keskiviikko 11. marraskuuta 2020

Ovipuuhaa ja koronaa.

Kuten on tullut ilmi, Reposaaresta lähdettiin ehkä vähemmän kuin puolivalmiilla laivalla liikkeelle. Nyt sitten hiki hatussa puuhaan, sillä talvi on kuitenkin viileää aikaa täälläkin, ja nuo peltiovet ei kauheasti pidä lämpöä. 

Tänään oli sen verran jaksamista, että aamutuimaan kävelin tuossa vieressä olevaan rautakauppaan, ja ostin koollausrimaa paketillisen. Olalla se kulkeutui kätevästi, mitä nyt johonkin liikennemerkkiin kolisi kerran risteyksessä. 

Styyrpuurin puolen oven sain kokolailla valmiiksi. Ensin koolaukset, sitten villat ja vaneri päälle. Vanerin värjäsin sekoituksella: pikku tippa suklaanruskeaa Miranolia, uretaanilakkaa loraus, ja reiluhkosti tärpättiä. Petsi siitä siis tuli. 

Saunan ovi sai samat petsivärit. 

Ulko-ovethan on tuollaiset itse tehdyt, joista tuli ihan hyvät. Paapuurin ovi kuvassa. UFF:n kassi on tilapäisverhona, kun tuossa oven takana on kävelytie, jossa dallaa tuhannen ihmistä päivittäin. Myrskysalpoja ei varsin ole, mutta eiköhän tuokin tämän laivan käytössä mene. Ongelmaan on nyt hieman se, että tällä paikalla miljoonakaupungin keskustassa ei rälläköidä tai muutenkaan metelöidä.

Tuollainen siitä tuli. Peitelevy ja ikkunakehys uupuu vielä.

Ai niin, perämiesvaimo hommasi meille koiran. Ilmoitti pari viikkoa sitten, että sunnuntaina haetaan koira. Hetken kesti ymmärtää mitä tapahtuu. Koirasta täytyy tarinoida tuonnempana.

Nuorimmalle, joka vielä asuu laivassa, tehtiin entisestä messistä hytti. 

Näihin päiviin asti edellämainitun takahytin lämmitykseen on riittänyt kokolailla pojan tietokone. Heh. Eilen kuitenkin laittelin patterin. Jostain Kuusakosken romulavalta tuo taisi löytyä. Maalipurkkia vois näyttää tuollekin.

Covid-19 tilannekin taitaa olla meidän perheessä päällä. Vaimo on ollut sänkypotilaana reilun viikon. Hänellä on ihan veto pois, hyvä kun jaksaa vessaan mennä. Kävi kuitenkin eilen testissä, ja tuloksia odotellaan. Tänään tuntui voivan jo aavistuksen paremmin. Itselläni oli erikoinen jokin mikälie vatsaflunssa reilu viikko sitten. Se kesti kolme päivää, ja meinasi tulla uudelleen parin terveen päivän jälkeen. Silloin olin itsekin ihan sänkypotilaana, niin väsynyt, että ei jaksanut edes kännykkää katsoa. 
No, odotellaan tuloksia.





Ei kommentteja: