Nyt sitten, kun kävin Jyväskylässä, jossa olen ennen asunut. Kaipailin mikroaaltouunia Suukkoon. Yleensäkään mitään kodinkonetta en ole koskaan kaupasta ostanut, vaan korjannut jonkun hylkäämän koneen itselleni käyttöön.
Yleensä niissä on todella pieni vika, jonka takia hylätty.. Edellinen astianpesukone oli pelkästään poistoletkusta tukossa..
No, kaappasin Kuusakosken SER lavalta yhden perusmallisen mikroaaltouunin auton perään. Kotona töpseli seinään, ja se toimii täysin. :) Hyvä-hyvä! Ei siis mitään vikaa. Huomioidaan tässä nyt se, että minulla on sähkökonekorjaajan luvat.
Mikroa putsatessa huomioni kiinittyi vihreään likaan, joka ei meinannut lähteä irti millään. Tuossa peltikuoren päällä. Siinä jynssätessä tuli sellainen Dejavu -olo. Tämä on sattunut ennenkin-fiilis.
Ajattelin, että toinen aivolohko tulee vaan jäljessä.. Mutta ei. Tunnelma oli vahva. Vehreät tekstit ovat kotoisin nenäliinapaketista, ja ne ovat liimautuneet peltiin, kun siihen oli kaatunut jotain.
Hm. Tämä mikroaaltouuni on ollut minulla joskus? Ei voi olla mahdollista! Meni monta tuntia , kun tilanne palasi mieleen. Muuramessa asuessani olimme tekemässä talooni loppuremonttia ennen myyntiä, ja yksi talkooapulainen käytti nenäliinoja..
Miten ja missä mikro on ollut nämä vuodet, ei ole mitään hajua. En edes muista, minne sen olen lahjoittanut, ja kuka sen on sitten hyljännyt.. No, nyt se pääsi merelle, tuttuun kotiin :)
Heh... Mikron alkuperä on muuten samainen kuusakosken SER piste, joskus 5 vuotta sitten... Se elää nyt kolmatta elämää.. Todellista kierrätystä!
Muutoin päivä meni risteilyaluksen sähköjen kanssa. Mittariston pohjalevyn vaihto ja muutakin sähköjen selvittelyä/uusimista
Marino ja Charlotta. Marinolle pitäisi ehkä keksiä nimi ??
2 kommenttia:
MariInno I
Heh... Innovatiivisuutta!
:)
Lähetä kommentti