Käänteisosmoosi ver 2.0

Eilen illalla goglailin vedenpuhdistuslaitteita. Sattui niin, että Tori.fi:ssä oli myytävänä käyttämätön RO-laitteisto paineenkorotuspumpulla. Laitteen sijainti oli Salo. Kokemusta on vajaan parin vuoden ajalta tuosta käänteisosmoosista, eli RO -laitteistosta, joka tekee meillä juomaveden merivedestä.

Ensimmäisen tein itse akvaarioliikkeen poistomyynistä ostamista kamppeista. Tämä uusi on hieman teollisempi. RO-vettä on juonut koko perhe hyvillä mielin, koirat ja kissat mukaanlukien.

Hinta ei ollut paha, tuli siis investoitua 200 egee vesihuoltoon. Kaupan päälle tuli märkäpuku, parit räpylät ja 2 kpl snorkkeleita. :)

 Ohjekirja ja kaupanpäällisräpylöitä.

 Laatikollinen kamaa. :)

 

Entinen RO-laitteisto meni purkuun, siitä on enempi juttua ja käyttökokemuksia täällä . Toiminnassa se on ollut vajaa 2 vuotta. Kerran vaihdoin toisen etusuodattimen. puhdasta vettä on tuotettu arviolta 20 000 litraa.

Sitten sattui sellainen kämmi, että kun kiikutin laitekuormaa lankonkia (kuvan ihan ylälaidassa) laivaan, niin auton avaimien peränä oleva kangaslenkki tarttui lankonkin kaiteeseen. Näin kun avaimet tippui.. Mutta ei kuulunutkaan molskis, vaan kilahdus. ? Avaimet tippui onneksi alla olevalle laiturinpätkälle. (avaimet tuossa keskellä alhaalla, sininen naru perässään) Tuura sinällään, että tämä rämä laiturinpätkä on monesti veden alla.. Nyt ei. :) Sori huono kuva.

Mutta asiaan...

 Kapyysin tiskipöytään ilmeistyi tuollainen lisähana. (Taustalla näkyvä lohimuhennos ei kuulu tähän juttuun..)

 Entisen RO-laitteiston tilalle kasautui tämä uusi. Kuvassa vas. alakulmassa oleva valkoinen pönttö on puhtaan veden varasto. Suodattimia on kolme. Järjestys on niin, että ensin mutasuodatin, sitten aktiivihiili, ja viimeisenä ennen ro-kalvolle menoa on jokin Resin -patruuna ?? Hartsia? Why? En jaksa asiaa nyt ihmetellä, kun saunaan tekee mieli, ja muutenkin on maha täynnä sitä kauniimman osapuolen laatimaa juttuun kuulumatonta yllä mainittua lohipastaa.

 Laitteisto on rakennettu 24 volttiseksi alun alkaen, ja siihen on lisätty 240/24 V virtalähde (musta laatikko paineenkorotuspumpun edessä. Hyvä on tuo 24 volttisuus: Saan tarvittaessa ajettua akkusähköllä juomavettä. (Niin, siis auringosta tulee akkuihin sähkö, joten tämä kokoonpano sopii kesämökillekin aurinkoenergian perään. ) Joskaan en tehnyt vaihtokytkimiä vielä noille eri jännitteille. Virrankulutus näyttäs olevan 1 A. aika vähän.

Laitteisto toimii niin, että korkeapainepumppu ja veden virtauksen magneettiventtiili on niin kauan auki, kunnes riittävä paine paisarissa saavutetaan. En tiedä, paljonko tuo on, ehkä max 1 bar. Tällöin paisarissa on maybe 20 litraa vesivarastoa. Laitteistossa on painekytkin tulovedelle estäen kuivakäymisen. Eli jos tulovedessä ei ole painetta ollenkaan, laitteisto ei toimi. Se ei ole siis itseimevä, vaan vaatii pienen syöttöpaineen toimiakseen. Laitteisto käynnistyy taas, kun paine on laskenut alas, eli paisari on tyhjähkö.

Sitten tässä vaiheessa voitonriemuisena kapyysiin maistelemaan hanasta tulevaa vettä. Ja se oli suolaista! Mit...  Niin-joo. Laitteistossa ei ollut paikallaan sitä oleellisinta, eli RO-kalvo olikin vielä paketissa, eikä sille tarkoitetun tuubin sisällä...  Tuossa alla kädessä nyt se ihmeellinen kalvorulla, joka poistaa suolat ja radioaktiivisetkin aineet vedestä..

 

 Rulla paikalleen, ja homma toimi. Hiukan alkuun maistui suolalta, kun sitä putkistoon pääsi.

Sitten sellainen sivuhuomio: Kiinalaisissa ohjeissa oli hyvin esitetty, miten paisunta-astia toimii. Olipa sitten kyseessä patteriverkoston, tai kaivopumpun paisari, niin toiminta on sama. Tässä laitteistossa tämä paisari toimii puhtaan veden "akkuna". Laitteisto työntää vettä paisariin, kunnes määrätty paine saavutetaan. Painekytkin katkaisee toiminnan. Hanasta laskettaessa paisarin ilmanpaine työntää vettä hyvin hanalle päin.  Itse puhdistusprosessi on hidasta, vettä menee paisariin pikku liruna.

Alla: Pitihän se entinen RO-kalvopaketti avata, ja ihmetellä. Ei kauhean likainen. Aurajoen savea hieman. Toi on ihan toimiva peli vielä, jätän varaosiksi.

Entinen paineenkorotuspumppu on joutilas nyt. siitä saa aika hyvän palopumpun, tai ejektorilla tehtynä pilssipumpun. Taidan laittaa sellaiseksi monikäyttöpumpuksi, jolla voi siirrellä vesiä eri paikkoihin tarvittaessa.

Ja ah, Ellivuoren hotellilta pari vuotta sitten mukaan nappaamat vanhat mehutiivistekannut.. ne on ollut makean veden varastona, käytössä päivittäin. Entinen RO-laitteisto kun piti käynnistää konehuoneesta, niin kannu oli siellä aina letkun päässä täyttymässä. Ihan limattomat noi kannut on, ilmeisesti vesi on todellakin puhdasta..  Nyt loppui se konehuoneessa ramppaaminen, vesi tulee automaattisesti tiskipöydän hanaan. :)

Edit: Näin parin päivän jälkeen: Vesi on todella hyvää,  ja laitteisto toimii automaattisesti ja muutenkin erinomaisesti. Ensin ajattelin, että laite käyttää tuota merivesipumppua tuntitolkulla, mutta ei. Jokusen tunnin ottaa vettä, ja sitten on ihan hiljaa. :)

Daldiesel, etteikö itävenäjällä olisi koneita osattu tehdä.

Lueskelin tässä mahataudissa makoillessa lisää tuosta Daldieselistä, joka Suukon sydämenä on. Tiedän ihmisiä, jotka on vaihtaneet koneen pois, kun vierastavat itärajan takaa tulevaa kamaa. Ihmettelen miksi?? Yksikin laittoi tilalle Scanian koneen, jostain 60-luvulta. Polttoainetaloudellisuus ja käyttövarmuus on kyllä ihan eri luokkaa tuollaisessa kuorma-auton koneessa.


Daldiesel on muuten valmistanut koneita 1950 - 2006. kappalemäärästä ei ole tietoa, ja ilmeisesti sitä on myyty eri merkkisenä länsipuolella.




Koneen pientä kulutusta on ihmetelty meillä.
Löysin juurikin tälle turbo-välijäähymallille tehtaan speksit.


Tehdas antaa ko. mallille polttoaineen kulutukseksi  (mitattu)160 g/tuotettu kwh. Tämä tarkoittaa sitä, että sisään menee 1,88 kW polttoainetehona, ja ulos tulee tällöin 1 kW akselitehona. Hyötysuhteeksi tulee tällöin 54 %, joka on dieselmoottorille todella hyvä, käytännössä.



Jos tarkastellaan asiaa Carnot`n lain puolelta. Pakokaasujen lämpötila ennen ahdinta on vajaa 300, otetaan nyt vaikka 280 keskiarvoksi. Palolämpötila lienee 700-800 astetta., kun puristuslämpötila on jo 400´C. Tehdas antaa muuten maksimin palopaineelle, 70 bar. Sijoitetaan Carnot:n yhtälöön:
n=1- T2/T1 Eli  1-(280 / 700) saadaan 0,6 , ali 60 prossaa hyötysuhteeksi. Lienee palolämpötila pienempi, koska tämä näyttää liian hyvälle. Mutta toi 280 pakolämpötila on oikeasti vielä alhaisempi, kun turbo sitä laskee hieman.

Kunnioitusta tulee konetta kohtaan. Eikä ihme, että sitä on käytetty myös länsialuksissa. Daldieselin etu lienee palotilan muotoilu. Palotila on männässä, jopa männän sisällä. Siitä juontaa Daldieselin logokin.

 

Pallomaiseen palotilaan johtava aukko on pienempi kuin itse palotila. Logo on tyylitelty aiheesta, eikä kerro totuutta. alla kuva todellisemasta tilanteesta. Muoto aiheuttaa varmasti suuren pyörteilyn  puristettavaan ilmaan, ja polttoaine sekoittuu hyvin. Tuloksena puhdas palaminen.

Veikeetä.
Lisätään tähän vielä reissukokemusta. Suukko painaa nyt n. 110 tonnia, ja kulutus n. 8 solmun nopeudella vaihtelee 15-20 litraa tunnissa. Tällöin tehonkäyttö koneelta akselille 50 prossan hyötysuhteella olisi 75-100 heppaa. Kuulostaa aika järkevälle.
Kulutusvaihtelut riippuu tuulista ja virtauksista, sillä kone pyrkii käymään vakiokierroksilla, ja vauhdin hidastuessa laittaa pökköä pesään automaattisesti.
Aluksen pohjamuoto on hyvin edullinen. Aallonmuodostusta ei juurikaan ole, menee kuin sukkasillaan. :)

Dieselkoneiden hyötysuhteet näyttää tippuvan, mitä enemmän kierroksia koneessa on. Netistä löyty, että hitaille 135 g/kW, keskinopeille 180 g/kw ja nopeille (kuten autot) huomattavasti runsaammin. Vertailuksi Viking Gabriella, netistä ongitun tiedon mukaan, 150 g/kW.  Täytyy kesällä mitata vielä tarkemmin tuo hyötysuhde lähinnä pakolämpö ahtimen jälkeen, ihan mielenkiinnon vuoksi. Saa sitten laskettua paremmin.

Kuva samanlaisesta paatista

Tossa kuva samanlaisesta paatista. On ulkonäkö hieman muuttunut..

Mastoista ja ankkurista tunnistaa, sekä takaosan pyöreistä ikkunoista.

Kausihuoltoa. Tai siis se, mitä pitäs tehdä ennen ensi kesää..

Listaan tähän muistiin itselleni asioita.

1. Pilssipumpun (konehuone) vaihto. Laakerivika.
2. Pääkoneen öljynsuodattimien vaihto
3. Pääkoneen öljylingon puhdistus
4. Kierroslukumittari brykalle (osin valmis)
5. Konehuoneen pilssin puhdistaminen, roskia ja työkaluja.. (aloitettu)
6. Maasähkön vuotaminen runkoon, selvittäminen
7. Konehuoneen ja alakerran aulan välisen laipion aukon oveaminen. (Palo- ja vesitiiveys)
8. Brykan navigointinäyttöjen upottaminen, tjs kiinnittäminen
9. Potkuriakselin boksin vuodon hallitseminen (tippasee, ja valuu pilssiin= turhaa pilssivettä)
10. Apukoneen ja generaattorin koplauksen korjaus.
11. Konehuoneen CO2 sammutusjärjestelmän tarkastuttaminen
Lisäys:
12. Pääkoneen lämmönvaihtimien puhdistaminen merivesipuolelta(osittain aurajoen mutaa..)


Ennen varsin kovempaan merenkäyntiin lähtemistä täytyy saada hyttiosastojen välilaipioon vesitiivis ovi. Konehuoneen ja ala-aulan välinen ovi on myös palo-ovi, jonka listasin tuonne ylös äsken.

  Ja hommat aloitettu silleen, että pilssipumppu vaihtui jo. Toi entinen oli jo vanha asennettaessa n. vuosi sitten. Oli lainassa jollain, ja se sit poltti laakerit siitä, kun on käyttänyt kuivillaan varmaan pari vuorokautta. Prkl. Toi entinen toi kiiltävä, ja uusi jo tuolla pilssissä. Johto täytyy pujottaa vielä tuolta tasojen alta sähkötaululle. Uusi pumppu on Halppiskamaa, muovinen. Huono puoli noissa halppiksissa on se, että imusyvyys on korkea. Eli pumppu ei ala imemään vettä, ennen kuin sitä on yli 10 cm. Grundfosisimi jo 2 cm korkeudesta. :(

 

 Ja sitten tuli avattua noi öljynsuodattimet. Patruunat on 36 x 15 ja reikä 5,5 cm. Täytyy alkaa metsästämään jostain uusia.

 

 

Pari kuvaa uudesta lankonkista. Tossa tulva-aikaan meni hieman hermot, kun vesi oli niin ylhäällä, ja laivasta ei meinannut päästä pois. Ostin alumiinitikkaat, ja vesivaneria. Alutikkaisiin vaneri ruuveilla kiinni, ja siitä tuli aika hyvä lankonki. :) Kevyt ja riittävän tukeva, ja koiratkin pääsee kulkemaan.

Sitten tuossa vielä kuva messin ilpistä. SIlle tulee tuota alumiinitötteröä myöten ulkoilmaa seinän läpi olevasta reiästä. Toimii siis samalla tuloilman lämmittimenä. Parantaa myös hyötysuhdetta aavistuksen, sillä mitä viileämpää ilmaa sisäyksikkö saa, sitä suurempi on ulkoa siirtyvä energia. Saattaa olla, että jo aikaisemmin mainitsinkin tästä.

Pikkutulvaa, merivesi pyrkii maihin.

Laivassa ei mitään hätää, jouduttiin käydä ostamassa kumisaappaita jokaiselle perheen jäsenelle. Kun maissa tiet tulvii. Ei pääse autolla enää laivan lähelle.

Kuva otettu räntäsateessa kaijasta maihin päin. Autolla turha yrittää, kun vettä on 40 cm tuossa tiellä. Alkuviikon tulvapäivä, olikohan tiistain, ei päästy kukaan minnekään. Autot oli kyllä kuivilla, mutta niiden luo pääseminen oli mahdotonta, ellei olisi halunnut kahlata sohjon ja jäälauttojen seassa polviä myöten. Joten pidimme kotipäivän.. Nuorisolla ei ollut mitään sitä vastaan, että eivät päässeet kouluun. :)

Tälläinen pikapäivitys. Huomenna menemme katsomaan mielenkiinosta Rauman merenkulkuoppilaitoksen koulutusalusta, joka on myytävänä ilmeisestikin.