Asiaa olis vaikka kuinka, mut ei jaksa kirjoittaa nyt. Paljon puuhaa, mm. ton keksintömessujen osalta.
Pieni ongelma on se, että Suomen kielessä ei ole sanaa henkilölle, joka on tehnyt jonkin tuotteen, mutta ei ole keksijä, ainakaan omasta mielestään. Tuonne messuille tai keksintökursseille saa tulla ihan minkä idean kanssa tahansa. Ei tarvitse olla keksijä, jos ei halua.
3 kommenttia:
Tuo on erittäin hyvä ja tärkeä asia, keksijä-sanaa en ole itse käyttänyt koskaan, vaikka jotain tullu tehtyä.
Keksijää (bisquit) pidetään - monin oikeutetusti - taivaanrannan maalarina, jolla on todellisuus on karannut käsistä. Ja varmaan suomalaiset viihdeteeveeohjelmat eivät ehkä ole käsitystä saanneet asiallisempaan suuntaan.
Kerran kun kysyttiin minulta, mitä teen, sanoin parempien toimintatapojen tekijä.
Ja usein sitten rahoittajat esitettävät, että on vain kaksivaihtoehtoa
A. joko halvempi
B. paremmat ominaisuudet
Etenkin rahoittajat, joilla ei ole kohdealueen kokemusta, tekee tästä liian mustavalkoisen.
Omien kokemusten perusteella keskeisin asia on, että kumppani, rahoittaja, enkeli on kyseisellä teollisuuden alalla jo kannuksensa hankkinut.
Konsultin kielin - joita keksijän puolella on vähän! - se olisi, haluat enkelin exit CV:n. Muuten se on enkelin märkä uni.
totta töriset. CV:t puolin ja toisin vois olla kova sana. Mutta puhuuko ihmiset totta, varsinkin se, jolla sitä rahaa olisi, ainakin näennäisesti. Oma kokemus, no jaa, jätetään kertomatta.
Invention, inventor, jne sanaa on koitettu liisata suomeen korvaamaan keksijä sanaa. Ei se mitää auta. Ulkomailla asia on toisin.
Täällä ei vieläkään ole tapahtumaa, jossa voisi sulassa sovussa olla magneettimoottorien keksijät, yliopistot ja korkeakoulut, sekä yksityiset keksijät, etc, kuten Geneva Innovation -messut, maailman suurimpia keksintömessuja. tähän koitan vääntää tuota Ellivuoren tapahtumaa.
Ilmeisesti tämän maan kaupunkilaistumisen nuoruus näkyy tässä. Onhan toki vieläkin akateeminen-duunari vastakkainasettelua, onneksi vähemmän. ja sit yrittäjät, joita ei sido CV:t ja koulupaperit. Kuten vaikka minä.
Oma kokemukseni Suomesta, nokiajättöisen maailmastä, silloin meni kovaa, ja jotkut saivat ylätyksellisiä suhteettomia optiota, ja heistä sitten tuli ns. bisnesenkeli, ja kuvittelivat monistavasta asiasta muualle.
En tiedä, onkos/oliskos esim. spinkkelisammutusjärjestelmän tai hammaslääkärituolen keksijä saanneet ns. enkeleiltä rahoitusta, kun en tiedä, niin en tiedä, mutta epäilen, ja toisaalta olisikos enkelin haluama osuus ollut kohtuuton versus sijoutettuun rahaan. Ja epärealistiset tuotto-odotukset etenkin enkeleillä, pankkikorko on muutama prosentti, mutta heillä 10000x, kuten pikavippifirmoilla.
Oma neuvoni keksijöille, on tehkää yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa,vaikka saisitte pienemmän osuuden kuin suomi-enkeliltä, joka ei toimi ko. alalla. Se on pitkällä jänteellä erittäin paljon järkevämpää, kun puhutaan jakelukanavista yms.
Tehkää hyvä englanninkielinen esite, sen ei tarvitse olla (ei pidä) olla business plan, keskeinen on vain kolme riviä: ylivoimanen myyntiväittämä eli USP
http://en.wikipedia.org/wiki/Unique_selling_proposition
Lähetä kommentti