tiistai 3. maaliskuuta 2015

UVC -valoa ja otsonia!

Merivesi, tai tällä sijainnilla Aurajoen vesi, on aika kelvotonta toisinaan. Se tulee meillä pesukoneeseen ja suihkuun, sekä keittiön hanaan. Ongelmaksi on muodostunut hieman veden sisältämät bakteerit. Iho voi kyllä hyvin, paremmin kuin kunnallisvedellä, mutta esim pyykit, seisoessaan hetken pidempään märkänä, alkaa haisemaan aika voimakkaasti. (laiskuutta myös..)

Reposaaressa tälläistä ongelmaa ei ollut. Eli vaikka tutkimuksen mukaan Aurajoki on kohtuu hyvällä mallilla, niin käytännössä se ei sitä ole.

Mietin, millä bakteerit saa hengiltä. Otsoni ja Ultraviolettivalo, ei kloorin kanssa oikein kiinnosta pelleillä, ja se kuivattaa ihoakin. Tarkemmin vielä UVC, koska uv on jaettu A,B ja C luokkiin. Linkki Wikiin tässä.

UVC:llä putsataan uima-allasvettä, vesilaitosksilla sitä käytetään kloorin käytön vähentämiseen, akvaarioissa tapetaan ylimääräistä bakteerikantaa, jne.  UVC vaurioittaa dna-ketjua. Hm, eipä olisi kiva olla dna. Auringosta tulee myös UV:tä, joka onneksi jää ilmakehään. Muuten täällä ei kasvaisi mitään meidän tuntemaa elämää.

Kävin ostoksilla.
 Bauhaus: punainen peltilaatikko, roikkavalaisin, putkiosia, mm automaatti-ilmaaja. Omasta varastosta löytyi tuo suodatinkotelo, vanha valkoinen käsisuihku (josta katkaisin putkenpätkän suodatinkotelon kantaan veden virtauksen ohjaamiseksi). Sitten sähköliikkeestä 125 W elohopeahöyrylamppu (katulampuissa käytetään) ja kuristin.

 Polttimo, 125 W Hg, josta rikoin ulkokuoren.

 Tältä polttimo näyttää ilman loisteainekäsiteltyä ulkokuorta. Elohopeahöyrylamppu on hyvä tuottamaan juuri tarvittavaa UVC:tä.

Romujen sovittelua laatikkoon. Laatikolla on 3 merkitystä: Se estää haitallisen uv-säteilyn leviämisen ympäristöön, suojaa sähkölaitteita (tai käyttäjää sähköiskulta..) sekä kerää otsonia, jota muodostuu laatikon sisälle uv:n ollessa päällä.

 Noin. Kuristin kiinnitetty kanteen, (oikeastaan tässä kävi niin, että polttimo ja kuristin vaihtuikin 50 Wattisiksi vastaaviksi, koska 125W on jo aika paljon tehoa. Katselin nimittäin tarvittavia tehoja netistä, ja tämä 50 W pitäisi riittää ihan varmasti.
Rakentamani laitteen on tarkoitus myös otsonoida vettä. Tämä toimii niin, että kaappiin muodostuu otsonia UV-hajasäteilystä. Ilma ionisoituu UV-säteilyn vaikutuksesta. Otsoni , O3, on tehokas tappamaan mikrobeja, yms muita pöpöjä.
Homma toimii niin, että kaappi on merivesipumpun imupuolella. Putkistossa ja suodatinkotelossa on siis alipaine, kun vettä hansata lasketaan. Suodatinkotelon jälkeen putkessa on tuo automaatti-ilmaaja. (messinkinen pötikkä), jonka sisällä on kelluke. Ilmaaja toimii normaalikäytössä niin, että kun tuo pötikkä täyttyy ilmalla, sisäll oleva kelluke vajoaa alas, ja aukaisee pienen neulaventtiilin, jolloin ilma pääsee pois. Tässä tapauksessa kun joku avaa vesihanan, pumppu käynnistyy ja imee pienen alipaineen ilmaajalle, jolloin kelluke vajoaa alas ja venttiili aukeaa. Avonaisesta venttiilistä imeytyy kaapin otsonoitua ilmaa veden sekaan. Kun hana vaikka keittiössä suljetaan, niin kelluke nousee ylös, ja estää veden tulemisen laitteen sisälle. :)

 Kuvasssa UV päällä. Saapa nähdä, mitä tuhoja uv ja otsoni aiheuttaa kaapin sisällä oleville sähköjohdoille. Tuon suodatinkotelon pitäisi olla uv:tä kestävää muovia. Lasi olisi parempi kylläkin, mutta tähän hätään sellaist aei ollut saatavilla. Sitäpaitsi tuo suodatinkotelo on helppo avata ja puhdistaa. Se kuitenkin sotkeutuu pikkuhiljaa tuohon Aurajoen mutaan.

Tässä laite paikallaan. Punaist aletkua myöten vesi tulee pohjaventtiilistä kaapille, ja jatkaa siitä sitten vesipumpulle. Pitäisi kiinnittää kaappi vielä seinään, jotta ei merenkäynnissä lähde liikekannalle. Takana oleva vanha iso sähkömoottori ei liity asiaan mitenkään, niin kuin edellisessä jutussa asiaan ei liittynyt se kauniimman osapuolen tekemä lohipastakaan.

Joutsen perhe on palannut. :) vaalea leipä teki kauppansa hyvin. :) Kevättä kohden...

Ei kommentteja: