Tuttuni tuli sisämaasta loppuviikolla kyläilemään muutamaksi päiväksi, Ja todettiin, että tässähän on pienet kokoontumisajot meneillään. Ikä on suunnilleen sama, mutta toi J:n Chevy on pitkähyttinen ja neliveto, elikkä jotain 70 cm pidempi. Hassua, että korkeampi auto näyttää kapeammalta. Muutoin sitten saunottiin, ja höpötettiin kaikkea tekniikkaa.
Sitten tuli asennettua tutulle ilmalämpöpumppu. Noita on tullut laiteltua ihan enempikin, ja ihan Tukesin myöntämänä luvatkin moiseen touhuun on. Olen kylläkin ihmetellyt, että miksi ihmeessä se sisäyksikkö pitää laittaa katon rajaan? En ole keksinyt siihen koskaan mitään muuta selitystä, kuin se, että suurin osa noista laiteista menee maailmassa jäähdytyskäyttöön, ja silloin sijainti katonrajassa on luonteva: Lämmin ilma kun nousee ylös, niin pumpun jäähdytysteho on parempi katonrajassa.
Vastaavasti lämmityskäytössä , kuten Suomen oloissa pääasiallisesti tehdään, olen asentanut toisinaan pumppuja huomattavasti alemmaksi seinälle. Tästä tulee ihan merkittäviä etuja: Pumpun hyötysuhde on aavistuksen parempi, koska se saa viileämpää ilmaa kuin katonrajassa ollessan. Toisekseen hyötysuhdetta nostaa ihan merkittävästi se, että suodattimet on helppo puhdistaa, ja niiden likaisuuden näkee jopa silmällä tuon säleikön välistä. Aikanaan tuli käytyä muutamalla takuukeikalla, koska pumppu mukamas ei toiminut. Syy oli yksinkertaisesti huonepölystä tukkeutunee tuodattimen. Itselläni on ollut omassa käytössä 6 vuotta alas asennettu pumppu, ja hyvin se todellakin toimii noin.
Eli jos seinällänne sattuu olemaan lämpöpumppu, niin nyt pesemään ne suodattimet, että kämppä lämpenee taloudellisesti. Likaisilla suodattimilla hukkuu energiaa ihan oleellisesti.
Hm, mitäs muuta..
Tollaisen kuvan napasin ohimennen Porin keskustassa. Tuon likemmäksi ei voine enää pysäköidä, sillä vetokoukku oli jo takana olevan kilvessä reilusti kiinni.
Sitten tuli pieni käytännönkeksintö työreissulla, tai ei tossa ole mitäään uutta varsin, mutta en kyllä ole koskaan missään nähnyt käytetävänkään. Vaihdeltiin patteriventtiileitä rivitaloon, ja ärsyttävä ongelma on se, että vettä tulee liki joka patterista, kun vanhan venttiilin irrottaa. Rivitaloissa lämmitysputkisto kulkee monesti verholautojen olla katon rajassa, jolloin pattereihin jää vettä aina, vaikka pannuhuoneessa olisikin putkenpäät avoimena.
Ensimmäinen päivä tuskailtiin vesi-imurin ja astioiden kanssa. Hetken ajattelun jälkeen ajattelin, että ejektorilla voisi saada imua putkistoon pannuhuoneesta, jolloin vettä ei valuisi patteriventtiiliä irrotettaessa. Niinpä sitten aamulla tukusta hieman tarvikkeita..
Tuosta vas. rst letkusta (pesukoneen vesiletku) tulee vesi vesihanasta. Vas. 3/8" t-kappaleen sisälle on kierretty 8/10 mm asennusnippa, joka hoitaa ejektorin suuttimen virkaa. Imua tällöin tulee tuohon t-kappaleen oikella osoittavaan haaraan. Alaspäin lähtee viemäriletku (valk. pesukonene poistoletku) ja t-kappaleen ja poistoletkun välissä on hanajatkoja, jotta ejektori-ilmiö olisi parempi.
Oikealle laitoin t-kappaleen, jotta sain imulle mittarin. Mittari oli ostettaessa normaali, eli näytti nollaa, mutta pienen modauksen jälkeen sen saa näyttämään absoluuttista painetta, eli normaalissa ilmanpaineessa 1 bar painetta. (musta viisari) Tällöin tyhjiössä viisari näyttää nollaa.
Ejektori ruuvattiin kiinni pannuhuoneessa olevaan verkoston tyhjennyshanaan. Pikku säädön jälkeen saatiin paineeksi 0,7 eli 0,3 bar imua. Hieman vähänhän tämä on, mutta auttoi jo paljon: Vettä ei enään tullut asuntojen lattioille putkia irrotettaessa. :) Ejektori yleensäkin pystyy kyllä liki tyhjiöön, eli ainakin 0,1 bar:iin. Tämä pikaisesti kasattu malli vaan vaatii hieman parantamista, koska virtausteknisesti se ei ole ihan paras mahdollinen.
Seuraavalle keikalle teenkin niin hyvän tyhjiölaitteen, että täytyy varoa, ettei esim. asukaan olohuoneen verhot imuroidu lämmitysputkistoon, kun ottaa patteriventtiilin putkesta irti.. heh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti