lämpöeristeet, kondensoituminen, ja paloturvallisuus. Ei ole ongelmatonta ratkaisua, vertailu.

Iänikuinen ongelma laivan tai veneen lämpöeristämisessä on se, että siinä on periaatteessa virheellinen rakenne verrattuna asuintaloon. Höyrysulku on ulommaisena, ja se on 100 % pitävä. Toki näin, koska muuten alus vuotaisi vettä sisään.

Normaalissa maakrapujen rakenteessa kosteussulku on seinärakenteessa lähinnä lämmintä sisäilmaa, eli sisäpuolella. Kosteussulkuhan ei tarkoita mitään vesieristystä, vaan sitä, että lämpimässä ilmassa on aina enemmän vettä haihtuneena, kuin kylmemmässä ilmassa. Ja kun tämä lämmin, kuivaltakin tuntuva sisäilma, pääsee kosketuksiin kylmän pinnan kanssa niin se kondensoituu, eli tiivistyy, ja näkyvää vettä alkaa muodostumaan välittömästi

Kuvassa höyrysulkumuovi omakotitalon yläkerrassa. Mikäli sitä ei ole, niin villat kastuvat talvella, koska kostea sisäilma pääsee tiivistymään ulkoilmaa lähellä oleviin kylmiin villoihin. 50 mm lisävilla

höyrysulun "väärällä" eli sisäpuolella on sallittua ilman että tulee ongelmia. Tällä "väärän puolen villalla" saavutetaan se etu, että esim sähköjohdot ei puhkaise muovikalvoa, vaan ne voidaan vetää tuossa 50 millisessä lisävilloituksessa kätevästi. 

Sama ilmiö tapahtuu jokaisen kotona esim jääkaapissa: Se jääkaapin sisällä oleva taustalevy on kylmä, koska se jäähdyttää kaapin. Ja se on liki aina märkä, koska ovea avatessa kaappiin pääsee lämmintä huoneilmaa, ja myäskin kaapissa olevista ruo`ista haihtuu kosteutta, tähän kylmään pintaan.

Kuvassa se kylmä pinta pisaroineen, johon vesi ilmasta tiivistyy. 

Laivahommissa, ja myös merikonteista tehdyissä taloissa tämä jääkapin esimerkki toteutuu hyvin helposti. Ulkosinät ovat kylmää terästä. Ja jo se, että teekuppi höyryää pöydällä; niin, siitä voi miettiä minne se höyry menee. Sen ei pitäisi kohdata mitään huoneilmaa viilempää pintaa, ennen kuin on poistunut ilmanvaihdon kautta hallitusti ulkoilmaan. Tilanne muuttuu katastrofaaliseksi, kun ajatellaan saunomista,tai pyykin kuivamista ja paljoa ruoan laittoa. Perhe haihdutta hyvin jopa toista kymmentä litraa vettä per vuorokausi. Siitä syntyy väärin rakennetussa rakenteessa kosteusvaurio, joka vastaa ihan hyvää putkivuotoa.

Laivarakenteessa emme pääse mitenkään ohitamaan tätä ongelmaa. Joku oli raknetanut laivan sisälle "talomaisen" seinarakneteen niin, että jätti 10 cm tuuletusraot teräkseen. Tämä on hankalaa, ja siltikin saattaa kondensoitua. Tavallaan koitti siis hävittää ulkopuolella olevan teräskosteussulun eristeiden näkökulmasta.  Myös tilaa menee tähän hukkaan.

Villa. Yhdeksi vaihtoehdoksi jää lähinnä villaeriste joka pitää saada mahdollisimman vähän hengittäväksi. Tällöin pitää huolehtia todella hyvästä ilmanvaihdosta, ja pyykkejä ei kuivata sisällä, paitsi kondensoivassa hyvässä kuivausrummussa. Kondensoivasta ilmankuivaajasta ei ole paljoakaan hyötyä, sillä sen "kylmälevy" on jotain +5 asteinen, ja jos lähistöllä on kosteuden saatavilla esim -10 asteinen teräspinta, niin kuiviri huutaa tyhjää, ja vesi on siellä teräspinnalla välittömästi. :) Tästä on kokemus m/s Suukossa. Uretaanilevyt, finnfoamit sekä styrox ei tule kyseeseen,koska teräslevyn ja eristelevyn väliin jää aina ilmatilaa, jonne se höyry löytää tiensä.  50 millisen villan hinta on n. 4 euroa/m2.

Toinen vaihtoehto on ruiskutettava umpisoluinen uretaani. nimenomaan umpisoluinen. Pullouretaani on avosoluista, ja siksi se vettyy. Ja hengittää läpi myös. Uretaanin huonoja puolia on hinta, ja paloturvallisuus. Se kehittää hirmuisesti palokaasuja, ja palaa hyvin. Muoviahan se on.

On olemassa joitain kondensoimisen estäviä/vähentäviä maaleja, mutta ne ovat avuttomia fysiikanlakien edessä: Riittävästi kosteutta, ja vettä tulee ihan varmasti. Ne myös toimivat eri lailla: imevät kosteuden ja levittävät sitä laajemmalle alueelle. Ei siis tule kyseeseen, ainakaan maalaamattomalla teräspinnalla.

Sattumalta löysin uudehkon tuotteen, joka vaikuttaa lupaavalta. Penosil EasySpray. Pienveneilijälle varmastikin aika unelma, ja moneen muuhunkin. Eristysarvo vastaa liki umpisoluista, eli tosi hyvä. Tuossa videopätkä. Tuotetta on saatavilla ainakin IKH:lta: (clic)  Toivotaan että pysyy tuotannossa. kolmella pullolla luvataa 100 litraa vaahtoa. Jos heittää alle 10 mm kondensoitumisen estävän kerroksen, ja sitten siihen 75 milliä villaa päälle, niin saattas tulla hyvä, Käytännössä vastaa n. yli sataa milliä villaksi muutettuna tällöin. Lisäksi väitetään, että tämä staffi olisi umpisoluista. 10 mm vaahdotuksella neliöhinta on jotain 6 euroa. 

Penosil EasySprayn mainosvideo. 

Ruisku-uretaani tilattuna nomaalisti, en tiedä paljonko se maksaisi, (joku mielikuva että Suukkon se olisi ollut 3 tonnia ruuman osalta) vaatii kuitenkin päälle 50 millisen villan paloturvallisuuden kannalta. Villa ei hengita niin paljoa, että uretaani saisi ilmaa palaakseen. Lähinnä ajattelen jotain kaapelipaloa, tms.

Toisaalta teräspinta, varsinkin uutta tehtäessä pitää kuitenkin maalata, ja näin ruisku-uretaani puolustaa paikkaansa, koska maalausta ei tarvitsisi suorittaa erikseen. Palavien eristeiden huonoksi puoleksi pitää vielä mainita se, että jos paattia pitää hitsata esim ulkoa päin, niin uretaanit pitää purkaa sisältä pois. Ja se on työlästä.

Btw, Lasikuitipaateissa uretaani menee varmaan paremmin, koska lasikuitu on palavaa ainetta jo lähtökohtaisesti. Eikä lasikuitupaattia tarvitse hitsata.

Tossa vielä pikainen yhteenvetotaulukko.

Käytännössä levytavara on poissuljettua laiva/venehommissa aina. Koska sitä ei saa tiiviisti seiniä vasten. Taulukko on teräspaatin näkökannalta, lasikuituisessa ruisku-uretaani saattaa olla paras. Myös villa toimii hyvin, koska lasikuitu ei ole ihan niin hanakka kondensoimaan huonomman lämmönjohtavuutensa takia. Niin, ja toi umpisoluinen ruisku-uretaani on aika kovaa, se vahvistaa jopa rakennetta ja poistaa kumisevia äänia. Noissa ruisku-uretaanin kohdissa voisi olla äänieristyksen kohdalla vihreä ruksi mielestäni, vaikkakin rakennuskäytossä väitettiin äänieristyskyvyn olevan huonompi.  

Otetaas vielä vertailu, jossa ensin ruiskutetaan uretaania estämään kondensoituminen, ja sitten villaa päälle eristekyvyn lisäämiseksi. Tämä kombinaatio on puolittain hyvä myös paloturvallisuuden kannalta, koska villan alla uretaani ei saa happea, ja ei tällöin pala. Puolittain siksi, että jos ulkoa päin tarvitsee hitsata, seinä pitää purkaa sisältä. muuten käy käry. 

Yhteenveto! 

Lisäsin ilmanvaihdon tarpeen taulukkoon. Voittaja näyttää olevan selkeästi uretaani-villarakenne, varauksin. 

Jos ei ole rahaa paljoa, ja käyttö on satunnaisempaa, kuten huvivenekäyttö, jolloin rakenteet kuivuvat välillä, ratkaisu on selkeästi villa. Jos taas käyttö on ympärivuotista asumista, ja rahaa riittää hieman enemmän, sekä korjaustarve pieni (hitsaamiset, jne) uretaani-villa yhdistelmä on ykkönen. 

Suukko II:n kohdalla taidan päätyä kompromissiin: Ostan kriittisiin paikkoihin, kuten esim kansien alapuolet ja mutkikkaat kohdat, palkit, jne, tuota Penosil Easyspraytä. sillä saan pienen 10 millisen urtsukerroksen estämään kondenssin.. Vesirajan alle en sitä laita korjaustarpeen sattuessa. Sitten villaa päälle reilu satanen. :)

Saatavana on muuten myös ebaystä esim FrothPack tai HandySeal, umpisoluisa 2-k uretaania DIY asennuksiin valmiissa paineastioissa. Halpaa se ei ole, ja se johtuu noiden kemikaalien hinnoista. 

Tämmöistä tässä, uuden laivan miettimistä siis. :) 

Edit: Tuli juuri tietoa mootama päivä sitten: Palamaton uretaani. Sellaisella on tutun paatti puhallettu, kallista, mutta loistava lopputulos. Ainoa negatiivinen asia oli se, että äänen eristyskyky on kuulemma todella huono. Eli villaa lisäksi, niin sekin paranee. 

Venttiileitä ja vesiurheilua vanerilevyllä.

Reikää kylkeen.

Hm. miks ihmeessä tuo kuva on taas eri päin, kuin pitää. Reikä kuitenkin näkyy paarpuurin kyljessä.

Rälläkällä hyvinkin leikattu. K-raudasta ostetut pikkukoneen laikat on muuten aika paskoja.

 Keulapotkurin hydrauliputket sattu tohon eteen, täytyy hieman taivutella.

Ja tuossa ne venttiiliaihiot. Hitsasin sisäpuolelle "kauluksen", jota vasten liimamassalla lasi sit paikalleen. Lasit tuli Porissa olevasta Puurilan lasiliikkeestä. 8 milliä paksuja, ja 210 halkaisijaltaan. Luulis kestävän. Tais olla 10 € / kpl.

 

Kipunoita.

Villaa lattiaan. Huomaa miehistöpaita..

 

Oltiin kovin kansalaisaktiivisia. huomattiin, että porin hyötykeräyspisteestä puuttuu puunkeräys. Perustettiin sitten siihen hyötypuunkeräys. Tuo lautakasa tuossa maassa jätettiin malliksi. Toivotaan, että joku tuo siihen astiankin.

 

  

Illan tullen pompittiin mereen ja vedettiin marinolla lapsia vanerilevyn päällä. Vaneri löytyi tuosta kannelta, leikkasin siihen vaan reiän narulle. :) Hauskaa puuhaa. Vesi tosi lämmintä. :)

 

Hyppy.

 

 

Aukko laipioon ja villaa seinille, sekä karanneen lautan paluu.

Joulu tulee. Kinkku hommattu (pakaste) ja muutakin eväspuolta.
On myös kovin mukavaa puuhailla rauhassa, Tuli leikattua reikä konehuoneen ja 2. ruuman välille. Ruumaan kun ei pääse muualta, kuin kannella olevan lastausluukun kautta.

Tossa yllä kuvassa tilanne ennen reiän tekoa. Tai oikeastaan tossa on jo hieman leikattu pystysuuntaan. Edestä piti purkaa toi vanha pilssi/hätäpumppu pois. Se oli aika tehokkaasti jumittunut. Katkoin myös sen putket, mutta niin, että ne voi liittää uudelleen, mikäli tulee laitettua uusi pumppu. Sähkömoottori jäi nököttämään vielä tuohon alas. Se näyttäs muuten olevan 2 nopeuksinen, 1500 tai 3000 rpm.

Ja tossa sit reikä. Vesitiivis ovi on tarkoitus tehdä tuohon, kunhan ehtii. Näyttäs kyllä olevan aika halpoja Kiinassa, muutama sata dollaria. Rahdista en tiedä. Tässä linkki oviin, kateeks käy noi hinnat..

No, Avasin ruuman luukun kannelta, ja viskasin eilen hommaamani 12 pakettia villaa ruumaan. Luukku takaisin kiinni ja itse menin tuosta tekemästäni aukosta villojen perään. Laittelin 4 pakettia seinille ja kattoon hieman malliksi. Yhteensä villan paksuutta tulee 100 mm. Tämä ei nyt ole ihan oikea tapa toisaalta, koska veden kondensoitumisvaara teräkseen on olemassa. Uretaani olisi ollut paras, mutta lompakko ja aikataulu ei anna periksi nyt. Täytyy tarkkailla kondensoitumista. WC-tilojen seinät on toteutettu samalla tavalla, eikä siellä ole runsaammasta ilmankosteudesta huolimatta vielä näkynyt kondensoitumisen merkkejä.
Periaatteessa jos kiinnittäisi huomiota huoneilman kosteuteen, niin en usko, että ongelmia tulee. Mikäänhän tuolla ei homehdu, vaikka kosteutta tulisikin. Ruostuu vaan korkeintaan.

Koolaukset on alkuperäisiä. Kaarien väliin menee juuri hyvin 50 millinen villa, ja koolausten väliin toinen mokoma, eli yht 100 milliä. Myös kattoonkin. Huonekorkeutta tuonne jää 2,2 metriä suunnilleen.

Sitten tuli vastaan kummallinen putki, joka näkyy tuossa toisessa kuvassa leikkaamani aukon oikeassa reunassa ruuman puolella. Se menee kannelle, jossa kierrettävä messinkinen korkki, ja alapää häviää lattiavalun sisään. Alas menee toinenkin putki, joka häviää pilssikaivon uumeniin. Täytyy tarkastella pilssikaivoa tarkemmin, kunhan ehtii.
Putkien kannella olevista korkeista paljastui neukkukirjoitusta, jota tulkkasimme parhaan mukaan. Korkeissa oli selvästi: Taemman ruuman -teksti ja jotain ehkä kuivaamisesta tai mittaamisesta, josta ei sitten kuitenkaan tullut selkoa. En tiedä, onko lattian alla vielä jokin säiliö, vaiko onko toinen putki pilssikaivon veden mittaamiseen, ja toinen sen tyhjentämiseen tarkoitettu. Kaivon tyhjennys on kuitenkin tapahtunut konehuoneessa olevalla pumpulla.  Tietenkin voisi ajatella, että jos ruuma on täynnä jotain bulkkia, niin jostainhan mahdollinen veden määrä olisi hyvä mitata.

Tossa alla terä, jolla leikkasin. Siis tein tuon aukon puukkosahalla. Laipion ainevahvuus oli n. 4 milliä, ja noita teriä kului 1 kpl. Siksi laitoin kuva terästä, koska noi on ihan parhaita. Monet sulaa käsiin jo alkusenteillä. Tossa tuli kuitenkin nelisen metriä leikkausta. Puukkosaha on siitä kiva, että ei kipinöi ja on nopeempi kuin rälläkkä. Polttamalla menis tietenkin hyvin, mut pitäisi tehdä kaikenlaista palosuojausta ja palavan maalin katku ei sinällään miellytä nenäsolujani.

Lopuksi vielä kiitokset asianomaisille, kun välititte tiedon löytyneestä pelastuslautasta, joka katosi meiltä viiko sitten .Lautta oli ajelehtinut Mäntyluotoon, Porin satamaan. Siellä joku ystävällinen henkilö oli nostanut sen maihin. Sitten paikallinen keskipiste, Kaupparannan kioski, oli toiminut tiedonvälittäjänä. Niinpä me shevyllä käytiin hakemassa se, oikein tullin porttien takaa.

Lämmöneristystä jäissä

Pakkanen panee, ulkona näyttäs olevan -7 astetta. Ensimmäistä kertaa jää ympäröi Suukon. Outoa, tuulee, mutta ei keinu yhtään. Jää pitää veikeää ääntä, ripisee ja narisee.

Sitten eristettiin konehuonetta lisää, kivivillalla. Nyt konehuoneessa on tankkeja lukuunottamatta liki joka paikassa, hieman vesirajan alapuolelta ylöspäin, 50 milliä villaa. Eron huomaa heti, nimittäin messin lattialla. Messi kun on konehuoneen yläpuolella, ja lämmin konehuone toimii asuintilojen lattialämmityksenä. Konehuoneen lämpömittari näyttää 15 astetta, ja pilssitilassa on 4 astetta.  Vesirajan alapuolelta en aikonut eristää, koska periaatteessa vesi on sulaa laivan alla, ja tuo itseasiassa lämpöä. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että on turha koittaa lämmittää laivan alimpia osia yli veden lämpötilan, koska silloin lämmittää merta, ja sitähän riittää. :) Tarkoitus on, että alimmat osat pysyisi plussan puolella. Ihan siksikin, että otamme paarpuurin puoleisista, alemmasta pohjaventtiilistä talousvetemme.

Myös ahteripiikkiin, jossa on peräsinkoneisto, tuli leikattua 2 pakettia 50 millistä kivivillaa. Ahteripiikin ja konehuoneen välillä on terässeinä, elikkäs laipio. Periaatteessa tämän seinän olsii voinut eristää, jolloin konehuoneessakin olisi pysynyt lämpö paremmin, mutta ahteripiikissä kulkee saunan vesijohdot ja myös septitankin putket, niin parempi, kun on lämpöisempänä sekin. Periaatteessa tosta ahteripiikistä sais aika paljon varastotilaa, kun laudottaisi/levyttäisi nuo villat piiloon. Korkeus toisessa päässä (konehuoneen seinä) on vajaa 2 metriä kuitenkin. Ja madaltuu tuonne perään päin mentäessä.

Eihän toi 50 milliä paljoa ole, mutta tuntuu vaikuttavan aika hyvin. Kivivillaa siksi, että kastuessaan se kuivuu huomattavasti nopeammin, kuin lasivilla. Muutenkin laivojen/veneiden eristykseen suoritellaan näköjään tuota kivivillaa. Vaihtoehtoisesti ruisku-uretaani olis aika loistavaa, lukuunottamatta palonarkuutta ja avunmuodostusta tulipalon sattuessa. Ja toi villalla eristäminen on kivaa siksi, että sitä voi ostaa tarpeellisen määrän työ/rahatilanteen mukaan..