maanantai 24. kesäkuuta 2013

Iltasanomien laivassa asumisen faktat..

Iltiksen juttu: http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288441986695.html

Lainaan jutun tähän ja kommentoin väliin. Juttu on aika vanha, mutta herätti ajatuksia:

IS kertoi viime viikolla Helsingin Hietalahdessa sijaitsevasta entisestä brittilaivaston tukialuksesta, joka toimii nykyään Mervi ja Christian Wennerstrandin kotina. Jos ajatus jäi kiehtomaan sinua, lue nämä faktat asuntolaiva-asumisesta. Työtä riittää ja rahanmeno on taattu.
1. Mikään alus ei ole täysin vakaa eli jatkumiseen keinumiseen on totuttava.


-Joo. Keinuminen nukuttaa myös lapsen. Emme ole kokeneet keinumista mitenkään häiritsevänä.

2. Kunnallistekniikkaa ei ole, joten vesi toimitetaan säiliöautolla. Sähköt on saatava maista ja wc:n toimittava ilman viemäriä.


Bulshit. Merivesi on kelvannut sellaisenaan meidän pesukoneille ja suihkuun. Erona on se, että ihoa ei tarvitse rasvata niin usein, kuin kaupunkivedellä. Juomakelpoisen veden saa käänteisosmoosilaitteella. Sillä tulee itseasiassa puhtaampaa vettä, kuin kaupungin vesiverkosta. Eikä siihen ole lisätty klooria.

3. Suomen oloihin on vaikea löytää tarpeeksi eristetty ja hyvärunkoinen alus.


Näin on. Mutta kukaan ei kiellä laittamasta lisää eristettä. Laivojen eristeet ovat huonohkompia siksi, kun konehuone tuottaa yleensä liikaakin lämöä, joka pitää sitten ajaa mereen. Asumiskäyttöön pitää lisätä hieman eristeitä, muutoin lämpölasku saattaa olla liian suuri.

4. Vaatii paljon ylläpitotöitä kuten lumen luomista, koneiden huoltoa ja korjausta sekä rakenteiden parantamista.

Öö.. Jos verrataan omakotitaloon, niin lumitöiden määrä on huomattavasti pienempi. Ehkä rivitalon kokoluokkaa maksimissaan. Puhtaasti asumiskäytössä tekniikka on sama, kuin omakotitalossa. Eli ei sen enempää vaivaa. Rakenteiden parantamisen näen tarpeelliseksi omakotitaloissakin, siis jos vanhaa remontoi.

5. Samat kustannukset kuin omakotitalossa. Ettrickin asumiskulut ovat noin 600 kuussa ja ostohinta oli noin 150000. Remontit ovat maksaneet useita kymmeniätuhansia.



Ei pidä paikkaansa. Jos haluaa olla laiturissa, niin laituripaikan saa vuodeksi muutamalla satasellakin, jos viitsii hieman nähdä vaivaa. Meidän asumiskulut ovat lämmityksineen ja sähköineen on n. 200-250 egee kuukaudessa. Huomattavaa on se, että kiinteistöveroa ja vesilaskua ei ole. Eikä välttämättä edes sähkölaskua. Eikö muitakaan pakollisia maissa olevia kuluja, koska maissa olevat lait ei yletä merelle.  Aluksia saa huomattavasti halvemmallakin. Mutta tyylejä on erilaisia, joku haluaa jalopuista laivasisustusta, toiselle riittää siisti ja lämmin asuntomainen tila, jossa asua. Me lienemme siltä väliltä.

6. Pieni ja sokkeloinen tila vaatii erikoisjärjestelyjä asumisessa.


Niin,no, jos haluaa pitää/rakentaa pienia ja sokkeloisia tiloja. Jos sisällä on lattiapintaa 140 m2, niin kyllä siinä mahtuu jaloittelemaan kompastumatta ovenkarmeihin. Tällä hetkellä asutaan ahtaammin, koska suurin osa laivaa on remontin alla.

7. Huonekalujen mahduttava oviaukosta sisään, mikä tarkoittaa että suuret huonekalut kuten sohva on saatava osiin.


Tämä seikka riippuu aivan siitä, että minkä kokoisia ovia laivaansa haluaa laittaa.

8. Hyllyissä ja pöydissä on oltava kaiteet. Tavarat ja huonekalut on ruuvattava kiinni tai niiden on oltava kiinteitä. Rakenteet on tilattava mittatilaustyönä tai tuunattava sopiviksi vinoihin seiniin ja pintoihin.

120 tonnia terästä ei keinahtele niin paljoa, että mausteet tippuisi hyllyltä. Tai toki keinuu, jos lähtee myrskykelissä liikkeelle. Mutta ammatikseen kun ei ajeta, niin miksi lähteä? 150 metriä pitkät rahtialuksetkin keinuu, jos keli on todella huono. Vinot seinät?  keulahytissa on ainoat vinot seinät. Muutoin kirjahylly istuu ihan kuin elementtitalon kipsilevyseinää vastenkin.

Jotta tälläistä tuli mieleen.
 Alla oleva kuva näpättiin, kun ajeltiin tuolla pojan alumiiniveneellä räpsöön maisemissa. Kannattaa muistaa laittaa laiva talvikuntoon ennen pakkasia..

Ei kommentteja: