sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Laivassa asumisen ekologinen jalanjälki

Ajattelin tuumailla tuota ekologisuutta ja hiilijalanjälkeä. Se kun on nykyisin esillä kaikessa, mitä ihminen tekeekin.

Lopunperin luulen, että laivassa asuminen ei ole sen saastuttavampaa kuin muuallakaan asuminen. Toki voidaan ajatella, että kaikki ihmiset asuisi kerrostaloissa palveluiden lähettyvilla, mahdollisimman tiiviisti, jolloin lämmityskulut ja olisi mahdollisimman pieniä ja autoakaan ei tarvittaisi. Mutta tästä tulee mieleen entiset itänaapurin valtavat ja persoonattomat kerrostaloryhmät. Ei kukaan kai niitä kaipaa.

Energia.
Sitä kuluu kaikilla. Sähköstä sen verran, että kaikki maailmaan perinteisillä (ei tuuli-, vesi- ja aurinkovoima) tavoilla tuotettu sähkö syntyy vain n. 30 % hyötysuhteella. Turvevoimalaan ajetaan 3 rekkaa turvetta, jolloin yksi rekallinen muuttuu sähköksi, ja 2 rekallista muuttuu lämmöksi. Tämä perustuu Carnotin lakiin lämpövoimakoneille. Tämä hukkalämpö ajetaan/myydään osittain kaukolämmöksi, jos siihen on mahdollisuus, tai sitten suoraan järveen/mereen. Sama hyötysuhde ja laki on polttomoottoreillakin, myös suihku- ja diesel.
Nyrkkisääntönä 1/3 poltetusta bensasta tulee liike-energiaksi, akselitehoksi, 1/3 tulee pakoputkesta lämpönä, ja viimeinen kolmannes jäähdyttimen kautta lämpönä. Mainittakoon vielä tekniikan kehityminen, tai sen kehittymättömyys, sillä 100 vuotta sitten Henry Ford mainosti 7 litraa/100 km kulutusta. Itse generaattoriosan, joka muutaa akselitehon sähköksi, hyötysuhde yleisesti on yli 90 %, joten vahvasähkömme syntyy ihan samalla hyötysuhteella, kuin isommissakin laitoksissa.
Tämän takia sähkölämmitys ei ole ympäristöystävällinen.

Sähköä kuitenkin tarvitaan, ja täällä Suukossa sitä valmistetaan suurempaan käyttöön, kuten pyykkikone, astianpesukone ja ruoan valmistaminen, ajoittain dieselgeneraattorilla. Valaistuksen ja wlanin (jatkuva internetyhteys) tulee pääsääntöisesti aurinkoenergiasta. ( linkki aikaisempaan kirjoittamaani aurinkoenergiajuttuun) Silloin, kun aurinko ei paista useampaan päivään, joutuu joitakin tunteja lataamaan akkuja generaattorilla. Toistaiseksi lämmitysjärjestelmän sähköllä ei ole aurinkoenergian syöttöä, koska paneeleita pitää ostaa lisää. Suosittelen kyllä aurinkoenergiaa valaistuskäyttöön ihan normaaliin omakotitlaloonkin.
Sähkön kulutuksestamme aurinkoenergia kattaa ajallisesti 2/3 vuorokaudessa. Kilowattimääräisesti, vuorokaudessa n. 0,18 kW. ruoan valmistus (sähköliesi), pyykinpesu ja astianpesu + vesipumppu kuluttaa käyttötottumuksiemme mukaan n.2 kWh/vrk, joka tuotetaan dieselgeneraattorilla. Tällä hetkellä siis sähköstämme tulee päästöttömästi auringosta 9 %. Maailmanlaajuisesti aurinkoenergian osuus on 4 %. Eli olemme tällä kohtaa "vihreämpiä". ( Ylen juttu aurinkoenergian läpimurrosta),

Normi kaksio kerrostalossa, sähköä menee n. 2000-3000 kWh/vuosi. Meillä, näillä näkymin, menee vuodessa alle 1000 kWh yhteensä. (aurinko + diesel) Säästö syntyy led-polttimoista ja pienestä järkeilystä.
litrassa dieseliä tai polttoöljyä on n.10 kWh lämpötehoa, josta sähköksi dieselaggregaatilla tulee 3,3 kWh, eli 1:n sähkökilowatin Kwh:n hinta on n. 30 senttiä, ja jäämäksi jää 6,6 kwh ilmaista lämpöä.

Lämmitysenergia:
Suukossa on öljykeskuslämmitys vesikiertoisine pattereineen. Aivan samanlainen pohjimmiltaan, kuin omakotitalossakin. Öljyn kulutus on aika maltillista ollut. Periaatteessa kulutukseen vaikuttaa rakennuksessa, ja myös laivassa, lämmöneristeet. Laivan 1-kertaiset, joskin paksut, ikkunat hukkaa hieman normalia enemmän lämpöä. Täytyy katsoa tulevana talvena, pitääkö niihin liimata tuplalasit päälle. Seinä-ja kattoeristeet voi tehdä yhtä paksuiksi kuin normaalissakin rakennuksessa.Laivan vesitiivis teräskuori ja vesitiiviit ovet/ikkunat antaa yhden edun rakennuksiin nähden: Tuuli ei vaikuta mitenkään lämmöntarpeeseen. Näillä näkymin meillä menee 1500 litraa polttoöljyä talven aikana. Tarkoitus olisi kylläkin hommata 1 kpl ilmalämpöpumppuja jossain vaiheessa, kun on rahaa. Se on oiva sisäilman kuivattajakin, :)


No sitten vesihuolto.
Juomakelpoiseksi asti käänteisosmoosilla tehty merivesi käytetään ruoan laittoon ja juomiseen. Tähän kuluu energiaa muistaakseni n.10 €/1000 litraa. veden valmitukseen käytetään apukoneen sähköä, tulevaisuudessa aurinkopaneelin sähköä, jolloin hinta ja päästöt putoaa lähes nollaan. Käänteisosmoosin energian kulutus on  ainoastaan pumppaukseen kuluva sähköenergia, jolla vesi painetaan kalvon läpi.
Vesijohtovesi maissa maksaa keskimäärin 4 €/1000 l.Suihkuun, pyykinpesuun, wc:n huuhteluun kelpaa huonompikin vesi. Emme ole kokeneet vastenmieliseki peseytyä merivedellä, päinvastoin. Ihminen käytää vuorokaudessa vettä keskimäärin 150 litraa. Täältä katsoen, tuntuu energian tuhlaukselta käyttää juomakelpoista vettä sellaisiin kohteisiin, jotka ei sitä välttämättä tarvitse. Juomaveden osuus kokonaiskulutuksesta on meillä n. 5 %, eli n. 5 litraa per päivä. 200 päivää = 1000 litraa., tulee 5 cent. /vrk. Eli energiaa säästyy, koska emme käytä puhdasta turhaan.

Tämä veden hinnoista, mutta sitten jätevesi. Suihkuvedet menee mereen, vielä toistaiseksi. Tarkoitus on rakentaa ahteripiikissä olevaan vanhaan 1000 litran tankkiin suodatin.
Harmaiden vesien suodattimet, kuten Biolan, toimii sammaltäytteellä. Osa suodattimista, olikohan Greenpack, on vain kivivillatäytteinen astia, jonka läpi vesi kulkee. Villaan muodostuu sopiva bakteerikanta, joka puhdistaa veden. Kaikissa kuitenkin jäljitellään luonnon tapaa puhdistaa vesi mikrobien avulla.Tuonne ahteripiikin säiliöön on siis tarkoitus tunkea villaa, putkia ja soraa/hiekkaa. Silloin siitä tulee ihan oikea harmaiden vesien puhdistin. Fosforin poistoon on olemassa oma aineensa.

Vessavedet ovat vielä ongelma, tai siis tavoittelen sitä, että septitankkia ei tarvitsisi tyhjentää. Olisi kivaa, jos vessavedet voisi käsitellä hyväksi ja palauttaa takaisin luontoon. Tämä asia on vielä auki täysin. En ole keksinyt siihen mitään uutta ajatusta.
 Vessavesien, kuten muidenkin vesien  käsittelyssä kannattaa kuitenkin muistaa se, että jos vesien käsittely kuluttaa energiaa/materiaalia valtavasti, se ei ole tällöin yhtän ekologista. Ongelma vaan siirtyy muualle. Polttavaa sähkövessaa pidän hieman tälläisenä, koska se kuluttaa sähköä 1-2 kWh/käyttökerta.Käytännössä tämä tarkoittanee ehkä 5 kWh:n kulutusta/vrk ? joka tarkoittaa sitä, että energiaa kuluu 15 kWh sähköntekoon vuorokaudessa. Eli 1,5 litraa dieseliä/polttoöljyä. Tai turvevoimalassa turvetta muistaakseni vajaa 3 kiloa. (turpeen energiasisältö reilu 5 kWh/kg, muistaakseni)

No sitten vielä muuta. Periaatteessa pidän ekologisena sitä, että ei rakenneta uutta ja osteta turhaan uusia asioita kaupasta, mikäli vanhaa voi korjata. Pidän vanhan korjaamisesta, sillä siinä oppii kaikenlaista mielenkiintoista paljon. Oikeastaan tämä laivahan on ollut menosa romutettavaksi joskus 15 vuotta sitten. Vaikka iältään tämä on vain 38 vuotias nyt. Mukavampi mieli tässä on olla, kuin miljoonan hintaisessa lasikuituisessa uutukaisessa veneessä. Sillä hiilijalanjälki on näin tehden paljon pienempi. Mutta kukin tavallaan.

Jätehuolto.
Roskaa tulee aina. Metallit menee metallikeräykseen, lasit lasiin, jne.
Palava jäte menee saunan uuniin, ja muuttuu energiaksi. Ruokaa kompostoitavaksi menee aika vähän, sillä tuo Laivakoira on kävelevä pikakompostori. Puolessa vuorokaudessa se on tehnyt vaikkapa kaurapuuron lopusta lannoitebriketin. Ja se kyllä esipesee pannut ja kattilat todella huolellisesti. Vesistöön ei kulkeudu tiskivesien mukana juuri mitään syötävää. :) No tämä loppukevennyksenä, mutta tässä on puoli totuuttakin.

Käytetyt moottoriöljyt, ne palaa lämmityskattilalla energiaksi. Kannattaa olla vaan hyvä suodatin, ettei suutin tukkeudu.

Suukon sauna lämpenee puilla, ja savupiipussa on lämmöntalteenotto.Tolla lämmöntalteenotolla pystyy lämmittämään puulla koko laivan, koska savukaasun hukkalämpö menee piipusta kattilaan, ja sieltä pattereihin.

Kaikenkaikkiaan maihin kannettavaa jätettä tulee todella vähän. Meiltä taitaa lähteä 1-2 sekajäteroskapussia, siis sellaista kaupan muovikassia viikossa jätettä kaatopaikalle.

Kaiken kaikkiaan pidän tätä laiva-asumista vähintäänkin yhtä ekologisena, kuin vaikkapa rivitalossa asumista. Mutta tässä on se etu, että on paljon helpompi vaikuttaa asioihin. Ei tarvitse lupaa julisivulautakunnalta, tms joutavuuksia
Kuten esim aurinkopaneelit, joita aion lisätä pikkuhiljaa sähkön tuotantoon. Ja tuulivoimaa, pari ropellia vois katolle laittaa. Merestä saisi todella helposti "maalämpöä" lämpöpumpulla, ilman pitkää keruuputkistoa tai porakaivoa. Pohjaventtiilistä vesikierto lämpöpumpun lämmönvaihtimeen, ja palautus mereen. :)
Niin, tarkoitus on pyrkiä kohti omavaraisuutta. Sähköenergian tuotantoon olisi yksi uusi innovaatio takataskusa, mutta ei ole ehtinyt rakentamaan protokappaletta.

Tuolla tollainen Vesijalanjälki -testi, ihan huvin vuoksi. Näkee ilmeisestikin oman veden kulutuksen vuorokaudessa.

Tuolla oli tuollainen testi hiilijalanjäljestä, täytin sen. Siniset palkit on minun, vihreät keskiarvo.Liikenteestä sain yli keskiarvon, koska autoilen aika paljon.Tietenkin nää on vaan tälläisiä testejä..







Ei kommentteja: