"Veneily"pätevyydet: Aina ei kansainvälinen kortti kelpaakaan. (Saksassa ei juuri ollenkaan)

Huomenta, ja hyvää perjantaita! Kirjoitin "veneily" sitaateissa siksi, koska tämä on jo tämän kokoisella aluksella (23,8 m BT 86) laivailua, ainakin Saksan mielestä.

Kansainvälinen huviveneen kuljetajan kirja (Linkki Wikipediaan) on UNECE:n kehittämä asetus 40 (linkki englanniksi) ,poistamaan eri maiden välillä olevia "ajokorttieroja", ei-ammattimaisessa vesillä liikkumisessa. Määräykset kuitenkin vaihtelevat eri maittain todella paljon. Lisäksi on eri tapoja määrittää, mikä on kortin vaativaa ajoa milläkin kokoluokalla, ja mikä ei. JOtkut mittaavat pituutta, jotkut painoa, jotkut käyttötarkoitustakin. 

Suomessa jokainen saa ajaa alle 24 metristä, ja koneteholtaan alle  500 kW (Edit: tämä tehoraja on nykyisin poistunut, toki on ikäraja)  alusta ilman mitään korttia. Suomi onkin niitä harvinaisia maita, jossa tälläinen kortittomuus on mahdollista. Esim. saksassa jo purjevenekin vaatii pätevyyden. 

Huvivene muuttuu suomessa huvialukseksi pituuden ylittäessä 24 metriä. Tällöin kipparilla on oltava tämä KVHK-kirja, joka oikeuttaakin sitten kaikkien bruttovetoisuudeltaan alle 500:n kokoisten huvialusten kuljettamiseen. Bruttotilavuus, Bruttotonnage (BT) tulee englannista, viinitynnyreiden koosta, ja kuinka niitä mahtuu laivaan.  Bruttovetoisuus on aluksen tilavuutta kuvaava laskennallinen mittayksikkö, jota on hankala selittää yksinkertaisesti. Suukko on rekisteriotteen mukaan kuitenkin juuri alle 24 metriä. Eli se ei tarvitsisi "ajokorttia"

Trafin myöntämä normaali kansainvälinen"veneilykortti", jossa sisä- ja rannikkovedet, moottorialukselle (I, C, M) klikkaamalla kuvan saa suuremmaksi.

Rajan ylittävät alukset saattavat olla  yli 50 metriä pitkiä. BT on siis täysin laskennallinen yksikkö, eikä sillä ole mitään tekemistä uppouman tai painon kanssa.

Huom, tässä on kuitenkin pieni epäsevyys: Jossain puhutaan Gross tonnage:sta (Gross tonnage (GT, G.T. tai gt) (eng. wiki) ja toisaalla Brutto tonnage:sta (BT) Kuitenkin nämä ovat eri, kuin BRT joka on Brutto register Tonnage, eli rekisterissä ilmoitetut bruttotonnit. Esim tässä wikipedian tekstissä: "Bruttovetoisuus (engl. gross tonnage, GT) on aluksen (laivan tai veneen) kokonaisvetoisuus. Se käsittää käytännössä koko aluksen tilavuuden." Yksikötön bruttovetoisuus lasketaan volyymista kaavalla: (linkki suom. wikipedia)

Mutta Saksa ei esimerkiksi periaatteessa tunne yli 20 metristä huvivenettä (huvivene on saksassa Sportboot). Tai tuntee, mutta se vaatiikin jo ammattikortin. (Huom eri kortit jopa eri kanaville, ja merelle) Tällöin tulee ristiriita, koska tämä trafin kortti oikeuttaa ajamaan vaikkapa 50 metristä alusta missä vaan sijainnissa, (kanavat tai meri, jne) kunhan  GT (tai BT) ei ole yli 500. 

Tulkinnat kuitenkin vaihtelee  suuresti. Omakohtaisesti esim . Lauenburgin poliisin mielestä mitään korttia ei tarvita alle 24 metriselle, toki vain suomalaiselle. Mutta Berliini poliisin mukaan pitää olla  vähintään E huvialustodistus, (eli tälläinen siis löytyykin, linkki saksaksi tässä )  Tai "Binnenschifferpatentverordnung:n  (BinSchPatentV)" mukainen ajokortti jolloin max pituus 25 m tai C2-luokan (Schiffer-patentti C2) jolloin paatin max pituus. 34,99 m. Nämä siis saksalaisia "kortteja" Suomessa myönnetyllä kansainvälisellä kortilla ei ole mitään merkitystä. Korkeintaan sillä saa vierailla, mutta vuoden aikana pitää ajaa oma uusi "saksalainen kortti" (linkki ADAC:n saksalaiselle sivustolle) ja tässä toinen linkki, jossa pituudet ja vaadittavat "kortit" kanaville. (Saksaksi) 

Tulee huomata, että saksan "kanavat" noudattaa meriteiden lakeja, vaikka niillä vaaditaan eri pätevyydet kuin merellä. Saksan merialueilla saksalaisella perusmallisella huvivenekortilla (Sportbootfyhrerschein) saa kuitenkin ajaa yli 20 metristä alusta, kanavissa taas ei.

Tässä täytyy mainita erikseen tuo Tampereen navigaatioseura https://www.tans.fi/, jolla sisämaasijainnista huolimatta on hyvä ymmärrys myös Euroopan säännöksistä ja sisävesiliikenteestä. Koska heillä on myös natiivisaksan osaajia. Suosittelen lämpimästi heidän koulutuksia, koska niistä saa myös käytännön osamista, eikä pelkkää karttateoriaa. 

Käytännössä muuten tunnen monia mm. suomalaisia, jotka ajavat tuolla Trafincom:n myöntämällä huvivenekirjalla. He eivät ilmeisesti ole tietoisia, että se ei ole kelvollinen saksassa kuin hetken, ja vain  turistitarkoituksessa. Eli olet lomalla saksassa hetken, etkä ole kirjoilla.

Trafilta saa toki myös apua näissä ulkomaiden korttihommissa, mutta heillä ei luonnollisestikaan ole paikanpäällä koettua tietoa heti juuri käsillä. 

Sitä en tiedä, kuinka helposti tämä suomesta hankittu "kortti" kääntyisi saksalaiseksi vastaavaksi. Esimerkiksi tuo kanavakortti C2 vaatii lääkärintodistukset toistuvasti, kuten vaikka ammattiliikenteen kuorma-autokortti. Tämän "venekortin" "kääntämiseksi" on kyselyjä meneillään. Trafi, konsulaatti, jne. Kirjoitan lisää kun asiat selviävät.

Edit 08.12.2020

Lisää inkkejä aiheeseen:

UNECE 40 ohje Euroopan taloualueella (linkki)

UNECE 40 ICC Resolution (linkki)

ECE-TRANSPORT INLAND WATER (linkki)

Asetus Saksaksi, jossa mainitaan tämä vuoden siirtymäaika (linkki)

Lisäksi tähän soppaan laitetaan EBA, European Boating Association, joka sanoo näin: (linkki)

Edit 20.12.2020: Todellakin saksassa veneilevän kannattaa ottaa huomioon nämä asiat. Kaikki, jotka ovat kirjoilla saksassa, heidän suomalainen KVHK-kirja ei ole kelvollinen. Turistillekin vain vuoden. Kanavapoliisit ovat toisinaan tiukkoja tästä, vene saattaa jäädä siihen paikalleen. Kortin käänrämismahdollisuuksia ei ole, eli pitää mennä saksalaiseen koulutukseen. Jos kieli ei taivu (saksaksi kaikki), niin se on pattitilanne.

Tässä selvityksessä on ollut mukana Traficom, Berliinin jokipoliisipäällikkö, Tampereen Navigaatioseura, ja muita yksityisiä henkilöitä. Voin pitää jonkin luennonpätkän, ja avata asian kokonaan sitten kun olemme suomessa takaisin. 

Jotta näin. Meikäläinen lähtee hakemaan puutavaraa uusiin saunan lauteisiin. Entiset kun tehtiin väliaikaiseksi merellä, muistaakseni maarianhaminan satamasta löytyneistä käytetyistä terassilaudan jätepätkistä. Viikonloppua!

 Tässä lopuksi kevennysvideo. Kuinka telakoida alus kymmenessä sekunnissa. Aika hurja systeemi! Jäisi kyllä tekemättä itseltä todennäköisesti. (linkki) Btw, Sivusto käsittelee lähes saman kokoista "asuntolaivaa"

Saksan kanavat ja ilmaisia karttoja

Ei siis televisiokanavat, vaan vesireitit. ns. Wasserstrasse
Saksassa ajetaan paljon rahtia vesiteitse. Siksipä onkin saatavilla hyvää materiaalia, syvyyksistä ja sillankorkeuksista.
Kanavilla on luokitukset. Matalimmat sillat ovat 2 metriä, korkeimmat toistakymmentä.
siltojen korkeuden lisäksi ongelmaksemme tulee syväys, joka vaihtelee puolesta metristä n. viiteen. Tällä hetkellä esim. Elbellä on jokin ongelma: Siellä on vain 80 cm vettä! Kanavathan ovat tehty jokipoomuille, jne. Eikä Esim SuukkoI mahdu mitenkään Berliiniin ilman mastojakaan. Katselentätä siksi, että pitää tietää, paljonko leikataan matalammaksi tuota SuukkoII:sta.

Linkki tässä Saksan kanavakarttaan, jonka voit ladata koneellesi ja 

vaikka tulostuttaa seinälle (clic)

Näitähän katselen siksi, että heinäkuun lopulla kaiketi päästään lähtemään Suomesta tuolla Suukko II:lla kohti nykyistä kotikaupunkiamme, Berliiniä. Iso nuoli Berliinin kohdalla. Pienet punaiset nuolet mahdollinen reittimme, eli Travemündestä sisään ja sitten meneekin aikaa kanavissa. Puolan kautta Oder-jokea pitkin ei ilmeisesti syväys mitenkään riitä. Nuo siniset nuolet ovat vaihtoehtoinen suorempi reitti, mutta ilmeisesti liian matala. Perämies tossa juuri noituu noita karttoja huuli pyöreänä ja kiroilee..:D

Ja btw, meillä ei ole mitään navigointilaitteitakaan. Ja pitänee selvittää jos kerkee ton kanavakortin opiskelemaan.

Lisäksi hankintalistalle kesän aikaan menee ihan kaikkea mahdollista. Listaan tähän jotain itselleni muistiin merenkulkuun liittyvää, ja saapa tuo perämies lukea tästä.
-navigointisofta ja tietokoneet x2 (toinen läppäri) ja paperikartat, varsinkin kanavista.
-kiikareita, AIS, yms..
-VHF puhelin, mielellään sillä hätäpainikkeella.
-hakuvalo
-mielellään ylimääräinen plotteri, jossa kaiku (kanavien veden korkeus vaihtelee aika hyvin)
-pelastusliivejä
-Kelluntavarusteita
-Hätäraketit, yms
-Vakuutukset
jne...

Netin syövereistä löytyi ilmaisia maailman laajuisia merikarttoja,joita voi jopa ladata itselleen. Tiedä sitten ovatko miten ajantasalla. Jos jollain on kokemusta tästä OpenSeaMaps:sta, niin kuuntelen mielelläni.

Telakka varattu.
Tähän tietoon juhannus menee telakalla Räpsöössä. Puhallus ja maalaus kaikilta niiltä osin, mitkä ovat valmiina. Pohja ainakin. Saamme kaveriksi ilmeisesti Suukko I:n, joka tulee Reposaareen juhannuksen jälkeen. Suukkojen kokoontumisajot! Myös Proj. 697 alusten kokoontumisajot. :D

Luulen että tulee hauskaa! Jos tätä nyt joku Räpsöölainen lukee, niin kunhan toi romu (Anteeksi Suukko II) saadaan tuolta Porvoon edustalta käyntiin ja kulkemaan kesäkuun alussa, niin jokusen päivän jälkeen ollaan siellä kaupparannassa. Toivottavasti kaija ei ole romahtanut enempää.. :D

Bonuksena tähän vielä löytämäni m/s Rumbalotten reissukertomus keski-euroopan kanavista. (linkki tässä)
 Lisäksi Rumbalotten sivuilla on paljon materiaalia euroopan reissuista, karttoja ynnä muuta tarpeellistakin. Hieno blogi/sivusto. (clic)