Videoklippi paineilmastartista

Heitin ihan editoimattoman pätkän tuosta paineilmalla koneen käynnistämisestä. Sitä kun on kyselty. Tässä linkki: https://www.youtube.com/watch?v=wYm6a6GK82Y

Kone siis on Daldiesel 18/22 vuodelta 1975. Paineilmastartteja on myös starttimoottorin kaltaisia, joka muistuttaa normaalia sähköstarttia, paitsi että toimii paineilmalla. Tämä "aito" paineilmakäynnistin painaa ilman mäntien päälle suoraan, ja mitään erillistä starttimoottoria ei ole.

paineilmapullojen koeponnistus

Laitan tämänkin tänne, vähän niin kuin huoltokirjaan merkinnäksi. Muistaapahan itsekin, mitä on tehnyt. :)

Pääkoneen käynnityksen paineilmapullot alkoi hirvittämään, kuten jo aiemmin taisin mainita asiasta. Ne on 38 vuotta vanhoja, ja luulen, että niitä ei ole koeponnistettu kuin uutena. Näytti niissä olevan leimat, mutta en sanut selvää paineista.

Kone lähtee käyntiin vielä 20 baarin paineella, ja pullopaineena on ollut 30 bar, jolloin yhdellä pullolla käynnistää kolme-neljä kertaa. Koeponnistuksessa käytin 60 bar painetta, jonka tuo rykipumppu juuri riittää.

Ponnistuksen tein niin, että täytin pullot ensin letkulla, siis vedellä, heh, ja sitten pumppasin loput paineet tuolla rykillä. Paine, 60 bar, oli n. 20 minuuttia per pullo. Ajattelin tämän riittävän. hakkasin vielä putkitongeilla pulloja ja pullojen venttiileitä. Kuulostaa varmaan fiksulta toiminnalta, mutta halusin varmistua, ettei olla juuri murtorajoilla, vaikkapa noiden venttiilien kanssa. Ei olisi kivaa saada venttiili silmille,kun sitä kääntää.

Tuossa takemman pullon koestus. Ruskea kura pullon kyljessä/kaulalla tuli etummaisesta pullosta. Pohjasakkoja..

Uusi invertteri ja muuta puuhaa

Ostin sitten uuden kanttiaalto iv:n, hieman pienemmän. 1,5 kW jatkuva teho. Invertteri kannattaa kohtuudella ylimitoittaa, koska esim. jääkaappi ei käynnisty tolla bilteman 1 kW:n iv:llä, koska kompura ottaa käynnistyshetkellä aika rajun tehon, lienee kuitenkin vaan muutaman sekunnin kymmenesosan. Tämähän ei kylläkään syötä kuin öljypolttimen ja 2 x kiertovesipumppuja.

 

Tossahan se nyt kaapissa oleilee. Pienempihän toi on ulkomitoiltaan, mut hyvin tuntuu toimivan. Kokeilin tota vanhaa Bilteman 1 kW:n invertteriä, ja se ei jaksanut pitää poltinta käynnissä, vaikka puhallinmoottori ei liene kuin 200 W korkeintaa. Muutenkin tuon 1,5 kW:n iv:n hukkakulutus on pienempi kuin entisen 2,5 kW:n, Tyhjäkäyntivirta vain 0,4 A. Hyvä näin.Vuorokaudessa tällöin ei mene kuin 10 Ah hukkaan. Tällä hetkellä poltin ottaa n. 13 A käydessään, ja se käy 10 minuuttia tunnissa keskimäärin. Lämpö nouseeatteriverkostoon vapalla kierrolla ihan hyvin.

Akkujen laturin kanssa pitää vieläkin temppuilla, kosk alatausjännite nousee yhä edelleen liian suureksi. Hieman tyhmä ilmiö on toi, että verkkojännitteen vaihtelu vaikuttaa suoraan latausjännitteeseen.

 Ihan kaupasta ostetulla normaalilla akkulaturilla käy nimittäin niin, että jos verkkojännite (vaikka ihan maissakin) on jostain syystä vaikka 230 volttia, kuten jossain maaseudulla linjanpäässä, akun napajännitteeksi jää alle 13 V ja laturi näyttää täyttä. Ei se akku ole tällöin latautunut. Vastaavasti taas jos jännite on yli 240 V, lataus nouseen mahdollisesti yli 14,5 V:n ja akku alkaa tuottamaan vety-happea, eli ns. "kiehuu".

Tossa kuvassa yllä toi trukkiakulaturi, jonka jännite menee vieläkin liian ylös, 15 volttia per akku, eli yhteensä 30 V. Kuvassa vasemmalla seinään kiinnitetty siivouskoneesta kotoisin oleva laturi, joka lataa oikealla jännitteellä, muta on vaan liian pieni tehoinen, 5 A maksimissaan. Tossa trukkimallisessa on kyllä älyä sisällä, jälkilataus ja ylläpitokin.Kunhan sen vain saa asetuksiinsa, niin alkaa akutkin kestämään.

Sitten tuli laiteltua konehuoneeseen 12 V varavalaistus, 240 V loisteputkien rinnalle 3 kpl "kellarivalaisimia". Tämä siksi, että konehuoneessa on hyvä nähdä jotain silloinkin, kun laivan verkossa ei ole 240 V sähkö päällä. Halpojahan noi valaisimet on, 3,5 euroa / kpl. Ledipolttimot 7 egee /kpl. Motonetistäpä hyvinkin. Kuva alla.

Sit tuossa alla kuvassa alkuperäinen 38 vuotta vanha Neuvostoaikainen 24 voltin lataussäädin. Toi on siis säätänyt akkujen latausta, ja pääkoneessa on ollut 24 V laturi. Kauhee relehässäkkä, ja laite painaa monta kiloa. En tiedä, mitä tuossa on oikein haettu, koska vaikkapa kuorma-auton säädin on aika pieni. Säädin lähti kierrätykseen, eli metalliromuihin.

Ai-niin.. meinasin käyttää pääkonetta tänään, ja säätää ruiskuajoitukset, etc, mutta alkoi pelottamaan noi 1975 vuodelta olevat paineakut. Muistinkin,että minulla on jossain koeponnistuspumppu, ja tuumasta vaan toimeen. Tänään purin putket pois tieltä, ja huomenna täytän pullon vedellä, sekä painan sinne 50 bar paineen. Jos se sen kestää hyvin, niin 30 bar käynnistyspaineissa ei liene repeämisen pelkoa enään. Jos kuvittelisi, että tuo pullo repeää 30 bar latauksessa, niin en tiedä, mikä osa konehuoneesta repeää ja mihinkä suuntaan.. :)
Paineilmalla on valtavat voimat, mutta huono hyötysuhde. Ranskalaiset tekee paineilmakäyttöisiä autojakin. Googlaamalla paineilma-auto, löytyy suomenkielsitäkin matskua.

Ja sitten lopuksi, tuo Hilma on aika innokas saunomaan. Kun laittaa saunan lämpenemään, niin se jää oottamaan pesuhuoneeseen. :) Saunoo aikansa niin kuin ihmisetkin, ja sitten menee menojaan.

Kyllä tämä tästä lähtee

Aamulla puhelin soi, ja laituri-isäntä sanoi, että olis syytä lähteä, koska purkaa laiturin. Luultiin osittain, että tässä saisi olla heinäkuun puoleen väliin saakka. No, lähtöähän tässä on tehty jo jonkin aikaa. Tekniikka vaan ei ole käyttäytynyt haluamallamme tavalla.

Sähköpuoli alkaa olemaan kunnossa. Pääkoneen lämmitys aamupäivällä, ja sillä aikaa jäähdytysvesiputkiston puhdistamista ja pikku hitsaushomma veden poistoputken liittimelle.

