Ihminen on harakka.

Tarkoitus oli ostaa uppopumppu, ihan varalle. Ja ostinkin. Oli sillä sellainen tehtävä, että 1. ruumassa kokeeksi oleva oleva kuution muovinen painovesisäiliö piti tyhjentää, koska pakkaset on nyt olleet valloillaan jo useita päiviä. Vesi tietenkin jäätyy, ja sitten säiliö halkeaa.

No, Motonetissä pällistelin uppopumppuja. Halusin mahdollisimman hyvän, mutta en kuitenkaan ottanut tukusta (Ahlsell) Grundfossin pumppua, joka olisi ollut paras.
 -Sen pitää olla ruostumaton, kiiltävä, tehokas ja kestävä, oli mielikuva päässäni.

Kiiltäväkuorinen 60 € hintainen pumppu näytti kohtuullisen hyvälle. Tutkailin alaosaa, kun halusin tietä, voiko pohjan irrottaa siiven puhdistamista varten.  Pohja ja alaosa olikin muovia.
Sitten tutkailin halvempaa kokonaan muovista 45 euron hintaista  vastaavaa pumppua. Pohjaosa oli tismalleen samanlainen. Myös poistoputki ja liitin. Elikkä RST-pumpussa onkin vain ulkokuori ruostumatonta.
Petkuhuiputusta, sanon.
 Jonkin kumman syystä RST (yleensä tämä kirjainyhdistelmä tarkoittaa ruostumatonta terästä) pumppuun oli leimattu 900 W merkintä, joka ehkä viittaa tehoon. Muovisen 15 egee halvemman merkintä oli 750 W. Ilmeisesti tämä merkintä ei kuitenkaan liity mitenkään tehoon, koska kummankin pumpun pumppausteho/nostokorkeuskäyrät oli täysin samat.

No, tämän kirjoituksen tarkoituksena oli vaan kumota myytti kiiltävän halvan RST-uppopumpun paremmuudesta. Mielestäni se on ihan sama, onko pumpun ulkokuori vaikka mahonkia, jos sisäkalut, siipi ja pumppupesä, on kuitenkin muovia.
Yhä edelleen olen sitä mieltä, että uppopumppujen kingi on grundfossin kp 250. Se on oikea ruostumaton pumppu siipiä myöden. Siiven puhdistuskin onnistuu vaikka olisi työkaluna pelkkä kirves, joskin se pumppaa yleensä kaiken, mikä simusivilästä sisään mahtuu.

Toi muovinen 45 euron pumppu toimi ihan ok. Tietenkin täytyy varoa imemästä sinne roskia.
Ongelman kuitenkin aiheutti säiliössä oleva vesi, joka oli hieman alijäähtynyttä. Imin lapolla vettä säiliöstä ämpäriin, josta sitten uppopumppu nosti sen mereen. Pumppu kun ei mahtunut säiliön aukosta sisälle. Heh, kun vesi valui letkusta ämpäriin, se muuttui toisinaan heti sohjoksi. Aika veikeän näköistä. Kun laitoin letkun pään säiliön pohjalle, niin sohjon tulo loppui, koska 4 asteinen on raskaampaa. Vesi ei siis ollut säiliössä sohjona, vaan muuttui sohjoksi ämpäriin pudotessan.

Tuo alijäähtyminen on mielenkiintoinen ilmiö. Kiteytyminen (jäätyminen) ei alakaan nollassa, mikäli kiderakenteen muodostuminen estyy. Varsinkin todella puhtaalla vedellä ilmiö esiintyy hyvin. Ilmeisesti kiderakenteelle ei ole alkumallia, jotain terävää, tms hiukkasta, josta järjestyminen voisi alkaa. Ns. kiteytymisydin puuttuu siis. Tässä linkissä lisää kiteytymisesta ja alijäähtyneestä vedestä.

Noh, se uppopumpuista. Pakkasta on n. 15 astetta. Kaupungissa käydessä tuli ostettua lisää tuota millin paksuista plexiä, jonka leikkelin brykan ikkunoihin. Nyt ikkunat on liki huurteettomat, ja lämpö pysyy sisällä hyvin.
Pyykkiä pesty koneellinen, ja ne ripustettiin tuonne ulso narulle sublimoitumaan.http://fi.wikipedia.org/wiki/Sublimoituminen. Se on käänteinen ilmiö härmistymiselle, jossa kaasu muuttuu suoraan kiinteäksi, olematta nesteenä välillä ollenkaan. Kuten kauniit jääkiteet esim puissa kovalla pakkasella.

Joo, tälläistä tiedettä tänään. Nyt saunan lämmitykseen. :) Muuta mainittavaa, meri on jo hyvin jäässä tällä kohtaa. Jäätyminen piti aika paukkeen. Ihan kuin joku olisi lyönyt koivuhalolla toisinaan laivan kylkeen.