lauantai 30. marraskuuta 2013

laivojen ja veneiden ulkonäöstä ja suunnittelusta

Aloin tuossa pohtimaan tilannetta, visualinen kun olen. Vesillä näkee mitä ihmeellisimmän näköisiä aluksia. Ennen ajattelin, että laiva tehdään hyvin käytännön perustein, ja ulkonäkö sitten lähes sitä, mitä sattuu tulemaan. Törmäsin kuitenkin netissä vanhoja höyrylaivoja käsittelevään sivustoon, ja siellä oli jonkinlaista ohjettakin.

 "Kuvassa on hahmotelma tyypillisestä höyryhinaajan rungosta. Kun aletaan suunnitella siihen vanhan tyylin mukaisia hyttejä, piirretään aluksi kansilinja A-B, joka osoittaa kannen keskimääräisen kallistuksen vesilinjaan nähden. Kohtisuoraan sitä vastaan kuvan osoittamille paikoille piirretään mastolinja ja piippulinja. Tämän jälkeen mastolinjasta etsitään piste D, jonka etäisyys laivan ylimmäisestä umpireunasta on neljäsosa laivan pituudesta. Siitä piirretään janat pisteisiin E ja F, joiden etäisyys laivan keulasta ja perästä on kuudesosa laivan pituudesta.  Muodostunut kolmio E-D-F on kannella oleville hyttirakennelmille varattua aluetta, jonka ulkopuolelle yhdenkään hytin kiinteän osan ei tule ulottua"

Teksti on lainattu kuvan linkistä, sisävesihöyry-yhdistyksen sivuilta, jossa lisää suunnittelutietoa.

Periaatteessa tämä "kaava" tuottaa mielestäni  kauniin näköisiä aluksia. 

Sitten kun on kuitenkin tilanpuute, ja hyttitilaa aletaan rakentamaan niin, että kaikki ei mahdu tuon kolmiokaava sisään, alkaa tulemaan kyllä rumaa jälkeä. Tarkoitan alla olevassa paatissa "pulleutta".
Kuvan paatissa mennään noiden kolmioiden ulkopuolelle. Alus on kuitenkin olevinaan kovin moderni ja tyylikäs.

Eräs ratkaisu tilojen laajentamiseen tyylikkäästi näyttäisi olevan mastot. Piirretään toinen masto toiseen päähän laivaa, ja siitä kolmioimalla saadaan taas äärirajat, joiden sisään hyttirakenteet pitää mahduttaa. Tuossa katselin aika paljon veneiden ja laivojen kuvia, ja näyttää kyllä siltä, että jos noiden kolmioiden sisällä pysytään, niin nättiä jälkeä tulee. Toki mielestäni "päämasto" voi olla takanakin, eikä edessä, kuten vanhoissa höyryissä.

Sommittelin tätä kaava myös Suukkoon pikaisesti, ja  kyllä se suunnilleen istuu suunnileen kohilleen. Kuvassa erilaisia kolmioita piirrettynä "kaavan" mukaan ja muutenkin. Täytyy perehtyä suunnitteluun enemmän, jos tekee muutoksia. Mutta toi sivusto, josta lainasin nämä tiedot, on lukemisen arvoinen. Kiitoksia vaan  sswhy:lle, hienoa työtä.

Tolta pohjalta olis mun mielestä hyvä "kolmioida" paattiaan, olipa kyseessä minkä kokoinen alus vaan.Ei tuu sitten ihan rumaa jälkeä. :) Huomasin muutem että noi Suukon mastot on hieman liian takakenossa.

Edit, poistin toimimattomia kuvia..

Tossa otin yhden satunaisen paatin kuvan, ja kokeilin. Ennen muutoksia alus näyttää tältä:
Laiva näyttää "möhköltä", liian täyteen ahdetulta. Peräosa on jotenkin liian massiivinen, jak eula näyttää huteralta kokonaisuuteen nähden
Sitten hieman soveltaen kolmioita kehiin:
Nyt kun katsoo, niin laiva näyttää minun silmään jo miellyttävämmälle. Perän kansirakenteista on vähennetty osat, jotka jää kolmion ulkopuolelle. Tilat lyheni yhden ikkunan verran. Kolmio on sovellettu hieman toisin, kuin höyrypaateissa. Jatkoin vielä itse runkoa, jolloin ollan lähempänä alkuperäistä kolmiomallia käänteisesti.
Minun silmään paatti näyttää tasapainoisemmalta, Keula ei näytä enään niin rimpulalta, vaikka sille ei ole tehty mitään muutoksia. Hyvä toi kolmiokaava. Ton laivan tyyliin en muuten sano mitään.

Talvi tulee, tällöin kuuluu ostaa villaa.


Heräsin päiväunilta, ja huomasin, että maa on valkeana. Talvi. Samalla kun hain Porin rautatieasemalta Penttinen jr:n, joka tuli viikonlopun viettoon, kävin ostamassa kodin terrasta pari paalia 50 millistä villaa. Oikeastaan ajattelin ajaessani, että mihinkähän sitä tarvitsen. Se vaan taisi olla sellainen pakkoliike, jäänne, että kun tulee talvi, niin pitää ostaa villaa. heh..
Tämä on varmaan sellainen pesänrakennusvietti jostain ammoissilta ajoilta.
Kun saavuttiin Suukkoon, niin villoille keksittiin pakonomaisesti jokin paikka. Ja se löytyi korsteenikuilusta. Tämä kanava on konehuoneen tuuletuskanava, ja samalla kaikkien koneiden pakoputkien kulkureitti katolle. Konehuone on tarkoitus pitää lämpimänä talven, jolloin kanavan joutaa tukkimaan/eristämään. Villat leikattiin mittoihin ja lätkittiin paikoilleen. Samalla loppui öljykattilan piipun kondensssiongelma: se kun tiputteli vettä konehuoneeseen, koska oli niin kylmässä kulkiessaan katolle.

Toinen villapaali lienee hakeutuu konehuoneen seinäeristeeksi, huomenissa.

 Ulkona sataa lunta, josta tulee aika jouluinen mieli. Jr:n kanssa kokkailtiin illankähmyssä kapyysissä, tuloksena 4 pellillistä joulutorttuja sekä koko pellin kokoinen liha-muna-riisipasteija. :) Syötiin itsemme liki ähkyyn. Voitaikina on kyllä aika hyvää kamaa. Enpä keksi mitään voitaikinasta tehtyä, mikä maistuisi huonolle.
.. Ja toki myös laivakoiraa kiinnosti joulutorttupuuhat. Ei liene senkään suu ole tuohesta tehty.  Kolme torttua sai hännän heilumaan ja iloisen ilmeen kuononpieliin. :)

torstai 28. marraskuuta 2013

Laituri kaatuu mereen!

Aamulla heräsin ja katselin ulos, ja WTF??  Kaijassa on yli linja-auton kokoinen reikä!
Yöllä betoninen penkkavalu oli antanut periksi, ja maa-ainekset oli sortunut mereen. Jos tuossa kohtaa olisi ollut auto parkissa, niin se olisi nyt meren pohjassa. Kuvaan saa mittakaavaa, kun katselee tuota mun shevyä, joka siintää Suukon vieressä.
 
Tällä hetkellä täällä tuulee jotain 20 metriä sekunnissa, joten en ollut vielä halukas siirtämään Suukkoa eteenpäin mahdollisen lisäromahtamisen vuoksi. Jos tuossa olisi ollut jokin vene kiinni, niin se olisi nyt todennäköisesti pohjassa. Syväyttä tässä lienee neljän metrin paikkeille.
 
Porin kaupunki tuli aitaamaan alueen, ettei sinne kukaan putoa/aja pimeässä.
 
 
Heh, kaikenlaista. Vähiten sitä odottaa, että mantere antaa periksi..

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Sähkölaitteiden/kodin äänimaailma

Nyt kun Suukossa on maasähköä, niin sitä on tullut pidettyä päällä jatkuvasti. Huomiona on se, että kaikenlaista surinaa ja muuta melua on huomattavasti enemmän.
En tiedä, onko minulla liian tarkka kuulo, mutta esim. puhelimien laturit saattaa pitää korkeataajuista ääntä, sellainen pieni vinkuminen. Jääkaappi, pakastin, lämmityspatterit (kiertovesipumppu ja öljypoltin), loisteputkien / energiansäästölampujen kuristimet resonoi verkkotaajuuden mukaan, tietokoneet, jne. Hyvin nuo erottaa nyt, kun tottui monen kuukauden ajan pelkkään luonnon taustameluun.

Todettakoot tähän väliin, että sähköttömyydellä tarkoitan verkkosähkön puuttumista täältä, valaistus ja lämmitys toimii, olipa "töpselisähköä" tai ei.Eli ei pimeässä jörötetä taskulampun kanssa.

Tiedätte varmaan sen aavemaisen tunnelman, kun sattu sähkökatko. Kaikki laiteet on hiljaa. Tähän hiljaisuuteen jo tottui, ja sitä oikeasti kaipaa. Toissayönä piti käydä kesken nukahtamisen repimässä syöttöjohto irti, kun jääkaapin meteli meni tuulen äänen edelle. Ärsyttävää.