Kone käy nätisti. Pikkuhuomio tuli ruiskutuspumpun akselin liitännän omituiseen "heittämiseen". Jokin koplauksessa on pielessä, koska koko ruiskupumppu vääntelehtii kiinnityksissään. Täytyy uusia koplaus. Kannelta löytyi varaosakasasta sopivia ehjiä pilkkeitä. Muutoinkin siivottiin kantta, siirrettiin painoa keulaan, ja kannen alle. Lisäksi keulatankki täytettiin painolastivedellä, kaiketi 3 tonnia suunnilleen. Alus kelluu kuitenkin vieläkin liian pinnalla.  Olis vaan vakaampi ajella ja oleilla, jos painoa olis enempi.

Tossa alla videoo paineilmapullojen täyttämisestä starttia varten, ja koneen käyntiä. Huomenna pyrkimys lähteä oikeasti tästä. :)

tekniikka

Kone on Daldiesel 18-22, 33 litrainen ahdettu ja välijäähdyttimellä varustettu 4-tahtinen oikea laivakone. Daldiesel, tai Daldizel on Habarovskin dieseltehtaan tuote, itävenäjältä. Tehoja löytyy muistaakseni 220 hp. Kierroslukualue 400-800, suunnilleen.
Paineilmakäynnisteinen, joka sylinterille on oma paineilman syöttö. Käynnistyspaine n. 30 Bar.
Koneen tyyppi 18-22 tulee sylinterin halkaisijasta ja iskun pituudesta senttimetreinä. Koneita on käytetty myös vetureissa. Heh, koneen paino kytkimineen jotain 5000 kg.  Koneen normaali käyttölämpötila on alle 60 astetta.

Apukone on Perkins diesel 4.236, 4 pyttyinen ja 236 kuutiotuumaa, elikkä jotain 4 litraa. Apukoneen perässä on 40 kWh:n "pikku" laturi, jolla tuotetaan ihan reilusti 3~ 400/240 V laivasähköä.

Lisäksi on Onan-merkkinen pienempi dieselaggregaatti, joka on remontin alla, suuttimet puuttuu.

Merikytkin on myös Daldieselin tekosia.
Konehuoneessa on kivasti tilaa, saa kävellä selkä suorana.  Kuvassa ei näy öljykattila, jolla laiva lämpenee. Polttoainetankin on suunilleen 10.000 litraa. Asbestia laivasta löyty ainoastaan apukoneen pakoputken eristeestä, näkyy kuvassa, tuossa katossa toi paksu pötkylä. Besti näyttää ehjältä, olkoonpa siinä. Maalia päälle korkeintaan, niin ei ala pölisemään.

 

 Alla koneen mittaristo. Ahtopaine, öljynpaine monesta eri kohtaa kiertoprosessia, lämpömittarit, jne. Täytyy sanoa, että kyllä neuvostoliittolaiset on ihan ajatellut moottoritekniikkaa. Kuvassa ei näy erillinen monivalintakytkimellä olevan termopareilla toimiva lämpömittari, jolla saa jokaisen sylinterin pakolämmön erikseen, ja ahtimen sekä välijäähyn ennen ja jälkeen -lämpötilat. Koneen päällä on puhallushanat, ja mittareiden alla näkyy ruiskutuspumppu.

Tässä linkissä koneen käymisestä videota

 Akut.. Tai siis paineilmapullot. Hieman jännitti, kun noihin pitää laittaa 30 Bar painetta. ovat kuitenkin vuodelta -75. Mutta on se Neukkukin pelännyt noita, koska on valmistanut ihan ylivahvasta raudasta. Jos toi halkee, niin saattaa olla henki pois. Ainakin konehuoneessa olevilla henkilöillä. Pahimmillaan koko paatti saattaa revetä, jos ovet on suljettu. Sen nimittäin tajuaa, kun 4 kWh:n tehoinen korkeapainekompura lykkää 15 minuuttia painetta yhteen pulloon, ilman että mistään pihisee.. Tossa oikeassa laidassa näkyy pieni sykloni, joka putsaa ilmaa ennen pulloja. Alhaalla vesiputken takana näkyy venttiili, joka on potkuriakselin jäähdytys/puhdistusvesikierron sulku.

Brykalta löytyy Raytheonin tutka, autopilotti ja gps.  Navy-käyttöön tarkoitettu pommin kestävä läppäri, joka varakarttaplotterina. Sähköinen kompassi, meri-vhf, ja,ja.. Säleverhot. :) Varsinainen navigointi tapahtuu normi pc:llä, jossa Loisto -ohjelmisto.

Ruori-peräsin toimii esiohjatulla hydrauliikalla. Säätyvä pumppu on pääkoneen etupäässä. Samainen pumppu tuottaa keulapotkurin tarvitseman tehon. Keulapotkuri on kaarevassa tunnelissa. Hydrauliikkaa ohjataan 24 voltin magn. venttiileillä

Laiva lämpenee kevyellä polttoöljyllä. Aika normaali öljypoltin, tais olla Bentone -merkkinen. Kattilakin tuollainen omakotitalon kokoluokkaa. Patteriverkostossa on glygoliseos, koska ennen tämä on jätetty kylmilleen talveksi.Poltinta ja kiertovesipumppuja (2 kpl, toinen käyttövedelle) on oma invertteri, mikäli ollaan akkusähkön varassa. Syksyllä 2014 lisätty 2 kpl ilmalämpöpumppuja, toinen messissä ja toinen hyttitiloissa täkin alla. (kanavat eri hytteihin)

Painoa aluksella lienee 110 tonnia. Syväys nyt hieman kevyenä perässä 2,2 m ja keulassa 1,3 metriä.

Makeavesi/painolastitankki on keulassa. Perässä kummallakin puolella arviolta 1000 litran tankit, joiden tarkoitus on hieman epäselvä. Niistä menee putket keskusvesipumpulle, jolla ne on saanut täytettyä tai tyhjennettyä. Saattavat olla painolastia varten. Moottoriöljylle on arviolta 200 litrainen säiliö konehuoneen portaiden alla. Jätevedet wc:stä on alunperin mennyt suoraan mereen. Keulahytin lattian alla on 3000 litrainen makeavesitankki, joka nyttemmin septitankkina.

Pohjaventtiileitä on 2 kpl, ja kummassakin on paineilmaliitäntä, jolla on saanut "puhaltaa" imuaukon puhtaaksi, esim jäästä. Toisen ilmaliitännän otin käyttövesipumpulle käyttöön.

Painevedestä (suihku, keittiö, wc) huolehtii tuo grundfossin jp5 vesiautomaatti, ihan normaalisähköllä toimii.

Sähköjärjestelmiä on 3 kpl. 12 V DC, 24 V DC ja tuo 220/380 3 vaiheinen AC. Apukone 1 ja 2 käynnistyy 12 voltin järjestelmillä. Tutka, kulkuvalot toimii 24 voltin järjestelmällä. 1. apukoneella on ihan oma käynistysakku, josta ei oteta virtaa mihinkään muualle, jotta laivan tekninen kokonaisuus saadaan herätettyä varmasti käyntiin hetken seisokinkin jälkeen.

Valaistus on siirretty kokonaan 12 voltin jännitteelle, ja polttimot ledejä. Katolla aurinkopaneeli, joka lataa valaistuksen 100ah akun. Ilmaista ja nykyisin jo toimivaa.

Makea ruokavesi tulee käänteisomoosilla, jossa on  2 kpl esisuodattimia. Osmoosin paineenkorotuksessa on grundfossin paineenkorotuspumppu. tässä linkki tarkempaan osmoosilaitteen esittelyyn. Edit: näin puolen vuoden kokemuksen jälkeen, osmoosi on toiminut hyvin.

Pilsiin (konehuone)on upotettu 240 V tehokas uppopumppu, joka toimii hätäpumppuna. Pumpulla on myös oma invertteri, jolla voi ajaa tuon aurinkoakuston turvin pari-kolme tuntia vettä pihalle, vaikka kaikki sähköt katkeaisi.

 

Edit joulukuu 2014: Suukon malli on Sokol. Suomeksi haukka. Teknistä dataa löytyi netistä, tässä linkki sivulleni, jossa tarkat alkuperäiset tiedot.