Valtion ja kuntien maksuttomat laiturit, ja niiden sijainnit.

Tämä on nyt mielenkiintoinen juttu. Etsin aikanaan valtion liikennelaiturien listaa, ja nyt se tuli vastaan internetin ihmeellisestä maailmasta ihan yllättäen.

"Piensatamien ja erityisesti vierasvenelaiturien osalta vallinneita puutteita poistamaan luotiin 1980-luvulla venesatama-avustus, jonka tuella saatiin toteutetuksi huomattava määrä laitureita ympäri Suomea." -Lainaus asiakirjasta, linkki lopussa

Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi

Laiturit lyhyesti:

-Valtion rakennnutamia, luovutettu kunnille valmistuttuaan. Hoitovastuu  on kunnilla. Laitureita ei saa myydä, tai muuten luovuttaa ilman lupaa yksityiskäyttöön.

-Laiturit ovat maksuttomia. Joissakin on sähköliittymä, ja vesi. Laitureiden kunto saattaa olla joskus heikko, koska kunnat eivät ole niistä huolehtineet määrärahojen puutteesa.

-Ensisijaisesti tilaa on aina annettava käyttötarkoituksesta riippuen esim. Kalastajille, tai muille työasioissa liikkuville. Esim. saaristosta tulevat viljelystuotteet, rakennustarvikkeiden kuljetus, puutavaran kuljetus, jättenkuljetus (Roska-roopelle terkut!) risteilyt, jne.

-Osa laitureista on osa tieverkkoa. (Tielaiturit, Saariston liikenne esim.)

-Erikseen ovat satamat vieläkin isomille aluksille, joissa on esim. henkilökunta, ja rajattu satama-alue. Nämä ei kuulu tähän aihealueeseen.

-Matkailulaitureita on rakennettu  laivamatkailun käyttöön. Laituri voi olla matkailualan yrityksen tai vastaavan  (hotelli, lomakylä tms.) yhteydessä vain, jos laituri on yleisessä käyttössä.

Jotta maakrapu saa tästä jotain käsitystä, näitä voi verrata esim. moottoritien p-paikkoihin: Siellä voi pysähtyä, mutta leiriytyminen on kielletty.

Näitä siis voi käyttää, ja sopu sijaa antaa. Suukko I:llä reissatessa havaittiin sellainen ilmiö, että jotkut huvivenesatamien pitäjät koitavat periä maksua myös näistä "valtion laitureista"  Se on säädöksen vastaista: Valtion laitureita ei vuokrata kenellekään yksityiselle. Muutama erikoistapaus käsittääkseni löytyy, jossa laituri on myyty/luovutettu jollekin yhdistykselle hallittavaksi.

Suukko I Notö:n "valtion" laiturissa vuonna 2015. 

Käytännössä näissä on Suukko I:llä oltu aikanaan paikan aktiivisuudesta riippuen päivä-viikko. Emme halunneet häiritä ketään, päin vastoin autettiin mm. laiturin siirto-operaatiossa, jne.  Näissä laitureissa tapaa myös muita mukavia isomilla aluksilla liikkuvia tyyppejä, mm. tuulivoimaloiden huolto, kalastajat, yms.


Tässä tämä harvinainen lista 2007 vuodelta ladattavaksi/katseltavaksi/tulostettavaksi. Itseasiassa moni kuntakaan ei tiedä, että heillä on yleinen laituri. :D

Luettelot joissa tiedot laitureista, myös sisävedet:

Kalasatamat A-K 
Kalasatamat K-L
Kalasatamat L-P
Kalasatamat P-V
Kalasatamat V-

Matkailulaiturit A-K
Matkailulaiturit K-M
Matkailulaiturit  M-R
Matkailulaiturit R-U
Matkailuliaturit V-Lajittelematon
Matkailulaiturit Lajitelematon

Merenkulkulaitoksen yhteyslaiturit 
(näiden yhteydessä saattaa olla kiinnityspaikkoja)

Muut laiturit 1
Muut laiturit 2

Odotuslaiturit

Suojasatamat

Tielaiturit 1
Tielaiturit 2

Sijaintikartat rannikko:

Hanko länsi, Inkoo        Himanka-Kalajoki-Raahe        Inkoo-Helsinki-Porvoo

Naantali-UKI-Rauma     Oulu-Kemi-Tornio         Pietarsaari-Kokkola-Himanka

Pori-Kristiinankaupunki      Porvoo-Hamina     Turku ja Turun saaristo

Turun saaristo-Maarianhamina   Vaasan seutu

Sisävedet:

Itäsuomi (sisävesi)

Pohjoinen itäsuomi (sisävesi)    Pohjoissuomi (Sisävesi)


Tutkimus laitureista vuodelta 2007, joka on pääsääntöinen lähde tähän julkaisuun. Siellä on myös selkeästi lainsäädäntöä, mm. tuo

"Kunta ei saa ilman TVL:n lupaa käyttää satamaa muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen eikä vuokrata satamaa kokonaan tai myydä sitä ulkopuolisille"

Eli hyvin monesti löytyy se "valtion laituri" vaikka huvivenesataman pitäjä muuta väittäisikin. Tämä kirjoitukseni ei ole kiusantekoa huvivenesatamien pitäjille: He voivat myydä palvelujaan (vesi, vessat, saunat, jne) vaikka valtion laiturissakin. Mutta eivät voi ottaa "yöpymismaksua" sellaiselta, joka ei käytä heidän palveluitaan valtion laiturissa ollessaan. Laiturit ovat maksettu veronmaksajien rahoilla, aikanaan, ja tämä on sitä hyvää Suomea vuosikymmenten takaa. Silloin ennen kuin yksityistämisvimma iski peruspalveluihin.
Ja mitä enemmän näillä paikoilla on käyttöä, sitä paremmin niitä ylläpidetään. Se on tärkeää haja-asutusalueen liikennöinnille ja sitä kautta liiketoimintaakin tukevaa.

Koko asiakirja ladattavissa tästä. Asiakirjan tekijälle, sori kun pilkoin teosta.

Sitten se loppukevennys. Lappu lattiassa vuokraFiatilla kohti Suomea.. tuttu ajaa Fiatin takas Saksaan, kun mehän hypätään Suukko II: een.

https://youtu.be/xLVP0wo6dDA

Manuaaleja Neuvostoliittolaisiin dieselmoottoreihin, -60 ja -80 luvuilta, Ja öljyluokitusten kääntötaulukko.

Tämä aihe ei varmaan useitakaan kiinosta, mutta piti perehtyä tuohon Suukko II:n apukoneeseen näin etänä, kun tässä on aikaa suomeen pääsyä odotellessa. (Lähdemme viiikon päästä lauanaina) Ja myös ihan mielenkiinnon takia. Vaikka ajattelin vaihtaa sen johonkin länsimaiseen, niin annan sille ehkä kuitenkin mahdollisuuden. Ehkä.

Koneessähän on nyt selkeä käyntihäiriö. Löysin manuaalit, yllättäen venajankielellä. (Linkit alempana) On aika hermoja raastavaa kääntä niitä, kun ovat PDF formaatissa. Mielestäni koko PDF formaatin keksijä olis saanut jättää rauhaan koko homman, ja olisi nauttinut elämästään muutoin.

Moottorillahan ei ole mitään sen kummepaa merkkiä, se on 10.5/13 dieselmoottori, made in USSR
Kyseessään on juurikin tälläinen moottori, videon löysin netistä:

Ja tässä manuaali jollekin jos nyt sattuu pyörimään nurkissa noita moottoreita.. :D  (clic) Kyseisestä paikasta saa myös osia.

Käyttöohje on sinällään vakuuttava. Moottorissa on hehkut ja puolipuristin. Käynnistämisessä suositellaan puolipuristimen käyttöä aina. Alle 8 asteen lämpötilassa hehkuakin tulee käyttää. Sellainen vanha "suolasirotin" malli, jossa hehkuu lanka. Peruskorjausken väli on 5.000-10.000 tuntia, riippuen käytöstä. Kuormittamatonta tyhjäkäyntiä sallitaan max 1 tunti, ja 110 % kuormaa max 2 tuntia.

Öljynvaihtoväli 100 tuntia ! Aika lyhyt on tuo aika. Kun kerran paattiin on asennetu, niin jos käy 24/7, niin siinähän pitäs olla joka neljäs päivä vaihtamassa öljyjä. 500:n tunnin välein ruiskupumpun öljyt ja muuta. 2500 tunnin välein kannet pois, karstanpoisto ja männän renkaiden tarkistus/uusiminen. :D Johan on puuhakas moottori.
Moottoriöljyn lämpötila ei saa ylitäää 95 astetta. Ja termostaatti jäähdytysveten on 75 asteinen. Erittäin kylmissä oloissa moottori pitää täyttää lämpimällä öljyllä ennen käynnistystä, jne

Osien saanti hämmästyttää hieman. Hyvä niin, että saa, ja ko. Neva-Diesel niminen firma on ladannut paljon vanhoja manuaaleja sivuilleen. Mm. Suukko I :n Daldiesel pääkoneen manuaalit löytyy kaikkineen. Linkki tässä (clic) Kaikki on toki venäjäksi, mutta googlen kääntäjä on toimiva ratkaisu. Hiiren 2.painikkeella Cromen selaimessa sivut kääntyy ihan ymmärrettävästi.

Lisäksi ongelmaksi tuli se, että eihän itänaapurilla ole tietenkään mitään SAE luokituksia öljyille. Niinpä ahkeran googlaamisen ja kääntäjän avulla löytyi vasaavuustaulukko.
Tohon SKL:ään menee esim. SAE 30, esim Rotella. Neukkumääritelmä tälle on tuo  keittiöjakkara ja laatikko ylösalaisin (Дп)   sekä 11 numero.  Harmikseni en siis löytänyt netistä saksankielistä manuaali tuolle 6NVD24 SKL moottorille.

Edit 18.5.2020: Ystävällinen lukija oli onnistunut kääntämään Googella englanniksi ton 10.5/13 dieselin pdf-manuaalin. Se on ladattavissa pdf:nä täältä. (clic)

Edit 21.5.2020: SKL 6NVD24 tai NVD 6-24 Manual (Eng) täällä. Kiitos jälleen kääntäjälle. kuvat käännökseen löytyvät alkuperäisestä, joka on täällä :)  Manuaali käsittää konesarjat NVD-48, NVD-36 ja NVD 24, eri sylinterilukumäärin. Katso myös tämän jutun kommentit alla. 

Näköjään joku suomalainenkin on ollut Magdeburgissa kasaamassa noita koneita, kuvassa juuri samanlainen kone kuin Suukko II:ssa. Pikku juttu tässä.

Edit; tässä linkki puolalsisrlke sivulle, jossa ylimalkaisesti tuon SKL koneen arvoja.


Eipä muuta kummallista, omaan kämppäämmekin löytyi vuokralainen pariksi kuukaudeksi, suomen reissun ajaksi. Kämpän annamme pois vasta, kun pääsemme takaisin Berliiniin, koska huonekalut, jne muutetaan vasta sitten Suukko II:een.

Sitten loppukevennykseksi vanha sohvan putsaus mallia "Suukko" :D Uusia videoita alkaa tulemaan ensi viikolla, kun pääsemme Suukko II:n kimppuun.

Saksan kanavat ja ilmaisia karttoja

Ei siis televisiokanavat, vaan vesireitit. ns. Wasserstrasse
Saksassa ajetaan paljon rahtia vesiteitse. Siksipä onkin saatavilla hyvää materiaalia, syvyyksistä ja sillankorkeuksista.
Kanavilla on luokitukset. Matalimmat sillat ovat 2 metriä, korkeimmat toistakymmentä.
siltojen korkeuden lisäksi ongelmaksemme tulee syväys, joka vaihtelee puolesta metristä n. viiteen. Tällä hetkellä esim. Elbellä on jokin ongelma: Siellä on vain 80 cm vettä! Kanavathan ovat tehty jokipoomuille, jne. Eikä Esim SuukkoI mahdu mitenkään Berliiniin ilman mastojakaan. Katselentätä siksi, että pitää tietää, paljonko leikataan matalammaksi tuota SuukkoII:sta.

Linkki tässä Saksan kanavakarttaan, jonka voit ladata koneellesi ja 

vaikka tulostuttaa seinälle (clic)

Näitähän katselen siksi, että heinäkuun lopulla kaiketi päästään lähtemään Suomesta tuolla Suukko II:lla kohti nykyistä kotikaupunkiamme, Berliiniä. Iso nuoli Berliinin kohdalla. Pienet punaiset nuolet mahdollinen reittimme, eli Travemündestä sisään ja sitten meneekin aikaa kanavissa. Puolan kautta Oder-jokea pitkin ei ilmeisesti syväys mitenkään riitä. Nuo siniset nuolet ovat vaihtoehtoinen suorempi reitti, mutta ilmeisesti liian matala. Perämies tossa juuri noituu noita karttoja huuli pyöreänä ja kiroilee..:D

Ja btw, meillä ei ole mitään navigointilaitteitakaan. Ja pitänee selvittää jos kerkee ton kanavakortin opiskelemaan.

Lisäksi hankintalistalle kesän aikaan menee ihan kaikkea mahdollista. Listaan tähän jotain itselleni muistiin merenkulkuun liittyvää, ja saapa tuo perämies lukea tästä.
-navigointisofta ja tietokoneet x2 (toinen läppäri) ja paperikartat, varsinkin kanavista.
-kiikareita, AIS, yms..
-VHF puhelin, mielellään sillä hätäpainikkeella.
-hakuvalo
-mielellään ylimääräinen plotteri, jossa kaiku (kanavien veden korkeus vaihtelee aika hyvin)
-pelastusliivejä
-Kelluntavarusteita
-Hätäraketit, yms
-Vakuutukset
jne...

Netin syövereistä löytyi ilmaisia maailman laajuisia merikarttoja,joita voi jopa ladata itselleen. Tiedä sitten ovatko miten ajantasalla. Jos jollain on kokemusta tästä OpenSeaMaps:sta, niin kuuntelen mielelläni.

Telakka varattu.
Tähän tietoon juhannus menee telakalla Räpsöössä. Puhallus ja maalaus kaikilta niiltä osin, mitkä ovat valmiina. Pohja ainakin. Saamme kaveriksi ilmeisesti Suukko I:n, joka tulee Reposaareen juhannuksen jälkeen. Suukkojen kokoontumisajot! Myös Proj. 697 alusten kokoontumisajot. :D

Luulen että tulee hauskaa! Jos tätä nyt joku Räpsöölainen lukee, niin kunhan toi romu (Anteeksi Suukko II) saadaan tuolta Porvoon edustalta käyntiin ja kulkemaan kesäkuun alussa, niin jokusen päivän jälkeen ollaan siellä kaupparannassa. Toivottavasti kaija ei ole romahtanut enempää.. :D

Bonuksena tähän vielä löytämäni m/s Rumbalotten reissukertomus keski-euroopan kanavista. (linkki tässä)
 Lisäksi Rumbalotten sivuilla on paljon materiaalia euroopan reissuista, karttoja ynnä muuta tarpeellistakin. Hieno blogi/sivusto. (clic)

Ulkonäköasioita teräspaattiin: puuosista tunnelmaa?

Tässä duunireissulla tuli mietittyä ja katseltua erinäisiä ratkaisuita Finnlinesin Finnstar -aluksella. Kyseinen paattihan on sekoitus rahtia ja turismia, jos näin voinee asian ilmaista.

Laillaan pidän tyylistä, jossa rakenteet ovat merikelpoisia, mutta jonkinlaista jahtimaisuuttakin on saatu aikaa. Yllättäen se onkin ripaus puuta, joka tekeekin aika pehmeän ja jopa ylellisen tunnelman.
Erikoista kyllä, esim joissain taideteoksissa tai arkkitehtuurissa puun ja metallin yhdistäminen näyttää hieman tökeröltä. Ne kun ovat niin erilaisia materiaaleja. Mutta ei laivassa, jos puuta ei ole liikaa. Tällöinhän se olisi puuvene, joka kylläkin on vallan kaunis, erilailla.

Pari kuvaa tässä alla:

7.kannen puuovet. Jos kuvittelee tuohon teräksisen valkoisen oven tilalle, niin onhan vaan ankeampi. Pyöreä ikkuna voisi olla myös nätti tuossa ovimallissa.

9.kannen portaat. Teräksen päälle kiinnitetyt puiset käsijohteet ovat silmään mukavat. 

Portaiden kaiderakenteessa (yllä) ruostumaton teräs on mielestäni hieman liika ja kirjava silmälle: pelkkä valkoinen rakenne ja siihen ripaus puuta on rauhallisempi. Portaiden nousu on muuten 20 cm, portaan leveys n. 24 cm. Ihan normi mitoitus. Yli 22 cm nousu alkaa tuntumaan jo kipuamiselta. Veikeä, että raja on liki sentin tarkka.

Tässä vielä pari kuvaa aiheesta lisää. 

Pelastusveneiden vinssin ohjausboksi on saanut puukuoret. Mielestäni hieman hassu, on kuin jostain puisesta vanhasta troolarista tuohon tempaista. Varsinkin kun kannen muut kaapit eivät ole troolarimallia. 

Ja puukaide vs. teräskaide. Pelkkä teräksinen käsijuoste alkaa näyttämään jotenkin puutteellisesta ja paljaalta.

Lieneekö noissa puuovissa teräs sisällä, en tiedä. Koitin tarkkailla ovea, mutta kyllä se vaan tiukkasyiseltä puuovelta näytti.  Ja kynnys oli kyllä todella matala. Huonossa kelissä sopivasti rullatessa kannelle päässyt vesi pyrkii helposti tuosta sisälle. Joskin tuo 7 kansi ei ole keulaan auki, joten aika hurja keli saisi olla. Ilmeisesti on ajateltu niin, että jos tuossa 7 kannella on vettä noita ovia vasten enemmissä määrin, niin peli on siinä vaiheessa jo menetetty..

lämpöeristeet, kondensoituminen, ja paloturvallisuus. Ei ole ongelmatonta ratkaisua, vertailu.

Iänikuinen ongelma laivan tai veneen lämpöeristämisessä on se, että siinä on periaatteessa virheellinen rakenne verrattuna asuintaloon. Höyrysulku on ulommaisena, ja se on 100 % pitävä. Toki näin, koska muuten alus vuotaisi vettä sisään.

Normaalissa maakrapujen rakenteessa kosteussulku on seinärakenteessa lähinnä lämmintä sisäilmaa, eli sisäpuolella. Kosteussulkuhan ei tarkoita mitään vesieristystä, vaan sitä, että lämpimässä ilmassa on aina enemmän vettä haihtuneena, kuin kylmemmässä ilmassa. Ja kun tämä lämmin, kuivaltakin tuntuva sisäilma, pääsee kosketuksiin kylmän pinnan kanssa niin se kondensoituu, eli tiivistyy, ja näkyvää vettä alkaa muodostumaan välittömästi

Kuvassa höyrysulkumuovi omakotitalon yläkerrassa. Mikäli sitä ei ole, niin villat kastuvat talvella, koska kostea sisäilma pääsee tiivistymään ulkoilmaa lähellä oleviin kylmiin villoihin. 50 mm lisävilla

höyrysulun "väärällä" eli sisäpuolella on sallittua ilman että tulee ongelmia. Tällä "väärän puolen villalla" saavutetaan se etu, että esim sähköjohdot ei puhkaise muovikalvoa, vaan ne voidaan vetää tuossa 50 millisessä lisävilloituksessa kätevästi. 

Sama ilmiö tapahtuu jokaisen kotona esim jääkaapissa: Se jääkaapin sisällä oleva taustalevy on kylmä, koska se jäähdyttää kaapin. Ja se on liki aina märkä, koska ovea avatessa kaappiin pääsee lämmintä huoneilmaa, ja myäskin kaapissa olevista ruo`ista haihtuu kosteutta, tähän kylmään pintaan.

Kuvassa se kylmä pinta pisaroineen, johon vesi ilmasta tiivistyy. 

Laivahommissa, ja myös merikonteista tehdyissä taloissa tämä jääkapin esimerkki toteutuu hyvin helposti. Ulkosinät ovat kylmää terästä. Ja jo se, että teekuppi höyryää pöydällä; niin, siitä voi miettiä minne se höyry menee. Sen ei pitäisi kohdata mitään huoneilmaa viilempää pintaa, ennen kuin on poistunut ilmanvaihdon kautta hallitusti ulkoilmaan. Tilanne muuttuu katastrofaaliseksi, kun ajatellaan saunomista,tai pyykin kuivamista ja paljoa ruoan laittoa. Perhe haihdutta hyvin jopa toista kymmentä litraa vettä per vuorokausi. Siitä syntyy väärin rakennetussa rakenteessa kosteusvaurio, joka vastaa ihan hyvää putkivuotoa.

Laivarakenteessa emme pääse mitenkään ohitamaan tätä ongelmaa. Joku oli raknetanut laivan sisälle "talomaisen" seinarakneteen niin, että jätti 10 cm tuuletusraot teräkseen. Tämä on hankalaa, ja siltikin saattaa kondensoitua. Tavallaan koitti siis hävittää ulkopuolella olevan teräskosteussulun eristeiden näkökulmasta.  Myös tilaa menee tähän hukkaan.

Villa. Yhdeksi vaihtoehdoksi jää lähinnä villaeriste joka pitää saada mahdollisimman vähän hengittäväksi. Tällöin pitää huolehtia todella hyvästä ilmanvaihdosta, ja pyykkejä ei kuivata sisällä, paitsi kondensoivassa hyvässä kuivausrummussa. Kondensoivasta ilmankuivaajasta ei ole paljoakaan hyötyä, sillä sen "kylmälevy" on jotain +5 asteinen, ja jos lähistöllä on kosteuden saatavilla esim -10 asteinen teräspinta, niin kuiviri huutaa tyhjää, ja vesi on siellä teräspinnalla välittömästi. :) Tästä on kokemus m/s Suukossa. Uretaanilevyt, finnfoamit sekä styrox ei tule kyseeseen,koska teräslevyn ja eristelevyn väliin jää aina ilmatilaa, jonne se höyry löytää tiensä.  50 millisen villan hinta on n. 4 euroa/m2.

Toinen vaihtoehto on ruiskutettava umpisoluinen uretaani. nimenomaan umpisoluinen. Pullouretaani on avosoluista, ja siksi se vettyy. Ja hengittää läpi myös. Uretaanin huonoja puolia on hinta, ja paloturvallisuus. Se kehittää hirmuisesti palokaasuja, ja palaa hyvin. Muoviahan se on.

On olemassa joitain kondensoimisen estäviä/vähentäviä maaleja, mutta ne ovat avuttomia fysiikanlakien edessä: Riittävästi kosteutta, ja vettä tulee ihan varmasti. Ne myös toimivat eri lailla: imevät kosteuden ja levittävät sitä laajemmalle alueelle. Ei siis tule kyseeseen, ainakaan maalaamattomalla teräspinnalla.

Sattumalta löysin uudehkon tuotteen, joka vaikuttaa lupaavalta. Penosil EasySpray. Pienveneilijälle varmastikin aika unelma, ja moneen muuhunkin. Eristysarvo vastaa liki umpisoluista, eli tosi hyvä. Tuossa videopätkä. Tuotetta on saatavilla ainakin IKH:lta: (clic)  Toivotaan että pysyy tuotannossa. kolmella pullolla luvataa 100 litraa vaahtoa. Jos heittää alle 10 mm kondensoitumisen estävän kerroksen, ja sitten siihen 75 milliä villaa päälle, niin saattas tulla hyvä, Käytännössä vastaa n. yli sataa milliä villaksi muutettuna tällöin. Lisäksi väitetään, että tämä staffi olisi umpisoluista. 10 mm vaahdotuksella neliöhinta on jotain 6 euroa. 

Penosil EasySprayn mainosvideo. 

Ruisku-uretaani tilattuna nomaalisti, en tiedä paljonko se maksaisi, (joku mielikuva että Suukkon se olisi ollut 3 tonnia ruuman osalta) vaatii kuitenkin päälle 50 millisen villan paloturvallisuuden kannalta. Villa ei hengita niin paljoa, että uretaani saisi ilmaa palaakseen. Lähinnä ajattelen jotain kaapelipaloa, tms.

Toisaalta teräspinta, varsinkin uutta tehtäessä pitää kuitenkin maalata, ja näin ruisku-uretaani puolustaa paikkaansa, koska maalausta ei tarvitsisi suorittaa erikseen. Palavien eristeiden huonoksi puoleksi pitää vielä mainita se, että jos paattia pitää hitsata esim ulkoa päin, niin uretaanit pitää purkaa sisältä pois. Ja se on työlästä.

Btw, Lasikuitipaateissa uretaani menee varmaan paremmin, koska lasikuitu on palavaa ainetta jo lähtökohtaisesti. Eikä lasikuitupaattia tarvitse hitsata.

Tossa vielä pikainen yhteenvetotaulukko.

Käytännössä levytavara on poissuljettua laiva/venehommissa aina. Koska sitä ei saa tiiviisti seiniä vasten. Taulukko on teräspaatin näkökannalta, lasikuituisessa ruisku-uretaani saattaa olla paras. Myös villa toimii hyvin, koska lasikuitu ei ole ihan niin hanakka kondensoimaan huonomman lämmönjohtavuutensa takia. Niin, ja toi umpisoluinen ruisku-uretaani on aika kovaa, se vahvistaa jopa rakennetta ja poistaa kumisevia äänia. Noissa ruisku-uretaanin kohdissa voisi olla äänieristyksen kohdalla vihreä ruksi mielestäni, vaikkakin rakennuskäytossä väitettiin äänieristyskyvyn olevan huonompi.  

Otetaas vielä vertailu, jossa ensin ruiskutetaan uretaania estämään kondensoituminen, ja sitten villaa päälle eristekyvyn lisäämiseksi. Tämä kombinaatio on puolittain hyvä myös paloturvallisuuden kannalta, koska villan alla uretaani ei saa happea, ja ei tällöin pala. Puolittain siksi, että jos ulkoa päin tarvitsee hitsata, seinä pitää purkaa sisältä. muuten käy käry. 

Yhteenveto! 

Lisäsin ilmanvaihdon tarpeen taulukkoon. Voittaja näyttää olevan selkeästi uretaani-villarakenne, varauksin. 

Jos ei ole rahaa paljoa, ja käyttö on satunnaisempaa, kuten huvivenekäyttö, jolloin rakenteet kuivuvat välillä, ratkaisu on selkeästi villa. Jos taas käyttö on ympärivuotista asumista, ja rahaa riittää hieman enemmän, sekä korjaustarve pieni (hitsaamiset, jne) uretaani-villa yhdistelmä on ykkönen. 

Suukko II:n kohdalla taidan päätyä kompromissiin: Ostan kriittisiin paikkoihin, kuten esim kansien alapuolet ja mutkikkaat kohdat, palkit, jne, tuota Penosil Easyspraytä. sillä saan pienen 10 millisen urtsukerroksen estämään kondenssin.. Vesirajan alle en sitä laita korjaustarpeen sattuessa. Sitten villaa päälle reilu satanen. :)

Saatavana on muuten myös ebaystä esim FrothPack tai HandySeal, umpisoluisa 2-k uretaania DIY asennuksiin valmiissa paineastioissa. Halpaa se ei ole, ja se johtuu noiden kemikaalien hinnoista. 

Tämmöistä tässä, uuden laivan miettimistä siis. :) 

Edit: Tuli juuri tietoa mootama päivä sitten: Palamaton uretaani. Sellaisella on tutun paatti puhallettu, kallista, mutta loistava lopputulos. Ainoa negatiivinen asia oli se, että äänen eristyskyky on kuulemma todella huono. Eli villaa lisäksi, niin sekin paranee.