Kaikenlaista sekalaista puuhaa.

Ensin tekniikkaosuus:

Apukone on nyt ok, ja paloturvallisempi. Pakosarja ja -putki eristetty, ja polttoainepuoli siirretty mahdollisuuksien rajoissa pois kuumien pintojen läheltä. Joskus täytyy vielä laittaa noi 12 voltin sulakkeet, yms. härsäkkeet kaappiin, jotta ei roikkuisi seinällä tuossa mustan tolpan takana.

 Syy siihen, että apukone heitti pakoputkesta pientä koksia takakannelle käydessään, selvisi. Styyrpuurin tankissa oleva polttoaine on jotenkin raskaampaa, kuin paarpuurin vastaavassa. Ilmeisesti vahingossa on tullut, edellisen omistajan tankatessa laiva Virosta. Paarpuurin puoleisella polttoaineella kone käy paljon puhtaammin. Täytyy sekoitella siirtopumpulla aina hieman tuota raskaampaa tuon paremman sekaan, niin tulee hyötykäyttöön sekin.

Sitten pientä asbestiremonttia. Pääkoneen pakosarjojen eristeessä on käytetty asbestia. Eristeet on kohtuullisen hyväkuntoisia, joten asbestipölyä ei ole päässyt leviämään. Asbestieriste on sinällään hyvä ominaisuuksiltaan, eikä ole haitallista muutoin kuinrikkoontuessaan, jolloin pieniä hiukkasia pääsee ilmaan. Hiukkaset ovat niin pieniä, että eivät tule yskimälä keuhkoista pois, vaan jäävät sinne ikuisiksi ajoiksi haittaamaan keuhkorakkuloita. Maalaamalla eristeet huolellisesti mahdollinen pöly sitoutuu, eikä pääse leijailemaan ilmaan. Alla kuvassa lateksipurkin pohjat riitti vajaan metrin alalle. Täytyy ostaa lisää.

Romukasasta löytyi vanha hieno painemittari, joka näyttää vesipatsaan korkeuden metreinä. 10 metriä vesipatsasta on likipitäen 1 bar. Mittari löyti paikkansa lämmitysjärjestelmän veden korkeuden näyttäjänä. Piipun yläosassa on avopaisunta-astia, ja korkeuseroa mittarin mukaan tulee n. 4,5 metriä. Tosta nyt sitten näkee, onko järjestelmässä vettä, eikä tarvitse kavuta enään brykan katolle säiliötä katselemaan. Punainen merkkiviisari täytyy asetella vielä minimirajan kohdalle.

Sitten asumispuuhat:

Kodinhoitotila, tai mikä tuo vessan viereinen tila nyt on, alkaa hahmottumaan. Pesualtaan viereen tulee pesukone. Seinissä on villaeristeet huolella laitettuna. Ilman ei pitäisi päästä teräsrakenteeseen kondensoitumaan. Puupinoite tasaa kosteusvaihteluita paremmin, kuin levy. Allas löytyi käytettynä jostain purkutyömaalta, samoin hana. Ihan toimivia kamppeita.

 Vanha alkuperäinen suihkutilan peltikaappi jäi paikalleen, ja sinne tuli hyllyt, sekä maalia.

Astianpesukone survottiin keittiötason alle. Koneelle täytyy vielä vetää oma syöttö sähköpääkeskukselta, koska muuten keittiön olemassa olevat johdotukset kuormittu liikaa. Muutoin kone näyttää toimivan nyt tosi hyvin.Lattia on vielä auki kuivumsen vuoksi. Kone on tällä hetkellä suoraan merivedessä, kuten kaikki muukin vesi meillä. Puhdistuslaitteistoa ei ole ehditty vielä kytkemään toimintaan. Astiat jää sameiksi. Täytyy kokeilla kirkastetta, jospa siitä olisi jotain taikaa. Tai sitten askarrella tuo osmoosilaitteisto toimintaa, jolloin vesi olisi kyllä juomakelpoistakin.

Nii, ja sitten pesuhuoneen ovi takakannelle, tuli eristettyä ja yllätys-yllätys, paneelia sattui olemaan käsillä pintamateriaaliksi.Ikkunasta puuttu vielä kehykset.

Väliovet on tehty itse vanerista. Ongelmaksi on tullut lukkojen löytäminen ohuempaan oveen. Kokeilin tehdä kohtuullisella lopputuloksella ikkunoihin tarkoitetuista lukoista. Toisesta kahvasta on vedetty tuo neliskanttinen akseli pois, jolloin kahvat muodostaa parin. Lukko on ikkunanpokaan tarkoitettu, ja sitä sai leikattua vieläkin pienemmäksi korkeussuunnassa. Tollainen uppoaa jo kapeammankin oven sisään.