Aurinkoenergiaa uudelleen

Kirjoitin jo aurinkosähköstä jokunen kuukausi sitten. Nyt käyttökokemuksia on kertynyt.
Täytyy sanoa, että toimii hyvin.
Henkilökohtaisesti en huomaa eroa normaaliin valtakunnan verkkoon. Polttimoita saa hyvin kirkkaitakin (led) netistä, ja joistain erikoiskaupoista. Tavoite oli, että nappulaa painettaessa ei tiedä,  onko valtakunnan verkossa vai akuston varassa, ja se onnistui hyvin. :)

Tällä hetkellä tuon 65 wattisen paneelin ja 100 ah normaalin Motonetin käynnistysakun perässä on 16 kpl led-polttimoita. Polttimot ovat normaalilla E-27 kannalla, ja valaisimet ovat normaaleita 240 volttisia halppisvalaisimia.  Paneelin suuntaus ei ole optimaalisin, koska se on vaan liki heitetty brykan katolle. Tuuli sitä joskus kääntelee minne sattuu.
 Meillä ei ole sisätiloissa yhtään 240v valaisinta, paitsi konehuoneessa on noi loisteputket. Ulkovalot (3 kpl) palaa näköjään joka yö, joskus unohtuu päiväksikin, kun ei muista sammuttaa. Hassua tässä on se, että takaraivoon on painunut se, että sammuta valot, niin ei tule sähkölaskua. Mut nyt mieluumminkin pitäisi saada akkua käytettyä, että se säilyy toimintakykyisenä. Lyijyakun toiminta kun ei parane pihistelemällä.

Alla kuvassa messin kattoon tänään laitettu valaisin, maksoi 19,90 Anttilassa, hieman laivahenkinen mesinkireunuksilla. Valaisimesta vaan piti poistaa rasiakiinnitykseen tarkoitettu metallinen tötterö, joka nosti  typerästi valaisinta 3 cm irti katosta. Ylimääräisiä osia.. Ja noi 12 V polttimot, Motonetistä 7 egee / kpl. Polttimoihin kannattanee suhtautua hieman varauksellisesti, sillä noista vajaasta 20 kpl:sta 2 on ollut omituisia. Yksi oli vihertävä, ja kuoli pikkuhiljaa kuukauden sisällä. Toinen kummallinen on hieman kellertävä. Se palaa vielä kyllä tuossa brykan katossa. Mut sävy on outo. Kiinalaisiahan nämäkin epäilemättä...

Jos nyt rakentaisin kesämökkiä, niin valitsisin ehdottomasti aurinkosähkön. Hieman useammalla paneelilla ja varageneraattorilla. Invertteriksi riittävän iso, joka 2 kW. Jääkaappikin käynnistyisi sillä hyvin.

Tuossa linkissä höpinää asentamastani aurinkopaneelista:
http://suukkoship.blogspot.fi/2013/08/aurinkoenergiaa.html

Btw, eilen oli kummallinen sähkölaitepäivä: Navigaattorin (auton) näyttöön koko alalle ilmestyi Norjalaisen villapaidan värikäs kuvia, ja koko laite herkesi reagoimasta mihinkään. Toiseksi Nokian puhelimeni kosketusnäyttö meni pimeäksi kesken soittamisen siten, että en eedes pystynyt katkaisemaan puhelua. Puhelu meni vastaajaan, joten jouduin nauhoittamaan ko. tyypin vastaajan täyteen kaikenlaista housujen kahinaa, kioskille kun olin kävelemässä. Heh.

Onneksi puhelin heräsi puolen tunnin jälkeen henkiin, toisin kuin navigaattori. Se kuoli ihan täysin.
Sitten kolmas oli tietokoneen näyttö, meni ihan pikselöityneeksi legopalikoiksi. Mutta sitä kesti vain 10 sekunttia. Herkkähermoinen jo alkaisi ajattelemaan jotain yliluonnollista tässä vaiheessa.

Lopuksi kuutamoa Reposaaren malliin tuosta takannelta äsken, näin lokakun ehtoopuolella. Ei täällä mitään lunta ole, saatikaan pakkasta. Talvi, mikä se on? Tiedoksi vaan sisämaan inehmoille. :)

Oma vesilaitos !

Huomattiin, että makeaa vettä ei saanut enään maista. Hanat on laitettu talviasentoon. Juomavesi on haettu kannulla tähän asti tuosta viereisestä vierassatamasta. Joku tähän voi tuumata, että aika vaiva, mutta ei toi ole ollut ongelma. Kaikkeen tottuu.

Nyt kuitenkin kannujuoksu loppui pakosta, ja asensin tuon jo aikaisemmin hommatun käänteisosmoosilaitteiston. (linkki wikipediaan tossa) 

Laitteisto vaati virittelyä, lähinnä erilaisia apulaitteita ja asioita, kuten paineenkorotuspumpun, viemäriliitännän, jne.

Tässä alla kuvassa laitteisto asennettuna. Ei pidä kiinnittää huomiota tuohon muuhun romumäärään, koska laitteistolle sopiva paikka putkituksen kannalta oli juuri tuolla seinällä, jossa on lvi- ja pulttivarastoa.

 Kuvaa klikkaamalla kuvan pitäisi suurentua. Paineenkorotukseen laitoin tuon grundfossin vesirengaspumpun. Ensin  vesiautomaatti nostaa paineen n. 3 bar paikkeile, joka on meillä vesiverkoston paineena. Sitten toi korotuspumppu nostaa paineen jonnekin 8 baarin paikkeille. Mittaria (paine) ei ollut asennukseen, mutta suunnilleen tiedän tuon pumpun suorituskyvyn. Merivesi tulee 10 mm kuparia myöten paineenkorotukselle, ja siitä pneumatiikkaputkella esisuodattimille, josta RO (reverse osmos)  kalvolle. Pumpatusta vedestä puolet menee kalvon "likaisen" puolen ohi takaisin mereen punaista putkea pitkin. Tämän veden suolapitoisuus on 2 kertainen, ja vesi sisältääkaiken muunkin epäpuhtauden, joka ei mene kalvon läpi.  Kalvon läpi tihkuva puhdas vesi tulee sinistä putkea pitkin, tässä koekytkennässä nyt kanisteriin.

 Tuossa sitä lirisee kannuun. Vesi ei maistu juuri millekään. Kylmänä oikeastaan aika raikasta. Just tekaisin perjantain kunniaksi kuuman rommin, ja hyvin maistuu. :)

Nyt sitten tämä ekologinen osuus: Toi laitteisto toimii meillä myös aurinkoenergialla. 1 kW:n invertteri jaksaa pyörittää tuota paineenkorotuspumppua, joka nostaa ilman vesiautomaatin painettakin 6 bar paineen, joka riittää hyvin osmoosille. Tuo RO-kalvo sen paineen vaatii, ei muu.
puolessa tunnissa tulee näköjään reilu 10 litraa puhdasta. Paineenkorotuspumpun ottoteho on muistaakseni 200 Wattia. yhdellä 100 ah akulla pystyy siis suunnilleen tuottamaan 100 litraa puhdasta vettä. Suunnilleen näin.  Joskaan meidän veden kulutus ei ole ollut kuin 5-7 litraa per vuorokausi. Toi 65 wattinen aurinkopaneeli ehtinee lataamaan päivän vesitarpeet akkuun hyvin.

Suunnitelmissa on kylläkin säiliö tuolle makealle vedelle, josta sitä voisi ottaa vesijohtoverkostoonkin. Tällöin veden tuotantoa täytyy lisätä. Varsinkin astianpesukone sitä näyttää kaipaava. Ihmeellinen asia on se, että apk näyttää keräävän saostumia rosteripintoihinsa. Pyykinpesukone on toiminut merivedellä jo yli 4 kk moitteetta. Säiliön koko ei pidä olla liika suuri, ettei sinne tuleva puhdas vesi ala pilaantumaan. Tai sitten sinne pitää laittaa UV-valo (linkki) joka tappaa pöpöt ja pitää veden kunnollisena.

Tuosta laitteistosta vielä sen verran, että se maksoi Tamperelaisessa akvaarioliikkeessa 150 euroa. Se löytyi sattumalta netistä. Venevarusteliikkeet pyytää moisesta jopa 2000 egeä. Kiinasta tilaamalla sen saisi 150-300 euron hintaan. Aikani kun tutkin netissä noita laitteita ja niiden arvoja, huomasin, että Kiinassa noi kaikki pienemmät tehdään. Ja tuo RO-kalvopatruuna (se kallein osa) osoittautui täysin samaksi kuin muissakin  pienissä juomaveden puhdistukseen tarkoitetuissa laitteissa. :)  Näyttää voimakkaasti siltä, että suomalaiset vesialan yritykset ja myös venealan myymälät rahastaa laitteilla todella paljon.

Täytyy kirjoitella kokemuksista joskus myöhemmin, mikäli laitteisto vaatii huomiotani. Tuo tuotanto riittää meille hyvin, koska turha esim. wc:n ja suihkun vettä on puhdistaa. Periaatteessa tuo käänteisosmoosivesi on liiankin puhdasta ihmiselle, mutta eiköhän sitä tule ruuan ja muun suusta sisään laiteun mukana kaikkea epäpuhtautta riittävästi. Tästä oli tutkimuskin, ja laitoinkin tänne blogiin kuvan veden puhtaudesta. http://suukkoship.blogspot.fi/2013/08/juomaveden-laatu-yleisesti-ottaen.html  Osmoosivesi menee noiden kaikkien yli reilusti.

Nii, toi osmoosilaite käy toki likaisen kaivoveden puhdistamiseen, ja vaikka mihinkä. Mökeille mielestäni loistava. On saatavana myös 12 voltin paineenkorotuspumppuja, muistaakseni ihan Biltemastakin saa 5 bar pumpun, jolla tuo RO toimii hyvin.

Edit: toi hieman vajaa 3 bar näyttää riittävän veden tuottoon. Mutta vettä tulee todella hitaasti. Liki tippumalla. Mut tulee kuitenkin. Tiedoksi vaan, mikäli on käytettävissä pienempipaineista vettä runsaita määriä. Kuitenkaan aurinkoenergialla ei näin pienellä paineella kannata koittaa, sillä aikaa (=sähköä) kuluu paljon enemmän.

Edit: Viikko on käytetty tuota osmoosivettä, ja täytyy sanoa, että en huomaa mitenkään eroa hyvään hana, tai kaivoveteen. Löylyvetenäkin loistavaa, ei tule mitään hajuja.

Edit 2: puoli vuotta toiminut moitteetta. Edes esisuodattimia ei ole tarvinnut vaihtaa. Vettä tuolla laitteella tehdään n. 100 litraa/vko. Kylmä vesi tulee paremmin kalvon läpi.

Pääkoneen huoltoa

Aika laiska päivä, töiden puolesta meni koneella istuessa.
Pääkoneen kuvernöörin kuitenkin avasin. Ei siellä paljoa ylimääräistä ollut. Moottoriöljystä jäänyttä pikeentymistä hieman. En viitsinyt rapsutella sitä pois, kun näytti olevan hyvin kiinni seinämissä.

 Tuossa alla näkyy vastapainot tuon pystyakselin alapäässä. Ruostetta kertyy näköjään tuon pystyakselin yläpäässä olevan pyöreän sylinterin liukupintoihin, ja aiheuttaa mahdollisesti jumitusta. Ruosteen saa pois ottamalla irti koko tyhjäkäynnin säätönupin kehyksineen tuosta laatikon päältä (näkyy ylemmässä kuvassa) Voiteluöljyn ruiskutusputki on tuossa  aukon vas yläkulmassa, osoittaa vastapainojen jousen juureen.

Ruiskupumppu sai uutta öljyä sisuksiinsa. Heh, kukkien kastelukannu on ollut kannella olevan aggregaatin öljykannuna jo pitkään, ja kelpasi tähänkin hommaan hyvin.. Oikeastaan toi näyttää ihan öljykannulta alunperin.

Ostoskärryjen ohjeet

Piti kirjoittaa tälläinen keventävä juttu, koska alkoi naurattamaan tuossa aamulla, kun odottelin tuttua tuolla porissa.
Ostoskärryjen täyttöohjeet. :)

Tuota, niin.. heh.. Yleensäkin, jos on tarvetta tehdä tälläinen ohje, niin sen voisi tehdä edes oikein. Tai jos ei osaa käyttää ostoskärryä, niin ei todennäköisesti osaa edes lukea, saati saapua autolla markettiin. Itse laitoin joskus lapsen tuohon 2 osastoon, ja tuo 3 kohdan ohje, jos laitan välitason ( taso??) taakse jotain, niin silloinhan kaikki kamat on keskisastossa. Tai jos laitan välitason eteen jotain, niin silloinhan se tippuu lattialle.

No-joo, laiva-asiaan sitten. Eilen askarreltiin tuon 1. pilssipumpun ympärille suodatin, jotta pumpun imureiät  ei menisi tukkoon pilssitilassa olevista roskista. Verkko on ns. räystäsverkkoa. Hyvin tuntui toimivan kokeiltaessa. Taustalla laivakoira Hilma työstää luuta. Koira ei muuten ole mitenkään äkäinen, vaikka haukkuu kaikki ohikulkijat ja saattaa hieman juosta kohtikin. Se on vaan tuollaisen paimenkoiran virka. Vähän niinkuin perusohjelmointi, jota ei saa pois kovalevyltä mitenkään.

Sitte tuli vielä maalailtua konehuoneessa pakoputkien päällä olevat asbestit lateksilla kasaan, niin ei pölise vahingossakaan. Ja lattiakin sai pesun osakseen. Pilssitilassa oli vettä ja sen pinnalla öljyä. Öljy imettiin pinnasta varovasti vesi-imurilla talteen (n. 20 litraa tuli) , ja vesi pumpatiin osaksi pois, kun kokeiltiin uutta pilssipumppua. Vettä jäi vielä joihinkin kolosiin, ja täytyy joskus imaista ne pois imurilla, sekä tarjoilla maalia tilalle. Taitaa kuitenkin mennä ensi kesään. Tossa alla kuva.

Koneen ominaisuuksista ja mahdollisista tyyppivioista tuli soiteltua yhdelle konespecialistille, jonka nimeä en nyt enään muista. Neuvoi putsaamaan kuvernöörin, koska tällä koneella on kuulemma taipumus kerätä kosteutta kuvernöörin sisälle, ja säädinkoneisto saattaa jumittaa seisomiskauden aikana. Jumittaminen tekee koneen kierrosluvun säätymisen tökkiväksi, ja kone "heijjaa" käydessään. Ruiskutuksen aloitusajankohtakin selvisi, olisi 12 astetta ennen yläkuolokohtaa. Täytyy tarkastaa tilanne.

Uusi pilssi/hätäpumppu n:o 1 ja vanha pilssijärjestelmä

Löysin tunnin etsimisen jälkeen tuon Grundfossin uppopumpun tuosta pääkannelta, ankkurivinssin vierestä. Ilmeisesti tässä paatissa on kokoa, koska hukkaa tuommosiakin tavaroita. Pumpun asensin ihan nippusiteillä konehuoneen tasojen alle.

 

Toi Grundfoss kp-250 on todella hyvä uppopumppu. (240 V) Entisessä ammatissani olen noita korjannut ja asentanut. Kaiken, mitä ritilästä sisään imeytyy/mahtuu, pumppu siirtää moitteetta pitkänkin matkan päähän. Rakenne on täysin ruostumatonta terästä siipiä myoten, ei muovia. Tämä ei nyt ole mikään mainos, kehun vaan, koska tuo on oikeastikin kehumisen arvoinen ja kestävä pumppu. Ainoa huono puoli on hinta.

Pumppu pystyy siirtämään arviolta 135 litraa minuutissa (valmistajan käyrästö) tuolla putkistolla ja korkeuserolla. Poistoputkeksi löytyi kannelle menevä putki, joka on ollut ennen toisen pohjaventtiilin ilmausputki. Käytännössä ilmausta ei tarvita, joten putki jouti tähän käyttöön hyvin. Kannelle tullessaan putki tekee u-mallisen mutkan alaspäin. Siihen on helppo liittää letku, jos tarvitsee pumppailla pilssiä pesutarkoituksessa jonnekin maihin Ei toi hirven isoa vuotoa pysty pumppaamaan, mutta jotain kuitenkin. Ja ainakin antaa aikaa.  Akut pystyy ruokkimaan tuota pumppua invertterin kautta useamman tunnin, mikäli mikään generaattori ei käy. Pumppu ja sähkönsyöttö täyttää käsittääkseni  kaikki vaatimukset, mitä hätäpumpulta vaaditaan.

Toi vanha pilssipumppujärjestelmä saattaisi olla periaatteessa kunnossa, paitsi pumppu on jumissa ja joitakin putkia on poikki. Systeemi toimii vaihtoehtoisesti ejektoriperiaatteella , tai ihan normaalin pumpun tavoin. Tuo ejektori on kyllä hyvä suurten vesimassojen siirtämiseen. Tässä laivassa on yhteensä 4 vesitiivistä laipiota, jolloin erillisiä pilssikaivoja on 5 kpl. Jokaisesta tulee tuolle vanhalle pumpulle oma putkensa, joissa on hanat. Voi sitten valita, mitä osastoa haluaa tyhjentää. Vettä ei ole missään muussa osastossa, kuin konehuoneessa. Vesi on tullut lähinnä huoltotoimista Ja hieman tiputtaa kylläkin tuo potkuriakselin boksi.

Ajattelin, että voisi joskus laittaa painevesipumpuksi meriveteen tuollaisen Grundfossin vesirengaspumpun. (yllä kuvassa) Toi on ollut minulla kaikenlaisessa sekalaisessa käytössä, ja nostaa hyvän paineen (6 bar) sekä tuotto on aika hyvä korkealla paineellakin. Kannelle olisi tulossa paloposti/pesuletku, ja voisi koittaa käyttää tuota vanhaa ejektoriakin. Veden saisi toisesta pohjaventtiilistä, tai sen ilmausputkesta, kun se nyt on vailla käyttöä.

Päivän aikaansaannos on myös äänitorvi. Tuohon tutkan jalkaan se istahti hyvin. Kaapelointi oli valmiina, ja brykalle olin näköjään laittanut painonapin jo silloin muutama kuukausi sitten, kun sähköjä räpelsin.

 

Sellaista tänään. Nyt saunaan.