"Juurakoihin kasvavat versosilmut ovat parhaimmillaan aikaisin keväällä.
Ne kerätään n. 5 cm mittaisina ja keitetään suolavedessä parsan tapaan tai
käytetään muhennoksiin, keittoihin ja pataruokiin."
"Yhdeltä hehtaarilta korjattavissa oleva järviruokobiomassa vastaa energiasisällöltään 2 000–5 000 kiloa kevyttä polttoöljyä"
Eli sitä voi myös syödä. Haluaisin maistaa ehdottomasti. Tämä ei kuitenkaan ole ruokablogi, joten teknisempään asiaan. Soittimia, koristeita, tyynyntäytteitä, kuivikkeita, energiaa, rakennusmatskua...
Tässä hyvä linkki ruokon historiaan, ja kaikkeen siihen , mihin sitä käytetään. Sekä keruuohjeet eri vuodenaikojen mukaan. Aika linkissä loistavaa vanhaa osaamista.
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B3CE2596C-ED2E-4F7E-A323-70B01FECA614%7D/101300
Sitten nykyaikaan.
Mm. Viro käyttää mestarillisesti kattoina ruokoa. Olen vieraillyt yhdessä (Tönise majatalo muistaakseni) jossa ihastelin kattoa. Katto ei näytä tarvitsevan mitään erityistä: Sama materiaali on sisäpinta, lämmöneriste ja vesikatto. Hiljainen, kestää 70 vuotta. Virossa tehdään myös väliseinäelementtejä, ja paljon muutakin ruokokamaa.
Mielenkiintoinen ruokoblogi, jossa monenlaista. Mm. kokeita polttamisesta ja seinärakenteita. http://ruoko1.vuodatus.net
Hieman virallisempi, Ympäristökeskuksen ruoko -sivustot. Paljon perustietoa.
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Ruoko
Ruo´olle voi olla myös allerginen, kuten muilekin kasveille. Linkissä jonkin koulun puuhasteluja, mutta yllättävän hyvää kamaa tietopuolisesti:
http://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=c575c628-195c-42d1-b815-a59514b6651f
Suppein linkki aiheesta on ehkä suomalainen wiki,enkä tiedä, miksi sen edes tähän laitoin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Järviruoko
Googleen kun laittaa kuvahakuun reed material hakusanaksi, niin tulee kaikenlaista kivaa katseltavaa.
Ja ne laitteet, millä sitä niitetään. Kuulemma huippuhyviä keräyslaitteita ei ole. Tässä linkissä hieman tutkimusta, ja joku oma proto.
Ja vielä TekniikanMaailman juttu ruokorakentamisesta: http://rakennusmaailma.fi/artikkelit/jarviruokoa-kattoon-ja-seiniin
Mielenkiintoista olisi tietää ko. kasvista hieman enemmän. Suomi kun on tälläinen hitech-uskovainen maa, niin luonnon asiat jää varjoon hieman toisinaan.Ruokokattoja ihaillaan lomamatkalla ulkomailla, mutta täällä saattaa olla viherpipertäjän leima otsassa, jos sellaisen tekee. Miksi? No, joo..
Mutta mutta,, voisiko kyseisestä kasvista saada jotain uutta irti jotenkin hienomalla tavalla, kuin murskaamalla kasvit energiaksi tai tekemällä rakennusmateriaalia? Mitkä on kasvin terveysvaikutukset, jne? Syödäänhän sitä merilevääkin. Ruoko rakennusmateriaalina homehtuu huonosti, onko siinä itsessään tehokas lahonsuoja-aine, tms?
Jos tarkastellaan asiaa ilmastomuutoksen puolelta, niin netistä nopsaan katsottuna biomassa pystyy sitomaan hiiltä 100 - 625 tonnia per hehtaari. jos otetaan tuo keskimääräinen lukema. Ruovikon määrän Suomen rannikkoalueilla on arvioitu olevan n. 30 000 hehtaaria, sisävesiltä ei ole vielä luotettavia arvioita. Jos ruovikosta leikataan puolet vuodessa, niin hiiltä tulee nostettua merestä 4500 tonnia. Suunilleen ehkä näin.
2 kommenttia:
Myös levistä voi olla sekä haittaa että hyötyä, jossakin kasvetaan ihan leviä, luulisi leville jonkun sopivan paikan sopivan ehkä ruuaksi tai energiaksi, miksei vaikkapa talvivaaran pilaamia vesistöjä, nehän voisi ehkä jollakin levällä saada puhdistettua ja sitten naarata levät kuivumaan ja bioenergiaksi
Saakohan ruohokaton sadevesia mitenkään napattua talteen ja johdettua kauemmaksi? Ensimmäisenä tuli mieleen, että kouruthan tuohon pitäisi saada :)
Lähetä kommentti