Nyt kun Suukossa on maasähköä, niin sitä on tullut pidettyä päällä jatkuvasti. Huomiona on se, että kaikenlaista surinaa ja muuta melua on huomattavasti enemmän.
En tiedä, onko minulla liian tarkka kuulo, mutta esim. puhelimien laturit saattaa pitää korkeataajuista ääntä, sellainen pieni vinkuminen. Jääkaappi, pakastin, lämmityspatterit (kiertovesipumppu ja öljypoltin), loisteputkien / energiansäästölampujen kuristimet resonoi verkkotaajuuden mukaan, tietokoneet, jne. Hyvin nuo erottaa nyt, kun tottui monen kuukauden ajan pelkkään luonnon taustameluun.
Todettakoot tähän väliin, että sähköttömyydellä tarkoitan verkkosähkön puuttumista täältä, valaistus ja lämmitys toimii, olipa "töpselisähköä" tai ei.Eli ei pimeässä jörötetä taskulampun kanssa.
Tiedätte varmaan sen aavemaisen tunnelman, kun sattu sähkökatko. Kaikki laiteet on hiljaa. Tähän hiljaisuuteen jo tottui, ja sitä oikeasti kaipaa. Toissayönä piti käydä kesken nukahtamisen repimässä syöttöjohto irti, kun jääkaapin meteli meni tuulen äänen edelle. Ärsyttävää.
Kokeilkaapa joskus: Vedätte pääkytkimestä asunnon sähköt poikki, vaikka pariksi tunniksi, tai jos ei ole pakastinta, niin vaikka koko yöksi. Sitten makoilemaan sohvalle ja kuunteleman. Äänimaailma on aivan erilainen. Ai niin, tarvitsette kynttilän, kun valotkin menee.
En tiedä, kuinka moni tarkkailee ympäristön tapahtumia kuulonsa avulla, mutta ainakin minä niin teen. Ilman läheltä tulevia taustameluja pystyy havainnoimaan paljon kauemmaksi. Kuulee kävelevän ihmisen tai ohiajavan auton, luonnon eläinten äänet, jne. Vähän sama kuin pyyhkisi sumun pois tuulilasista, näkee kauemmaksi.
Jääkaappi pärjää hyvin yön yli lämpenemättä liikaa. Leudolla ei tarvitse lämmitystä. Mikään muu ei oikeastaan tarvitse jatkuvaa sähköä. Ja ei nuokaan ihan jatkuvaa.
Kuuleminen yleensäkin on aika mielenkiintoinen asia. Korva erinäisine "laitteineen" muuttaa ilman värähtelyt, äänet" sähköisiksi impulsseiksi, jotka aivot sitten tulkitsee asioiksi, joita kutsumme ääniksi. Nyt sitten, kun on jokin taustalla oleva ääni, esimerkiksi jääkaapin hurina, joka tulee korvaan koko ajan. Mutta emme sitä kuule jatkuvasti, koska aivot tuottaa ns. vastaäänen (sähköinen) , joka kumoaa tämän kurvan tuottaman sähköisen impulssin. Tällöin huomio kiinnittyy vain äänien muutoksiin. Jääkaapin sammuessa aivot huomaa eron, ja tapahtuma saattaa saada huomion, ajatuksen.
Samainen "vastaimpulssi" , joskin hitaampi, on esim tasapainoaistimuksessa. Laivan keinumiseen tottuu, ja sitä ei enään edes huomaa jonkin ajan kuluttua, kokee ihminen. Mutta kun keinuminen loppuu mentäessä maihin, alkaakin ihmistä keinuttamaan. Aivot tuottaa vielä ns. vastakeinumista, joka on kumonnut laivan keinumisen laivalla ollessa. Kahden impulssin ero on on tällöin taas suuri, ja erotus tunnetaan keinumisena, vaikka itse alusta ei keinuisikaan.
En tiedä, rasittaako taustamelun kompensoiminen aivoja, mutta itse rentoudun luonnon äänien parissa mieluumin kuin teknisten. Lienee tässä jotain alkukantaista. Keinuu ja humisee, kuin kohdussa. :)
Ja tekniikkaosuus, merivhf pimeni jostain syystä, näyttää E2 koodia näytössä. Ja lämpiän käyttöveden vaihdin on alkanut hieman vuotamaan. Käytettynä sen laitoin paikoilleen puolisen vuotta sitten. Täytyy tutkailla, mikä siihen on tullut. Se on sellainen levypakkavaihdin, ei purettava -mallinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti