta toi sivusto, josta lainasin nämä tiedot, on lukemisen arvoinen. Kiitoksia vaan  sswhy:lle, hienoa työtä.

Tolta pohjalta olis mun mielestä hyvä "kolmioida" paattiaan, olipa kyseessä minkä kokoinen alus vaan.Ei tuu sitten ihan rumaa jälkeä. :) Huomasin muutem että noi Suukon mastot on hieman liian takakenossa.

Edit, poistin toimimattomia kuvia..

Tossa otin yhden satunaisen paatin kuvan, ja kokeilin. Ennen muutoksia alus näyttää tältä:

Laiva näyttää "möhköltä", liian täyteen ahdetulta. Peräosa on jotenkin liian massiivinen, jak eula näyttää huteralta kokonaisuuteen nähden

Sitten hieman soveltaen kolmioita kehiin:

Nyt kun katsoo, niin laiva näyttää minun silmään jo miellyttävämmälle. Perän kansirakenteista on vähennetty osat, jotka jää kolmion ulkopuolelle. Tilat lyheni yhden ikkunan verran. Kolmio on sovellettu hieman toisin, kuin höyrypaateissa. Jatkoin vielä itse runkoa, jolloin ollan lähempänä alkuperäistä kolmiomallia käänteisesti.

Minun silmään paatti näyttää tasapainoisemmalta, Keula ei näytä enään niin rimpulalta, vaikka sille ei ole tehty mitään muutoksia. Hyvä toi kolmiokaava. Ton laivan tyyliin en muuten sano mitään.