Pääkoneen ja konehuoneen lämmitys

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla tuli nyt. Pääkoneen sähköinen esilämmitys oli aika keskeneräinen viritys. Ja konehuoneessa ei talvea ajatellen ollut minkäänlaista lämmitintä.
Patteriverkostossao on glygoli, ja koneen jäähdytyksessä myös. Periaatteessa ne olisi voinut yhdistää. Mutta tällöin koneen jäähdytysnesteen paine nousee korkeammaksi, koska patteriverkostossa on enemmän painetta. Ja käyttövarmuus pienenee, koskka jos vaikkakattilaan tulisi vuoto, niin koneen jäähdytyskin loppuisi.
Laitoin koneen glygolipuolelle sähkövastuksen tilalle lämmönvaihtimen, joka lämpenee patteriverkostovedellä. LPM:n vaihtimen sain romuista tutusta Suomen lämmönvaihdinhuolto -nimisestä yrityksestä.

 Tuossa yllä kuvassa entinen "sähkökattila". kiertovesipumppu kierrättää koneen glygolia tuon mustan putkenpätkän läpi. Putkenpätkään on tungettu 9 kW:n sähkövastus sisään. Aika hurja sinällän, ei mitään termostaattia tai kiehuntasuojaa/varoventtiiliä. Alla kuvassa uusi laitteisto.

Kiertovesipumppu säilyi saman, koska tuntui toimivan hyvin. Tämä lämmityspiirihän suljetaan, kun kone on käynnissä. Laiton sulkemista varten uuden palloventtiilin pumpun vasemmalle puolelle. Sitten tuo lämmönsäätö. Patteriverkoston puolelle (nuo kupariputket) laitoin Danfossin termostaatin, jossa on kapillaarinen irtoanturi. Kuva alla.

 Anturin kiinnitin koneelta lämmönvaihtimelle palaavaan putkeen. Veden kierto koneessa on aika vilkas tuolla kiertovesipumpulla, joten jos paluuvesi on vaikka 30 asteista, niin koko kone on silloin vähintään 30 asteinen. Hieman kun modifioin tuota Danfossin termostaattia, jolloin sen toiminta-alue siirtyi 10-40 asteen alueelle. Termostaattia kääntämällä voin säätää konehuoneen lämpötilaa, koska kone toimii isona lämpöpatterina, ja kun lämmitän koneen käynnistystä varten, käännän termostaatin täysi-asentoon, jolloin koneen lämpötila nousee ainakin tuonne 40 asteen paikkeille. Se riittäköön käynnistykseen, vaikka ohjekirja taisi antaa 50 astetta suositukseksi.

Kapillaarin pään paketoin putkieristeellä.

Noihin vaihtimen putkiin joutu hitsailemaan sopivat kierteet päihin. Ei ollut onneksi sadepäivä.. Ja tuollai maassa hitsaainen tuo mieleen teiniajat, jolloin autonja piti hitsailla katsastukseen jopa pakkasessa.. heh.

Sitten vielä yks hauska juttu, vein romua Kuusakosken keräyspisteeseen. Siellä oli uudehkon näköinen puinen pöytäradio, joku kiinalainen halppismalli kuitenkin. Siitä oli AM/FM valitsimen nuppi rikki. Se oli katkennut niin, että nuppia pyörittämällä radion sisällä oleva kytkin ei liikkunut, vaan oli jäänyt AM asentoon. Tällöin radiosta kuului vaan pelkkää surinaa. Käänsin kytkimen FM asentoon, ja laitoin kuoret takaisin kiinni. Nyt radio hoitaa konehuoneen musiikkitarpeesta, ja kelpaisi se vaikka messiinkin tuoda. Hyvin toimii. Eikä Am taajuuksia täällä suomessa tarvitse.Aikaa korjaukseen meni vähän vaille 2 minuuttia. :) Kaikkea sitä heitetäänkin pois. Näyttää muuten maksavan tuolla linkissä 30 egee toi sama radio.

syysloma

Syysloman.  Klo 24.00. Messissä rennot tunnelmat.. Laivakoira makoilee lattialla puoliunessa, Santtu pelailee tabletilla.. Ruoaksi tein isot täytetyt patongit joka iikalle. Illansuussa käytiin Yyterin kylpylässä pulikoimassa, ihan hauska pikkukylpylä. Joskin pidän hintaa kalliina (aina pitää valittaa.. heh) Aikuinen 14 egee. Kymppi olisi sopivampi, kun ei siellä kylpylässä ole oikein mitään. Kuntoallaskin on vain 17 metriä.

Oikeastaan syysloma ei kosketa meitä, paitsi että poikani on lomalla koulusta. Hm, hyvä syy tehdä kaikkea pikkuluksusta.

Sitten jotain kerrottavaa.. Ajattelin tuota lähtemistä tänään aika paljon. Sitä vartenhan laivaan on muutettu, että voidaan mennä jonnekin, missä ei olla ennen oltu. Nimenomaan laivaan, kelluvat asuntolautat kiinteine laitureineen ovat ihan eri asia. Ja laivat on tehty kulkemaan. Tässä on vaan ollut viivetä matkassa.

Aika. Aika kuluu jotenkin todella nopeasti. Maanantaina ajattelee, että ehtii tehdä sitä ja tätä viikon aikana. Lopunperin onkin tullut tehtyä tuota, vaikka sitä ja tätä piti ehtiä. Heh, kumma homma. Tuli kehuskeltua jo jokunen viikko sitten, että lähdemme.. Työt vie oman aikansa. Rahatalouden kasassa pitäminen vaatii poissaoloa Suukosta toisinaan. Suunnitelma on kuitenkin sellainen, että tällä laivalla elätetään itseämme, edes jossainmäärin. Ruumaan on tulossa teatterin tapainen, ja messi laajenee pikkukahvilaksi. Tuolla kylpylässä ajateltiin, että kylpytynnyri kannella olisi aika hauska. :)

Se, mitä konkreettisesti vielä pitää tehdä ennen lähtöä, tai lähtörutiinien käynnistämistä.

1. Pilssi/hätäpumppujen asentaminen ohjauksineen. Homma hoituu muutamalla normaalilla uppopumpulla.
2. Kulkuvalojen syöttöjohdon kytkeminen akustoon konehuoneessa.
3. Torven asentaminen, johdotus on jo.
4. Pääkoneen mittarointia, brykalle ei tule tietoa öljynpaineesta ja kierrosluvusta, eikä kytkimen lämpötilasta tai öljynpaineesta. Itse pidän yleensäkin mittareita tärkeänä, koska mitä enemmän laitteiden toiminnasta saa tietoa, sitä vähäisemmäksi vahingot jää jonkin osan pettäessä.
5. Kokonaisuuden toiminnan testaus, koekäyttäminen. Niin paljon muutoksia on tullut kuitenkin tehtyä, että on syytä testata toimintaa ihan laiturissa.

Listasta saattaa puuttua vielä jotakin. Eikä noihin hommiin paljoa aikaa kulu. Suurin puuha lienee pilssi/hätäpumppujen ohjauksen tekeminen, joutuu kaapeloimaan brykalle saakka.

Sit toi reitti. Meinattiin Luvialle, Laitakariin mennä.  Toi eniron, vai fonectako se nykyisin on, karttapalvelu on yllättävän hyvä. Siellä on myös laivareitit. Joskaan niihin ei pidä luottaa.  Alla kuvaa ko. sivustolta. Reittisuunnittelu näyttää myös välimatkan. Näyttäs olevan Laitakariin kilometreinä n. 40 km.

Jaa, niin, tuli  purettua tuo entinen 24 V laturi pois paikaltaan. Se kun pitää laakeriääntä, ja saa voimansa tuosta kytkimenpäältä ihan ratasvälityksellä. Ajattelin, että jos tuo laturi juuttuu, niin ratasvälitys saattaa mennä kappaleiksi, ja kappaleet tietinkin tippuu kytkimen sisään ja aiheuttaa suuremman tuhon. Oikeastaan tuo laturi on hieman tarpeeton, koska apukone tuottaa tarvittaessa sähköä riittävästi, ja lataa 24 V akuston muutamassa tunnissa. Ja tuota 24 volttia ei tarvita kuin kulkuvaloihin ja tutkaan, sekö keulapotkurin magneettiventtiilien ohjaukseen, eli ei juuri paljoonkaan. Tuolla uudella akustolla ajelisi ilman lataustakin viikon-pari.Tossa alla kuvassa  laturi konehuoneen lattialla. ja tossa kytkimen päällä keskellä se oli.

ja sit toi pääkoneen hätäseis muotoutuu tolla punaisella kaapelilla tuohon ruiskupumpun akselille, varmaankin ketjua laitan väliin. Ai niin, polttoaineen syötön katkaisuvaijerit pitää joskus laittaa paikalleen. Ja turbon ilmaläpän laukaisuvaijeri. Aika hieno toi jousi, joka välittää kuvernööriltä liikkeet pumpun akselille. :)

Sit tollainen kuva vaan tosta pikku pajasta konehuoneen yhteydessä.

Sitten tuumailin tuota pääkoneen lämmitystä. Konehuone tarvitsee talvelksi lämmityksen, koska asumiseen liittyvät perusasiat ovat konehuoneessa. Ajattelin yhdistää pääkoneen lämmityskattilaan lämmönvaihtimella. Kummassakin kierrossaon glygoli, mutta pidän kuitenkin parempana ajatuksena lämmönvaihtimen asentamista kiertojen väliin, kuin vain putkien yhdistämistä. Pääkone tulee haavoittuvaiseksi, jos sen jäähdytysvesi on riippuvainen lämmitysverkostosta.
Tuossa kuvassa alla nykyinen sähkölämmitys, ja vaihdin, joka vois mennä tuon lattialla makaavan vastusputken tilalle. Putkessa on 9 kW:n vastus.
Jos kone lämpenisi öljykattilan lämmöllä, niin se toimisi samalla konehuoneen lämpöpatterina. kaksi kärpästä yhellä operatiolla.

Toi LPM:n vaihdin on ennen lämmittänyt pari rivitaloa Jyväskylässä. :)

Ei sen kummempaa tänään, unelle joutaa menemään.