Kokeilkaapa joskus: Vedätte pääkytkimestä asunnon sähköt poikki, vaikka pariksi tunniksi, tai jos ei ole pakastinta, niin vaikka koko yöksi. Sitten makoilemaan sohvalle ja kuunteleman. Äänimaailma on aivan erilainen. Ai niin, tarvitsette kynttilän, kun valotkin menee.

En tiedä, kuinka moni tarkkailee ympäristön tapahtumia kuulonsa avulla, mutta ainakin minä niin teen. Ilman läheltä tulevia taustameluja pystyy havainnoimaan paljon kauemmaksi. Kuulee kävelevän ihmisen tai ohiajavan auton, luonnon eläinten äänet, jne. Vähän sama kuin pyyhkisi sumun pois tuulilasista, näkee kauemmaksi.
Jääkaappi pärjää hyvin yön yli lämpenemättä liikaa. Leudolla ei tarvitse lämmitystä. Mikään muu ei oikeastaan tarvitse jatkuvaa sähköä. Ja ei nuokaan ihan jatkuvaa.

Kuuleminen yleensäkin on aika mielenkiintoinen asia. Korva erinäisine "laitteineen" muuttaa ilman värähtelyt, äänet" sähköisiksi impulsseiksi, jotka aivot sitten tulkitsee asioiksi, joita kutsumme ääniksi. Nyt sitten, kun on jokin taustalla oleva ääni, esimerkiksi jääkaapin hurina, joka tulee korvaan koko ajan. Mutta emme sitä kuule jatkuvasti, koska aivot tuottaa ns. vastaäänen (sähköinen) , joka kumoaa tämän kurvan tuottaman sähköisen impulssin. Tällöin huomio kiinnittyy vain äänien muutoksiin. Jääkaapin sammuessa aivot huomaa eron, ja tapahtuma saattaa saada huomion, ajatuksen.

Samainen "vastaimpulssi" , joskin hitaampi, on esim tasapainoaistimuksessa. Laivan keinumiseen tottuu, ja sitä ei enään edes huomaa jonkin ajan kuluttua, kokee ihminen. Mutta kun keinuminen loppuu mentäessä maihin, alkaakin ihmistä keinuttamaan. Aivot tuottaa vielä ns. vastakeinumista, joka on kumonnut laivan keinumisen laivalla ollessa. Kahden impulssin ero on on tällöin taas suuri, ja erotus tunnetaan keinumisena, vaikka itse alusta ei keinuisikaan.

En tiedä, rasittaako taustamelun kompensoiminen aivoja, mutta itse rentoudun luonnon äänien parissa mieluumin kuin teknisten. Lienee tässä jotain alkukantaista. Keinuu ja humisee, kuin kohdussa. :)

Ja tekniikkaosuus, merivhf pimeni jostain syystä, näyttää E2 koodia näytössä. Ja lämpiän käyttöveden vaihdin on alkanut hieman vuotamaan. Käytettynä sen laitoin paikoilleen puolisen vuotta sitten. Täytyy tutkailla, mikä siihen on tullut. Se on sellainen levypakkavaihdin, ei purettava -mallinen.

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Miksi laivaan muutin?

Minä merelle kotia teen.
Miksi?
Olen kyllästynyt näkymättömiin normeihin.
Olen kyllästynyt itsekkyyteen.
En pidä siitä, että ihmisiä rajoitetaan.
En pidä rautakaupan mainoslehtisistä, joissa oletetaan omakotitalolaisen putsaavan rännejä syksyllä.
En pidä siitä, että kaikki on niin vaikeaa, byrokraattista, epäluuloista.
En pidä ajatuksesta, että ihmiset ei voi luottaa toisiinsa, vaan pitää olla lupa, valtuutus, hyväksyntä, sertifiointi, kortti, koulutus, jne. Asioissa, jotka ei sitä oikeasti tarvitse.
En pidä siitä,että vastuu viedään ihmiseltä pois.

Negaatioiden kautta mennään näköjään.

Elämän pujottelija menee eteenpäin niin, että ottaa vastuun onnistuneista ja kivoista jutuista, mutta kun menee pieleen, niin se on aina jonkun ulkopuolisen tekijän syy. Tästäkään en pidä.

En pidä siitä, että valitetaan jatkuvasti. Ei ole tarpeeki palkkaa, ruoka on kallista, pomot aina kusettaa. Enkä pidä ay-liikkeistäkään. Kenenkään ei ole pakko olla töissä omasta mielestä liian pienellä palkalla tai aikaan, jona ei halua. Ei siihen tarvitse kuin sanoa EI. ja mennä sitten ehkä muualle töihin. Aina tekevälle töitä löytyy, jos niitä haluaa vaan tehdä.

Hmm.

Pidän siitä, että jokaisella olisi mahdollisuus tehdä asioita elämässään niin kuin hyväksi näkee. En tarkoita rahalla hankittua materiaalia ja näennäistä vapauta.
Jos voisin,  haluaisin antaa ihmisille onnellisuuden. Sellaisen tunteen ja rohkeuden tehdä, että elämä ei ole turhaa, eikä vanhana tarvitsisi katkeroitua.

Itse itsensä rajoittaa, vaikka sitä ei heti ymmärräkään.

Tunne siitä, että ei ole kuin köydellä kiinni tässä yhteiskunnassa. Se on jotenkin hienoa minulle. Joku kokee vapauden ehkä toisin. Minulle tämä on pakokeino. Pako kaikenlaisista pienmielisistä määräyksistä ja turhuuksista.
Mielen  pitää saada tuntea vapaus, muuten se kuolee.
Se, joka ei ole kontrollissa ja järjestyksessä "normaalisti", herättää epäilyksiä vain noissa edellämainituissa ikävissä ihmisissä.
Parempi kun on vain vaatimattomasti, ettei tule turhaan suurta hälyä.
Jos vois elää jopa näkymättömästi, eläisin niin toisinaan. Silloin, kun olo on epäsosiaalinen, ja ei jaksaisi selittää mitä teen ja miksi.

Se, että asuu laivassa. Se on niinkuin suoja. Olen luokittelematon.  Minulle ei tule suunnattua mainontaa. Minun ei tarvitse omistaa peräkärryä, ja mennä lauantai-aamuna ruuhkimaan rautakaupan pihalle. Tai minun ei tavitse ymmärtää, miksi naapuri kyttää ikkunasta ja liimaa porraskäytävän alataululle kieltolappuja. En edes sovi vakuutusyhtiön kaavakkeeseen. Liian outoa. Onneksi.

Olen itse vastuussa kaikesta tästä elämästäni. Ja siitä pidän. Silloin olen myös vapaa tekemään ja elämään. Jos jotain sattuu, syy on minun, ei kenenkään muun. Sitäpaitsi, mitä vakuutukset nykyisin korvaa?

Outlaw.
Nyt sitten joku toteaa, että helppoahan se on tehdä mitä lystää, kun on rahaa. Niin. Tässä ei ole muuta ongelmaa minun kohdalla kuin se, että rahaa ei ole. En ole missään liitossa, josta voisin saada korvausta. Olen yrittäjä, ja teen keksintöjä. Paremmin sanottuna innovaatioita. Olen teknisen alan taiteilija. Milloinka taiteilija on rikastunut?
Yrittäjä olen siksi, että se antaa vapauden tehdä enemmän asioita, kuin palkallisena oleminen. Ja keksintöjen tekeminen. Se on maissa täysin laitonta hommaa. Eihän kukaan enää saa tehdä mitään. Varsinkaan ilman koulutusta ja lupia. Tikkailtakaan ei saa työskennellä.  Ahdistaa. Ettei nyt vaan sattus mitään. Uusin suuri haaste oli CE merkinnät, joista piti ottaa tukeva niskalenkkiote. Vaatii käsittämätöntä sitkeyttä oikaista Suomalaisten pienimielisten virkamiesten innokasta ja väärää direktiivitulkintaa, jotta ihmisillä säilyisi työpaikkoja.

Maista määräykset ei yletä tänne. Onneksi. Jos kiipeen tikkaille ja kuolen porakone kädessä, on se oma mokani, ei kenenkään muun. Tykkään ajatuksesta, en kuolemasta, vaan vastuusta. Samaten minulla on vapaus ihan selittelemättä, hmm.. maata katolla ja ottaa aurinkoa, tai rakentaa itselleni tuulivoimaa, tai käyttää itse tekemääni lämmityskattilaa, jne. Ja mikä tärkeintä, tehdä työtäni ihan luvallisesti.
Ja todellakin, haluan olla vastuussa tekemisistäni. Niin itselleni ja muillekin. Ilman mitään diipadaapa-selittelyitä. Täällä se onnistuu mielestäni helpommin.
Onneksi tämä Suomi on vielä tällä kohtaa vapaa maa. Ettei meitä ole ihan vangittu. Ja jos vangitaan, määrätään, säädetään enemmän, niin sitten kyllä irtoo köysi ja maa vaihtuu.



Tälläistä näin lauantai-iltana.

Ps, En kuulemma voi vuokrata mitään videovuokraamosta, koska minulla on poste restante-osoite. heh.. Onkos kukaan koskaan kuullut, että netistä saa leffat halvemmalla, eikä siellä kysellä osoitteita...