Näytetään tekstit, joissa on tunniste pistekorroosio. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pistekorroosio. Näytä kaikki tekstit

torstai 18. kesäkuuta 2020

Telakalla, 1. Päivä.

Pistettiin pökköö pesään hieman. Aamulla oli nosto joka sujui loistavasti. Eilen chekattiin telakan asetukset valmiiksi kohdilleen vanhoista valokuvista, tästä blogista: viimeinen telakan pystykeppi tulee olla juuri konehuoneen oven kohdalla ennen nostoa.  Tarkkaanottaen konehuoneen oven saranapuolen kohdalla.

Tiedoksi vaan Suukko I:n porukalle, kun ensi viikolla tulette  :)

Nosto oli aamulla klo 8, ja jo 11 aikaan perämies lapioi hiekkaa tuuttiin ja minä heilui letkun päässä. Saatiin siis puhallettua pohja ja kyljet jo.

Sähkökorroosiota on kohtuu paljon vesirajan alapuolella. Ilmeisesti joku on päästänyt taas maasähkömiehen paattiin: nollat ja maadoitukset ovat aluksen rungossa, ja syöpymät johtuvat tästä. Joku sanoi aikaa sitten, että eihän vaihtovirralla pieni jännite-ero  mitään syö. Kyllä se syö, nimittäin virta kulkee johdossakin tiettyyn suuntaan, olipa se tasa- tai vaihtovirtaa.

Potkurissa kaksi lapaa on syöpynyt, ja potkurin yläpuolelta runkoon on tullut jopa pari reikää. Kyljistä löytyi kanssa muutama heikko kohta, joihin tuli pienet reiät puhaltaessani.

Käsityksen mukaan tätä ei ole telakoitu 20 vuoteen. Pohjasta löytyi pari 10 kg sinkkiä, jotka eivät ole toimineet ollenkaan. Niiden vieressä olleet olivat kyllä sulaneet hyvin. Lieneekö näissä ollut jokin seosero? Kummatkin olivat kiinni hitsaamalla ihan oikeaoppisesti.

Sitten parit kuvat:
Reikä saumassa.

Tyypit hommissa.

Potta päähän ja menoksi. Hieman meinas olla kuuma, koska oli hellettä muutenkin.

Kuva otettiin siksi, että osattaisiin maalata vesiraja oikeaan kohtaan. Puhallukseen jälkeen kun ei erota missä se on ollut.

Sähkökorroosio, josta ruosteen poispuhaltamisen jälkeen löytyi reikä.

Siinähän se nököttä hyvin.

pieni klippi: Alli jeesaa telakoinnissa.



maanantai 16. kesäkuuta 2014

Telakalla 3. ja 4. pv

Eilen tuli sitten maali päälle, tai siis laivan alle..  Ja tänään tuli hitsattua sinkit paikalleen. Muutama jäi vielä huomiselle. Huomenna sit Suukko mereen takaisin, ja sitten alkaa siivouspuuhat. Hiekkaa on ihan joka paikassa, jopa sängyssäkin.
Hiekkaa on 2. kannellakin, vaikka pelkkä pohja puhallettiin...

Laivakoira mutustaa koiranmakkaraa telakkaolosuhteissa. :) 1 kpl sinkki tuon ruokailualustan painona.

Maalattua pintaa. Värin piti olla musta, mutta ei saanut kuin ruskeana tuota Epitarta.

Kuva maalipöntöstä, jääpähän muistiin tänne.

Sinkit kiiltelee yön pimeydessä.

Maalari puuhissa..

Kuva pistekorroosiosta..

Ja tässä sama täytettynä.
 
Jokunen noista oli ihan läpi asti. Kuitenkaan missään sisällä ei ollut kopsteutta. ?? Ihme homma. Keulatankin kohdalla oli kanssa reikä, ja keulatankki on täynnä vettä. Reiästä pystyi kairaamaan n. 20 milliä ruuvimeiselillä sisäänpäin, mutta vettä vaan ei näkynyt. Oletin, että keulatankki olisi myös runkotankki. Ihmettelen, että mitä ko. välitilassa on?  Jonkinlainen kaksoispohja, jonka väli on täytetty vettä kestävällä betonilla ?? Vai onko keulatankki pinnoitettu sisältä jollain ?
 
Polttoainetankkien kohdalla ei ollut yhtään pistekorroosiota, joka on hyvä asia. Niissä ei liene mitään kaksoispohjaa. Luulen ainakin niin.
 
Kalastajien saunalla oli tänään rekkakuskeja. Kyselin, että mistä ovat ja minne menevät. Eivät puhuneet Suomea kukaan. Käsitin kuitenkin, että Virosta ovat, ja vasta huomenna saavat tietää, minne kalat pitää ajaa. Ei siinä, ihan ok ukkoja olivat. Mutta tämä kertonee tästä Suomen tilanteesta.. Ei tuolla saunalla/taukotilassa ole ollut yhtään suomalaista. Ja tämä Reposaaren kalasatama on kuitenkin nykyaikainen (joku sanoi, että Suomen nykyaikaisen)  ja merkittävä kalasatama Suomessa. Kysymys kuuluu: Miksi meillä on niin suuret työnantajakulut? Tällä hetkellä kerroin on 1,91 vaikkapa putki tai sähköalalla. Eli jos maksat työntekijälle tonnin, niin 910 egee menee yhteiskunnallisiin kuluihin.