sunnuntai 11. heinäkuuta 2021

Tapahtumia tulossa!

 

Kova viranomaisten kanssa laadittu tietopaketti.
Tuulet, säät, Itämeren olosuhteet, kanavissa ja suluissa ajaminen, ruotsin rannikko, jne..

Tule kuuntelemaan, syö hyvää lohikeittoa ja tapaa samanhenkisiä ihmisiä!


Monenlaista kummaa saattaa (ei pitänyt) tapahtua, kun perhe pakkaa tavarat vanhaan autoon ja läht etsimään töitä keskieuroopan huminasta. Miten ihmeessä tilanne päätyi siihen, että olemme vakoilulaivalla Berliinin poliisin kynsissä liki 5 kuukautta..


Mail: motorship.suukko@gmail.com



keskiviikko 24. maaliskuuta 2021

Lisää videoita..

 Tämä blogiin kirjoittaminen on hieman haastavaa nykyisin. Tämä Blogger on nimittäin alustana aika huono, jäänyt jälkeen.

Koitamme myös saada YouTubeen enemän katsojia, ja ehkä sieltä tulee jokunen kymppi rahaakin vuodessa, mutta siihen on vielä matkaa.

Myös Facebook on hieman jäänyt taka-alalle, jotain sinne kuitenkin koitamme laittaa. Instagramissa on paljon kuvia.

Käykää katselemassa, tilatkaa kanava ja kommentoikaa. Palautetta on aina kiva saada. Vastaamme mielellämme. 

Videoissa on saatavilla Suomen ja englannin kielinen automaattinen tekstitys. Se tulee esiin kun painaa tekstitysnappulaa siitä ruudun alalaidasta. 




Edit: nyt jaksoja on jo kuusi.

Alla oleva linkki pitäisi mennä videoluetteloon, jossa näkyy kaikki.

linkki videoihin: klik




torstai 18. maaliskuuta 2021

Videoblogia YouTubessa

 Nyt kun kohta olemme Saksan rajojen ulkopuolella, niin voimme avata tilannetta, jossa olimme.  (Tällä hetkellä onnellisesti Lyypekissä)

  Aloimme tekemään YouTubeen videopätkiä, jotka alkavat aikajanamaisesti viime kesän tapahtumista. Kerrotaan kaikenlaista, helpompaa kuin kirjoittaa tänne.

Tervetuloa seuraamaan. Luvassa aivan käsittämättömiä tilanteita, varsinkin tämän talven osalta.  Tässä ensimmäinen jakso.

https://youtu.be/WB2dFdZQv3A


Hommattiin muuten AIS, ja meidät löytää nyt myös Marinetraffic.com:sta kirjoittamalla hakuun suukko II. 


Mukavaa kevään odottelua sinne Suomeen. 

T: Suukko II:n jengi.




maanantai 22. helmikuuta 2021

Yleinen tilannekatsaus 1, oli ongelmia.

Tässä on ollut monenlaista mutkaa talven aikana.  Emme ole kertoneet asioita tarkoituksella julkisesti, vaikka media olisikin ollut kiinnostunut tästä erikoisesta tilanteestamme,  koska osatekijöinä on viranomaisia. Selvitän kaiken kyllä kun aika on sopiva, ja minua on pyydetty jopa luennoimaan kohtaamistamme asioista/tapahtumista Suomessa.

Reissumme Suomesta Berliiniin alkoi elokuun alussa tällä aluksella. Tämähän oli, tai on edelleenkin projektin kaltainen juttu, meidän kummankin työpaikat tulee/on tässä aluksessa. Ruumassa on puolivalmiina 50 paikkainen teatteri vaimon duuneihin ja muissa tiloissa minun insinööritoimisto sekä protojen askartelua varten konehuoneen "pajatila" Tarkoitushan oli pysyä Berliinissä, koska siinä kaupungissa oli kaikki elämämme.

Alkusyksystä oli normaaleja haasteita, mm. satamapaikkamme peruuntui heistä johtumattomista tekijöistä. 

Korona ja byrokratia lyö lusikkansa soppaan 

Luonnollisestikin korona vei teatterihommat jäihin. Minulle se oli lähinnä harrastus, teatterin tekniikan tekeminen ja lippujen  myynti/baaritiskin takana oleminen. Meillähän (tai vaimolla) siis oli useamman vuoden hyvin menestyvä teatteri Berliinissä. Korona vaikutti myös minun töihini. Työstin monta vuotta uudenlaista moottorimallia eräässä firmassa. Koronan takia sijoittajatapahtumat ovat luonnollisestikin kiinni, joten rahaa ei tullut lisää, jolloin kaikki joutuivat kilometritehtaalle.  

Tulee ymmärtää, että Saksa, etenkin Berliini on todellakin kiinni. Kaikki, paitsi ruokakaupat, kioskit, bensa-asemat ja apteekit ovat kiinni. Tämähän alkoi Berliinissä jo joulukuun puolivälissä, ja loppua ei näy vieläkään.  Suomeen tullessa tuntui juhlalliselta käydä parturissa ja ostaa uudet kalsarit. Berliinissä kun ei edes hansikkaita löydä mistään, vaatekauppojen ollessa kiinni. 

Toinen merkittävä tekijä tässä oli tämä viranomaispuoli. Kansainvälinen kuljettajakirja ei kelpaa Saksassa. Pitäisi mennä opiskelemaan se saksaksi uudelleen, jos mielii laivailla. Ongelma oli se, että kaikki koulut ovat kiinni koronan takia. Lisäksi se, että kielitaitoni ei ole niin hyvä, että kaikki menisi heittämällä läpi. Kolmanneksi taloustilanne, joka ei ole mitenkään ruusuinen. 

Meidän aikomus alunperinkään ei ollut elää loppuikäämme Berliinissä, ehkä kuitenkin jokunen vuosi enemmän kuin nyt.  Tuon muutaman vuoden takia olisi pitänyt mennä laivakouluun, vain siis Saksan/Berliinin takia. Muissa maissa kuljettajankirjani toimii hyvin. Katsoimme siis kaikinpuolin järkeväksi ratkaisuksi palata Suomeen. Sitäpaitsi Berliini on menettänyt koronan myötä todella paljon juuri  niita asioita, miksi tänne tulimmekin. 


Suomeen 

Suomi on kokolailla saman kokoinen maa pinta-alaltaan kuin Saksa. Mutta Suomessa on vain se 5,5 miljoonaa ihmistä. Vastaavasti Saksassa on vajaa 90 miljoonaa ulkomaalaisine työntekijöineen. Suomalainen ei halaile yhtä hanakasti kuin keskieurooppalainen, ja pitää jo luonnostaan etäisyyttä toisiin ihmisiin hieman enemmän. Mm. näiden syiden takia Suomi ei tarvitse niin tiukkoja korona-määräyksiä, tauti vain ei leviä.  

Työmahdollisuudet Suomessa ovat todellakin paremmat tällä hetkellä, meillä kummallakin. Niinpä päätös Suomeen takaisin muuttamisesta oli hyvin selkeä tuossa marraskuun loppupuolella. Ja koko kesähän Reposaaressa oli mahtavaa aikaa. Berliiniin tuolloin takaisin tullessamme huomasimme, kuinka tuttavamme olivat hieman mieli maassa, johtuen koronan aiheuttamista ongelmista. Osalla oli taloudellisia murheita jo tuolloin syksyllä 2020. 


Olimme käsittämättömästi jumissa Berliinissä koko perhe

 Emme saaneet ajaa aluksellamme. Palasimme siis Berliiniin noutamaan Suukko II:sta, ja tässähän on meidän kaikki muuttotavaratkin lastina, kotieläimet, pari lasta, jne. Mutta käsittämättömät viranomaisongelmat jatkuivat edelleen. Nehän alkoivat jo syksyllä 2020.  Jotain jo kirjoitinkin tuonne aiemmin, "ajopätevyyksien" kelpaavuuksista. Ja tuntui, että jatkuvasti tuli lisää erikoisuuksia. Milloin mikäkin lappu on väärinpäin, tai puuttuu. "Onko paperi tämä aito" olen kuullut kysyttävän monesti. 

Tähän väliin todettakoot, että kaikki viranomaisasiat monen vuoden ajalla maissa ollessamme ovat sujuneet varsin loistavasti. Ei voi kuin kehua Berliinin verovirastoa, katu-ja rikospoliisia, jne. viranomaisia. Da für Dich, eli täällä sinua varten, lukee poliisiautossa. Ja se pitää paikkansa, maissa. 

Tiedoksi muille veneilijöille: Saksa ei noudata sisävesillä lippusääntöä isommissakaan aluksissa. Kerran kysyin, että jos Finnlinesin kapteeni muuttaa asumaan Saksaan, niin meneekö häneltäkin pätevyys ajaa alusta Saksan vesillä. Poliisin vastaus oli että kyllä. :)

Apua on pyydetty marraskuusta alkaen, ja sitä alkoi tulemaan. Joskin kaikki kestää aikansa. Konsulaatti, Traficom, eräs juristi Berliinistä, Tampereen navigaatioseura, ja lisäksi muita, myös viranomaistuttavia Suomesta sekä Saksasta. 

Tämä kaikki tapahtunut pitää sisällään koomisia ja  farssimaisia piirteitä todella paljon. En olisi ikinä uskonut, että Euroopan sisällä voi jäädä vangiksi aluksineen tällä lailla. Kaikki paperit ja asiat ovat kunnossa puoleltamme, meillä ei ole rikosrekisteriä, tms hämärää. Silti: Ette saa ajaa. 

Yksi tuttu kuvasikin tilannettamme näin: Olitte kuin se Cessna-merkkinen lentokone punaisella torilla Moskovassa.  (Mathias Rust) Joskin ilman poliittista ajatusta. Emme mekään käsittäneet, että laivan ajaminen mereltä Berliiniin olisi näin kummallinen tapaus, varsinkin kun tietää, kuinka salliva ja moderni Berliini on monessa asiassa. 

Palaan tähän jossain vaiheessa myöhemmin. Tämä kaikki on kirjan arvoinen tarina. Ja olen luvannut TANS:lle (Tampereen navigaatioseura) ja TRAFICOM:lle pitää jonkinlaisen "informaatiotilaisuuden" tapahtuneesta.  Nyt asiat ovat kuitenkin paljon paremmin, joka on tärkeää. 

Suukon keula saadaan kohti Suomea 9.3.2021, ja koetamme kerätä kuva- ja videomateriaalia hieman paremmin kuin viimeksi. Instagramissa ms_suukko_berlin nimellä löytyy myös kaikenlaista.


Teknistä höpinää tähän väliin:

Tässä kun on ollut aikaa, niin on tullut uusittua noita sähköjä. Keulapotkuri olisi kiva saada toimimaan viimeinkin. Muutenkin noiden parin kaapin sisältö on ollut arvoitus. 

Ylhäällä vasemmalla maasähkön ja apukoneen kontaktorit, oikealla hätägeneraattorin käsimanuaalinen kytkin ja nollakisko, sekä ohjauksien sulakkeet. Alla vasemalle tulee tasasähkön 230 V sulakkeet, ja apukoneen maadoituskontaktori. Siis rakennan niin, että maasähköissä ollessa maadoitus menee maihin, ja aivan runko on irrallaan verkosta. Apukoneella sähköä tuotettaessa maadoitus rungossa on ok. Ongelmahan on se, että jos nolla ja maa on yhdessä (ns. nollaus esim. apukoneessa kiinteästi kytkettynä), niin maasähkökaapissa oleva vikavirtasuoja laukeaa.

Keulapotkurin kytkentä, joskin ohjauspiirit puuttuvat. Kulmallaan olevat neliöt ovat 40 ampeerisia tasasuuntaussiltoja.


Mielenkiintoinen pointti kaappien sisältöä purkaessa oli vesivauriot. Huomasin nimittäin, että kaapissa kulki "vesiraja" hieman vinossa, ja alimmat sulakkeet sekä kontaktorit olivat kovin ruosteessa. Seurasin tätä veden rajan piirtämää viivaa kaapin ulkopuolelle, ja tosiaankin konehuoneen laipiossa se jatkui, joskin himmeästi. Alus on siis on ollut osittain upoksissa joskus, hieman kaltevassa asennossa. Voi olla, että vesi on päässyt vain konehuoneeseen esimerkiksi jonkin putken jäätymisvaurion takia, ja köli on ottanut pohjaan, jolloin alus on ollut kallellaan jokusen aikaa. 


Tämmöistä. Kesällä pitää tulla Räpsöössä käymään. Ja jos joku tarvitsee meikäläisen paattiosaamista, olipa missäpäin suomea vaan, niin saa olla yhteydessä. Btw, ei pidä ottaa mallia noista kaikista kuvista ja virityksistä: itselleen sitä rakentelee aina vähän eksoottisempaa kokeiluluontoista kuin toiselle. :) 



keskiviikko 13. tammikuuta 2021

Vessat vertailussa, vene-ja laivapöntöt. Sekä tee-se-itse: Paskasta energiaa

Tuplapaska juttu. Paitsi kun lokki lentää, ja ruikkaa pökäleen mereen, se ei ole paska juttu. Mutta ihmisen vastaava teko on. Johtunee siitä, että meitä on selkeästi enemmän per neliökilometri, kuin lokkeja. 

Sinälläänhän uloste on hyödyllinen luonnon kiertokulussa. Harva ajattelee leipää syödessään, että se jauhettu jyvä on kasvanut, niin, paskassa. Varsinkin bio, tai luomumallinen. Saattaahan olla, että nuoremmat sukupolvet ovat unohtaneet jotta navetasta ajetaan paskat pellolle, ja siitä sitä hyvää viljaa tulee.  

Tuplapaskaksi asian tekee se, että lähes kaikissa ihmisen ulosteen Pois asumuksesta -siirtoratkaisuissa se sotketaan veteen. Jätemäärä siis moninkertaistuu. Veden säästö on ilmiselvä asia aina, varsinkin laivoissa. Jätehän menee tankkiin, joka pitää tyhjentää jollain tavalla. 

Vesivessalle ei liene vertaa, vaikka on pakastavia, pussittavia ja kompostoiviakin pönttöjä. Vesivessa on siksi kätevä, koska tämä ulostyöntyvä kääkäle on erittäin sotkevaa ja tahmaista. Vesivessan puhtaanapito on siis vailla vertaa. Vesivessoista on useita eri versioita. Normaali asuinkiinteistön pönttö lienee se huonoin ratkaisu, koska sen veden kulutus on järjettömän suuri laiva- tai venekäyttöön. Vettä tarvitaan normivessassa siksi paljon, että se vesi hoitaa sen ulosteen siirtämisen paikasta A paikkaan B, jopa kymmeniä kilometrejä urbaanissa ympäristössä

Kuvassa normaali wc-istuin, jossa integroituna käsienpesuallas. 
Asuintalokäytösä tämä on loistava pienen wc:n tilan- ja vedensäästäjä. 
Käsienpesuvesihän varastoituu säiliöön, ja käytetään pytyn huuhtomiseen.


Alipaine-wc-järjestelmä on tuttu kaikille, jotka ovat olleet risteilyaluksilla, vaikka Vikingline tai Silja. Systeemi toimii niin, että laivan jätesäiliössä on säiliöstä ilmaa pois pumppaava alipainepumppu, joka huolehtii, että säiliössä on aina alipaine. Vessanpöntössä on venttiilisysteemi, joka nappia painettaessa antaa ensin hieman huuhteluvettä, ja sitten avaa pöntön nielussa olevan läpän, jolloin alipaineen vaikutuksesta torttu lähtee kuin uudenvuoden raketti kohti septitankkia. Osumatarkkuus on hyvä, sillä ahdas putkisto hoitaa kohdistuksen. 

Alipainepytty sisältää huomattavan määrän tekniikkaa.

Edut: 

Putkiston ei tarvitse olla viettävä. Imu pystyy vetämään jätteet "vastavirtaankin", eli laivan keinunta, tms ei vaikuta toimintaan. Putkikoko on myös huomattavasti pienempi kuin normaalissa viettoviemärissä asuintaloissa. Muistaakseni 32-50 mm halkaisijaltaan. Järjestelmässä ei ole pumppuja, jotka kuitenkin toisinaan vaativat huoltoa. Todella pieni veden kulutus. n. Litra per huuhtelu.

Miinukset: 

Septitankin tulee olla alipaineen kestävä. Putkiston tulee olla tarkoituksen mukainen, eli sen on kestettävä alipaine, ja kulmakappaleet yms putkistot on kiinnitettävä hyvin koska  muuten ne saattavat irrota. Kovassa vauhdissa olevalla jätöksellä alkaa nimittäin olemaan massaa tullessaan jyrkkään kurviin. Alipainejärjestelmä on kallein, ja tarvitsee sähköä toimiakseen. Alipainepumppu vaatii yleensä 230 volttia jännitettä.

Sähköpumpulla olevat pytyt ovat lähellä alipainejärjestelmää ominaisuuksiltaan. Niissä jätteet siirretään septitankkiin pumppaamalla. Pumppu on istuimen välittömässä läheisyydessä, ja pumpussa on ns. repijäominaisuus, eli se tekee jätteestä tasaista mössöä. Putkiston ei tarvitse olla suuri, eikä viettävä.  Oma kokemus tälläisestä on aika hyvät.

Edut:

Hintatasoltaan kohtuullinen. pienet jopa alle 30 milliset putket/letkut ovat riittäviä. Pystyy pumppaamaan "ylämäkeenkin" hyvin.  Vedenkulutus on pieni, 0,2-2 litraa per huuhtelu, riippuu hieman käyttäjästä. Sopii hyvin 12 tai 24 volttiseen järjestelmään.

Miinukset:

Tarvitsee vahvan kaapeloinnin pytylle asti, sillä pumppu haukkaa virtaa varsinkin 12 volttisena jopa 20A.  Pumppu itsessään on se heikoin lenkki. Kaikki viat ovat johtuneet siitä, että joku on laittanut jotain ylimääräistä vessanpyttyyn. Jopa hiukset saattavat saada pumpun takertelemaan.  Sähkövessassa on oma huuhteluvesipumppu samalla akselilla. Laivan painevesijärjestelmään kytkettäessä täytyy asentaa magneettiventtiili tai hana seinälle huuhteluveteen, koska pytty on tarkoitettu imemän huuteluvesi esim. pohjaventtiilistä.  Yleisesti ottaen jätevesien pumppaaminen kunnallistekniikassakin on aina haaste. Kunnollisen kolmivaiheisen repivän ja silpovan pumpun hinta alkaa nelinumeroisella luvulla.

Sähkö- ja manuaali-istuin.

Manuaalipönttö käsipumpulla on ehkä se yleisin, varsinkin pienemmissä huviveneissä. Se on aika varmatoiminen ja edullinen. Pumpun vikaannuttua huollosta selviää amatöörikin, ja vaihtotiivisteitä on tarjolla monessa alan liikkeessä. Pumpun muuttuessa jäykäksi, pieni loraus ruokaöljyä auttaa asiaan. Oma kokemus tälläisestä, halvimmasta mallista, on useamman vuoden ajalta. 

Hyvää:

Ei vaadi sähköä ja on aikalailla toimintavarma. Hyvää on myös halpa  hinta. 

Miinukset: 

Käytön hankaluus. Jokaiselle vieraalle joutuu neuvomaan, miten vesi tulee ja miten pumpataan. Joskus joku vieras sai tukkoon, koska oli pumpannut ilman vettä paperikasan pytyn nieluun. 


Kompostoiva ja polttava wc

Kompostikäymälät ovat edullisia, ja kohtuullisen hajuttomiakin nykypäivänä. Sähköinen poistopuhallin lienee vakiovaruste kaikissa. Periaatteessahan kompostikäymälä on ikivanha juttu, monelle tutusta kesämökin puucee:stä modernisoidumpi versio. Kompostikäymälän edut ovat selkeästi asennus: Ei tarvitse mitään putkivetoja, paitsi tuuletus. Vessan voi tehdä siis lähes mihin tahansa huonetilaan. Miinuksena on luonnollisestikin tyhjentäminen. pieniää joutuu tyhjentämään useammankerran kuukaudessa, Isoja malleja, joissa on jopa useamman kuution kokoinen säiliö, tyhjennysväli saattaa venyä vuosiin. 
Monissa on ns. virtsan erottelu, eli kuset menee eri paikkaan kuin kiinteämpi aines. Pöntössä on siis kaksi reikää, toiseen pissitään ja toiseen koitetaan tähdätä kakkelit. Ulosteista tulee myös ns. suotovesiä, jotka johdetaan jonnekin. Miinukseksi tulee kirjata ehdottomasti myös jälkikompostoinnin tarve ja sen hoitaminen, eleli tähän ole harrastunut. Laivaolosuhteissa kompostin pitäminen ei liene tule kenellekään mieleen, ellei sitten ole todella iso huvialus, jossa jonkin verran viljelymaata. 

Polttavasta tai pakastavasta pöntöstä ei ole omakohtaista kokemusta. Polttava todellakin kärventää jätteet sähkövastuksella,ja siinä kuluu paljon sähköä. Laskin joskus aikaisemin tämän kulutuksen, ja löysin myös netistä jonkun kirjoittelun aiheesta: Sähkölasku oli noussut satoja euroja tämän wc:n takia.  Asenushan on helppo, jonka voi kirjata plussaksi. Lämmitysvastus on jossain määrin kuluva osa. Sen ei pitäisi, mutta monella on ollut ongelmia. Internetin keskustelupalstoilla löytyy kommentteja kyllä. plussaksi tulee ehdottomasti myös tyhjennystarpeen vähyys. Jätettä ei tarvitse kanniskella minnekään, eikä mitään septitankkia tarvitse

Pakastavassa pöntössä yhdistyy pienen kompostivessan ja polttavan huonot ominaisuudet: Se kuluttaa sähköä, ja jätteet on kannettava kuitenkin ulos sellaisenaan. Joko roskiin tai kompostiin. 4 hlö käytössä tyhjennysväli alle viikon. Pesu on hankalahkoa. Erittäin huonona pidän jatkuvaa sähkön tarvetta: Sähköt kun katkee, niin biopusseissa olevat pökleet sulaa, ja jos pussit hajoaa niin kakkayllätys on selvä. Plussaahan tässä on taas tuo asentamisen helppous, verrattuna vesivessaan. 

Tekisikin mieleni kysyä, että onko tämä pakastava laitos vessa ensinkään? Sillä jos vertan sitä normaaliin ämpäriin, johon laitan pussin, ja väännän tortut sitten sihen pussiin. Pakastavan vessan ero tähän ämpäriversioon on vain se, että pussin sisältö on hetken aikaa jäässä. Mitään muuta täm pakastava ei ulosteelle tee. 
Pakastava vessa ei sovi laivaan oikein mitenkään. Miinuksena vileä puhtaanapidon hankaluus, kuten noissa muissakin vedettömissä.

Pussita ja pakasta.  Pakastava wc, tee jätös biopussiin ja pytty pakastaa sen. 
Sitten se jäätynyt kökkäre pitää kiikuttaa jonnekin.

Sitten se erikoisuus. Biokaasu. Paskassa piilee yllättävästi energiaa. Lantapuolella sitä on jo käytetty kaasun tuottoon pitkän. Itse joskus hieman laskeskelin asiaa. Pitäisi olla kuution septitankki, joka olisi lämpimässä tilassa. Esim. sellainen muovinen kuormalavan päällä oleva tankki voisi toimia hyvin. Vähäinen veden käyttö on juurikin hyvä, ja pumpattava tai sähköpumpull aoleva vessa tuottaa juurikin liki sopivan seoksen. Tankkiin olisi hyvä laitta ajokin hämmennin, esim sähkömoottori ja jokin hökötys sisälle, niin ei tarvitsisi käsin sekoittaa. Sekoitustarve on pieni, mutta oleellinen asia.

Kirjaimellisesti paskakaasua. Ei, on se Bio -sana kivempi.



Kaasua tulee ihan reilusti. Muistelen, että yli keittiötarpeen, jos joka päivä ruokaa laittaa. Sen varastoimiseen kelpaa yksinkertaisimmillaan iso muovinen säkki. Tai vaikka traktorin sisärengas. Kaasun paine esim. kaasuhellalle on aika pieni, ja sen saa säädettyä paittamalla sopiva paino kaasupallon päälle. Fiksu rakentaisi kaasukellon.

Videoita on youtubessa aika paljon, jossa kaasua tehdään ja hyödynnetään keittämiseen, lämmittämisen ja jopa bensa-aggregaatti tuottaa sähköä. Kehitysmaiden videoissa näkyy, kuinka yksinkertaisesta asiasta lopunperin on kyse. Tankkiin kannattaa heitellä kaikki ruoantähteetkin. Prosessissa paska muuttuu jo huomattavasti ympäristöystävällisemmäksi, kun on saanut muhia ja tuottaa kaasua. 

Tämän kokoisessa paatissa, kuin tämä meidän, olisi tilaakin tuollaiselle säiliöllä. Kaasun voisi tosiaankin käyttää keittiössä, ja lisäksi syöttää apukoneelle jolloin se muuttuisi sähköksi. 

Tässä yksi englannin kielinen harrastevideo: https://www.youtube.com/watch?v=8uzmwyUADZs
Ja tässä biokaasua puristetaan pulloihin: https://www.youtube.com/watch?v=3mTmAs7iBjA
tässä miekkonen käyttää aggrgaattia malliksi. Videossa näkyy myös kaasun varastointiin käytetty säkki.

Periaatteessa tämä paskan kaasuttaminen olisi järkevää kaikin puolin. Energiaa tulee ja paska muuttuu ei-paskaksi. Toki se tarvitsee jälkikompostia vielä hieman, tai sitten tyhjentää liejut septityhjennykseen, mutta tilanne on jo eri kuitenkin, kuin vaikkapa pakastavan vessan jäljiltä. Lisäksi tälläinen "paskakaasun" polttaminen vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Metaani ilmakehässä ei ole hyvä juttu ollenkaan. Se on hiilidioksidia lyhytikäisempää, mutta sen lämmitävä vaikutus on 10 kertainen. 

Miksi tämä ei sitten yleisty? Luulen, että tämä on aika vaikea tuotteistaa, eikä bisnesmies näe voittojen mahdollisuuksia pienissä yksiköissä. Isommissa homma toki toimii, maatalouden puolella esim löytyy suomalainen biokaasun uranuurtaja, joka kuitenkin on ollut energiayhtiöille ja verottajalle harmillinen kakka rattaanpyörässä. 

Tällä Kalmarilla on kehitteillä omakotitalokokoluokan biokaasusysteemi. Hänellä on myös suomen ensimmäinen biokaasuasema, josta voi tankata auton.  Tässä linkki Ylen tekemään juttuun. Nostan hattua Kalmarille, tekniikan tekeminen on jo sinällään saavutus, mutta lisäpisteet tulevat siitä, että on jaksanut tahkota viranomaisten kanssa. 

Mutta mikä oli se paras vessaratkaisu? Sitä on vaikea sanoa, koska käyttötarkoituksia on useita. Me ollaan nyt tyytyväisiä tuohon sähköpumpulliseen Bilteman pönttöön. Septitankki täytyy tosi hitaasti verrattuna entiseen normaaliin vesivessaan. Paskan logistiikka on simppeliä. Pisuaari on vielä tulossa, se vähentää veden kulutusta (ts. septin täyttymistä, vettähän on meret täynnä) entisestään.
Tutuilla on kompostoiva pytty paatissaan, ja  eipä siitäkään haukkuja ole tullut.  
Polttavan ja pakastavan jättäisin kuitenkin suosiolla pois vene - ja laivatouhuista. 











perjantai 4. joulukuuta 2020

"Veneily"pätevyydet: Aina ei kansainvälinen kortti kelpaakaan. (Saksassa ei juuri ollenkaan)

Huomenta, ja hyvää perjantaita! Kirjoitin "veneily" sitaateissa siksi, koska tämä on jo tämän kokoisella aluksella (23,8 m BT 86) laivailua, ainakin Saksan mielestä.

Kansainvälinen huviveneen kuljetajan kirja (Linkki Wikipediaan) on UNECE:n kehittämä asetus 40 (linkki englanniksi) ,poistamaan eri maiden välillä olevia "ajokorttieroja", ei-ammattimaisessa vesillä liikkumisessa. Määräykset kuitenkin vaihtelevat eri maittain todella paljon. Lisäksi on eri tapoja määrittää, mikä on kortin vaativaa ajoa milläkin kokoluokalla, ja mikä ei. JOtkut mittaavat pituutta, jotkut painoa, jotkut käyttötarkoitustakin. 

Suomessa jokainen saa ajaa alle 24 metristä, ja koneteholtaan alle  500 kW (Edit: tämä tehoraja on nykyisin poistunut, toki on ikäraja)  alusta ilman mitään korttia. Suomi onkin niitä harvinaisia maita, jossa tälläinen kortittomuus on mahdollista. Esim. saksassa jo purjevenekin vaatii pätevyyden. 

Huvivene muuttuu suomessa huvialukseksi pituuden ylittäessä 24 metriä. Tällöin kipparilla on oltava tämä KVHK-kirja, joka oikeuttaakin sitten kaikkien bruttovetoisuudeltaan alle 500:n kokoisten huvialusten kuljettamiseen. Bruttotilavuus, Bruttotonnage (BT) tulee englannista, viinitynnyreiden koosta, ja kuinka niitä mahtuu laivaan.  Bruttovetoisuus on aluksen tilavuutta kuvaava laskennallinen mittayksikkö, jota on hankala selittää yksinkertaisesti. Suukko on rekisteriotteen mukaan kuitenkin juuri alle 24 metriä. Eli se ei tarvitsisi "ajokorttia"

Trafin myöntämä normaali kansainvälinen"veneilykortti", jossa sisä- ja rannikkovedet, moottorialukselle (I, C, M) klikkaamalla kuvan saa suuremmaksi.

Rajan ylittävät alukset saattavat olla  yli 50 metriä pitkiä. BT on siis täysin laskennallinen yksikkö, eikä sillä ole mitään tekemistä uppouman tai painon kanssa.
Huom, tässä on kuitenkin pieni epäsevyys: Jossain puhutaan Gross tonnage:sta (Gross tonnage (GT, G.T. tai gt) (eng. wiki) ja toisaalla Brutto tonnage:sta (BT) Kuitenkin nämä ovat eri, kuin BRT joka on Brutto register Tonnage, eli rekisterissä ilmoitetut bruttotonnit. Esim tässä wikipedian tekstissä: "Bruttovetoisuus (engl. gross tonnage, GT) on aluksen (laivan tai veneen) kokonaisvetoisuus. Se käsittää käytännössä koko aluksen tilavuuden." Yksikötön bruttovetoisuus lasketaan volyymista kaavalla: (linkki suom. wikipedia)

Mutta Saksa ei esimerkiksi periaatteessa tunne yli 20 metristä huvivenettä (huvivene on saksassa Sportboot). Tai tuntee, mutta se vaatiikin jo ammattikortin. (Huom eri kortit jopa eri kanaville, ja merelle) Tällöin tulee ristiriita, koska tämä trafin kortti oikeuttaa ajamaan vaikkapa 50 metristä alusta missä vaan sijainnissa, (kanavat tai meri, jne) kunhan  GT (tai BT) ei ole yli 500. 

Tulkinnat kuitenkin vaihtelee  suuresti. Omakohtaisesti esim . Lauenburgin poliisin mielestä mitään korttia ei tarvita alle 24 metriselle, toki vain suomalaiselle. Mutta Berliini poliisin mukaan pitää olla  vähintään E huvialustodistus, (eli tälläinen siis löytyykin, linkki saksaksi tässä )  Tai "Binnenschifferpatentverordnung:n  (BinSchPatentV)" mukainen ajokortti jolloin max pituus 25 m tai C2-luokan (Schiffer-patentti C2) jolloin paatin max pituus. 34,99 m. Nämä siis saksalaisia "kortteja" Suomessa myönnetyllä kansainvälisellä kortilla ei ole mitään merkitystä. Korkeintaan sillä saa vierailla, mutta vuoden aikana pitää ajaa oma uusi "saksalainen kortti" (linkki ADAC:n saksalaiselle sivustolle) ja tässä toinen linkki, jossa pituudet ja vaadittavat "kortit" kanaville. (Saksaksi) 
Tulee huomata, että saksan "kanavat" noudattaa meriteiden lakeja, vaikka niillä vaaditaan eri pätevyydet kuin merellä. Saksan merialueilla saksalaisella perusmallisella huvivenekortilla (Sportbootfyhrerschein) saa kuitenkin ajaa yli 20 metristä alusta, kanavissa taas ei.

Tässä täytyy mainita erikseen tuo Tampereen navigaatioseura https://www.tans.fi/, jolla sisämaasijainnista huolimatta on hyvä ymmärrys myös Euroopan säännöksistä ja sisävesiliikenteestä. Koska heillä on myös natiivisaksan osaajia. Suosittelen lämpimästi heidän koulutuksia, koska niistä saa myös käytännön osamista, eikä pelkkää karttateoriaa. 
Käytännössä muuten tunnen monia mm. suomalaisia, jotka ajavat tuolla Trafincom:n myöntämällä huvivenekirjalla. He eivät ilmeisesti ole tietoisia, että se ei ole kelvollinen saksassa kuin hetken, ja vain  turistitarkoituksessa. Eli olet lomalla saksassa hetken, etkä ole kirjoilla.

Trafilta saa toki myös apua näissä ulkomaiden korttihommissa, mutta heillä ei luonnollisestikaan ole paikanpäällä koettua tietoa heti juuri käsillä. 
Sitä en tiedä, kuinka helposti tämä suomesta hankittu "kortti" kääntyisi saksalaiseksi vastaavaksi. Esimerkiksi tuo kanavakortti C2 vaatii lääkärintodistukset toistuvasti, kuten vaikka ammattiliikenteen kuorma-autokortti. Tämän "venekortin" "kääntämiseksi" on kyselyjä meneillään. Trafi, konsulaatti, jne. Kirjoitan lisää kun asiat selviävät.

Edit 08.12.2020
Lisää inkkejä aiheeseen:

UNECE 40 ohje Euroopan taloualueella (linkki)
UNECE 40 ICC Resolution (linkki)
ECE-TRANSPORT INLAND WATER (linkki)

Asetus Saksaksi, jossa mainitaan tämä vuoden siirtymäaika (linkki)

Lisäksi tähän soppaan laitetaan EBA, European Boating Association, joka sanoo näin: (linkki)

Edit 20.12.2020: Todellakin saksassa veneilevän kannattaa ottaa huomioon nämä asiat. Kaikki, jotka ovat kirjoilla saksassa, heidän suomalainen KVHK-kirja ei ole kelvollinen. Turistillekin vain vuoden. Kanavapoliisit ovat toisinaan tiukkoja tästä, vene saattaa jäädä siihen paikalleen. Kortin käänrämismahdollisuuksia ei ole, eli pitää mennä saksalaiseen koulutukseen. Jos kieli ei taivu (saksaksi kaikki), niin se on pattitilanne.
Tässä selvityksessä on ollut mukana Traficom, Berliinin jokipoliisipäällikkö, Tampereen Navigaatioseura, ja muita yksityisiä henkilöitä. Voin pitää jonkin luennonpätkän, ja avata asian kokonaan sitten kun olemme suomessa takaisin. 


Jotta näin. Meikäläinen lähtee hakemaan puutavaraa uusiin saunan lauteisiin. Entiset kun tehtiin väliaikaiseksi merellä, muistaakseni maarianhaminan satamasta löytyneistä käytetyistä terassilaudan jätepätkistä. Viikonloppua!

 Tässä lopuksi kevennysvideo. Kuinka telakoida alus kymmenessä sekunnissa. Aika hurja systeemi! Jäisi kyllä tekemättä itseltä todennäköisesti. (linkki) Btw, Sivusto käsittelee lähes saman kokoista "asuntolaivaa"

maanantai 16. marraskuuta 2020

Kartat lakkaamalla pöytään

 Pieni sunnuntai-inspiraatio tuli tuossa, kapyysin kahvipöytä sai pinnoitteeksi neuvostoaikaisia merikortteja. Samaten kapyysin takaseiniin ja astianpesukoneeseen tuli laitettua kontaktimuovia. Kapyysihän piti laittaa uuteen uskoon kokonaan, mutta tulee siitä noinkin kohtuullinen. 

Lakkahomma meni niin, että ensin ohensin uretaanilakkaa n. 25 prossaa tärpätillä. Tämä siksi, että nuo neukkukartat ovat aika paksua pahvia, ja lakka saisi imeytyä niistä läpi. Karttojen paikkaamiseen jälkeen vetäisin reilusti lakkaa pöytään, ja sitten kartat siihen liikkumaan. Kun lakka oli tullut läpi kartoista, niin lastalla vetelin ylimääräiset lakat alta pois, ja sitten sivellin pintakerroksen karttojen päälle.

lopputulos on ok, joskin kattojen värit jäi hieman haaleaksi. Neukkupaperi veti hieman ruskean sävyiseksi. Saa nähdä kirkastuuko kuivuessaan yhtään. Pari kuvaa aika hämärässä otettuna.

Brygan portaat sai mustaa maalia samalla.

Kapyysi nyt, kaapit tuli mustaksi maalilla, APK kontaktimuovilla. APK:n päällä oleva taso teipataan kanssa joksikin muuksi.

Ja tässä se kahvipöytä, tai mikä lieneekään taso. Teipit on estämässä laivakissaa, se kun haluaa jostain syystä hypätä baarijakkaralle brygalla tullessaan, aina tuon pöydän kulman kautta. Vaikka hyvin tietää, että pöydillä oleskelu on kiellettyä.
Kartoissa on Turku, Kotka ja Turun saaristoa. Mustat kehykset tulee vielä, sellai listat jotta tavarat ei tippuile lattialle. Joskaan ei täällä joessa aaltoja, tai edes laineita ole. Mitä nyt proomujen potkurivirtaukset hieman köysiä vasten laivaa nykii joskus. Taidan tehdä asiakastilaan tulevan baaritiskin samalla lailla. 

En tiedä, olisiko joku 2 komponenttien epoksi ollut parempi, noin niinkuin optisesti. Mutta luulen, että nuo kartat tummuu vaikka ihan vedellä olisi kastellut. Itse lakka oli aika kirkasta. Alla oleva pöytälevy on ihan normaalia liimalevyä bauhaussista, ja taisin imeyttää siihen ihan auringonkukkaruokaöljyä pari viikkoa sitten. Eli lakkaa se ei kauheasti enään ilmaissut.


sunnuntai 15. marraskuuta 2020

Tee se itse -liesituuletin, sähköhommeleita sekä yöremonttia

Eilen tuli askarreltua liesituuletin. Kaasuhella on nimittäin kaikin puolin mahtava, mutta kaasun palaminen itsessään tuo kosteutta todella paljon. Brygan ikkunat ovat hetimiten huurussa, kun vähänkin jotain keittelee.
Siinähän se. Tuo on nimittäin laastipaljun puolikas Bauhaussista. :) Kanavapuhallin on tuolla seinässä piilossa vasemmalla, ja ruumasta löytyy vieläkin noita paketissa olevia laivan alkuperäisiä vääntökytkimiä. Komiaa. Jonkinlaiset puiset reunukset taidan vielä tekaista tuohon, ja taustalevyn myös.

Sitten noista jatkojohdoista alkaa pikkuhiljaa pääsemään eroon. Laivan omassa järjestelmässä ei siis ole vieläkään sähköjä kytkettynä, enkä kytkekään, koska kaapelit ja keskukset ovat aika hurjan näköisiä. Eilen sain keittiön ja brygan sähköt jo kuntoon. Tajusin, että jääkaapille menevä roikka on maannut tuossa lattialla Pellingistä saakka, eli puoli vuotta! 
Sähköpääkeskuksen virkaa jo puoli vuotta on hoitanut aulan lattialla makaava työmaakeskus.

Vanhat asennukset on aika huonossa kunnossa.

Tämän päivän puuhat. onhan tuo nyt hieman siistimpää jo. Ruumasta sänkyjen alta löysin nuokin tarvikkeet. Öljypolttimen ja kiertovesipumppujen maadoituskarvat jätin irti, koska niitä ei saa laivan rungosta oikein mitenkään eristettyä. Pitää ostaa pari Keskusta vielä lisää.

Sitten tuli tuollainen löytö konehuoneessa. Vesipumpun sähköjä kytkiessäni huomasin alkuperäisen työkalukaapin ovessa jonkinlaisen läpiruuveilla kiinni olevan lätkän. Rapsuttelin puukon kärjellä maalikerrokset pois, ja siellähän oli tuollainen laivan kuva. Aika hauska laillaan. 

Ja sitten se yöremonttiosuus. Olin menossa suihkuun, n. 01:00. Lämmintä vettä ei kuitenkaan tuntunut tulevan. Kuteet päälle ja konehuoneeseen, jossa öljypolttimen häiriövalo killitti punaisena. Kuittaan häiriön, ja poltin käynnistyy. Mutta tuttu sirinä puuttuu. Eli se ei tee kipinää. Mielessä käy kaksi vaihtoehtoa. Joko rele on rikkoutunut, tai muuntaja palanut, joka on harvinaista. Tarkemman tonkimisen syyllinen oli kuitenkin muuntaja. Hyvä niin, sillä varaosahyllyssä relesaldo näytti nollaa. Heitin uuden muuntajan paikalleen ja Oilon toimii taas kuin junan vessa. Nyt suihkun jälkeen kello on vähän vaille neljä, eli jokunen tunti tuossa kuitenkin vierähti.
Siinä se, muuntaja on tuoda oikealla oleva musta mötikkä. 

Kattilassa on muuten pikkuinen suunnitteluvika. Termostaatin tasku on tuossa lähtevästä putkessa. Se on hieman yläviistoon, joten sinne jää ilmaa. Nyt sitten käy niin, että jo 40 asteen termarin asetuksella lämpötila kiipeää 65 asteeseen ennen kuin poltto loppuu. Termostaatti siis ei saa oikeaa lämpötilatietoa., vaikka kiertovesipumppu pyörittää vaihtimelle vettä jatkuvasti. Lisäksi kattila kiehuu hieman jo 40 asteen lämpötilassa. Suutin on normi 0,5 gallonaa. Eli n. 20 kW. Joskin taitaa olla joku ruuvannut öljypumppu paineet kovemmaksi, niin tehotkin ovat korkeammalla. Pitää joskus perehtyä tuohonkin ohimennen.



Jotta näin. Ei muuta kuin lauantaita itse kullekin!






keskiviikko 11. marraskuuta 2020

Ovipuuhaa ja koronaa.

Kuten on tullut ilmi, Reposaaresta lähdettiin ehkä vähemmän kuin puolivalmiilla laivalla liikkeelle. Nyt sitten hiki hatussa puuhaan, sillä talvi on kuitenkin viileää aikaa täälläkin, ja nuo peltiovet ei kauheasti pidä lämpöä. 

Tänään oli sen verran jaksamista, että aamutuimaan kävelin tuossa vieressä olevaan rautakauppaan, ja ostin koollausrimaa paketillisen. Olalla se kulkeutui kätevästi, mitä nyt johonkin liikennemerkkiin kolisi kerran risteyksessä. 

Styyrpuurin puolen oven sain kokolailla valmiiksi. Ensin koolaukset, sitten villat ja vaneri päälle. Vanerin värjäsin sekoituksella: pikku tippa suklaanruskeaa Miranolia, uretaanilakkaa loraus, ja reiluhkosti tärpättiä. Petsi siitä siis tuli. 

Saunan ovi sai samat petsivärit. 

Ulko-ovethan on tuollaiset itse tehdyt, joista tuli ihan hyvät. Paapuurin ovi kuvassa. UFF:n kassi on tilapäisverhona, kun tuossa oven takana on kävelytie, jossa dallaa tuhannen ihmistä päivittäin. Myrskysalpoja ei varsin ole, mutta eiköhän tuokin tämän laivan käytössä mene. Ongelmaan on nyt hieman se, että tällä paikalla miljoonakaupungin keskustassa ei rälläköidä tai muutenkaan metelöidä.

Tuollainen siitä tuli. Peitelevy ja ikkunakehys uupuu vielä.

Ai niin, perämiesvaimo hommasi meille koiran. Ilmoitti pari viikkoa sitten, että sunnuntaina haetaan koira. Hetken kesti ymmärtää mitä tapahtuu. Koirasta täytyy tarinoida tuonnempana.

Nuorimmalle, joka vielä asuu laivassa, tehtiin entisestä messistä hytti. 

Näihin päiviin asti edellämainitun takahytin lämmitykseen on riittänyt kokolailla pojan tietokone. Heh. Eilen kuitenkin laittelin patterin. Jostain Kuusakosken romulavalta tuo taisi löytyä. Maalipurkkia vois näyttää tuollekin.

Covid-19 tilannekin taitaa olla meidän perheessä päällä. Vaimo on ollut sänkypotilaana reilun viikon. Hänellä on ihan veto pois, hyvä kun jaksaa vessaan mennä. Kävi kuitenkin eilen testissä, ja tuloksia odotellaan. Tänään tuntui voivan jo aavistuksen paremmin. Itselläni oli erikoinen jokin mikälie vatsaflunssa reilu viikko sitten. Se kesti kolme päivää, ja meinasi tulla uudelleen parin terveen päivän jälkeen. Silloin olin itsekin ihan sänkypotilaana, niin väsynyt, että ei jaksanut edes kännykkää katsoa. 
No, odotellaan tuloksia.





maanantai 9. marraskuuta 2020

Sisäilma-asiaa. Kosteudenpoistajan lämmötuotto ja kustannukset.

Berliinin korkeudella ilmasto on mannertyyppinen. Ero suomeen on hyvin selkeä: Ilma on todellakin kosteaa. Sellainen kuulas pikkupakkanen puuttuu kokonaan. Voisikin sanoa, että Berlinin nolla astetta tuntuu suomalaiselta -10 pakkaselta jopa.
lämpömittari ei kuitenkaan valehtele, vaan se johtuu ilman kosteudesta. 

Lämmitysenergian kulutukseen se vaikuttaa niin, että on tuuletettava hieman enemmän. Muutoinhan talvi on leuto, lunta saattaa joskus sataa, mutta se sulaa parissa tunnissa pois.  Hyvin harvoin on liukasta tai pakkasta siinä määrin, että vesi jäätyisi kadulle. Joskus helmikuun alkupuolella joku pikkujärvi saattaa jäätyäkin hieman. Lämöeristeitä ei siis tarvita niinkään paljo kuin suomessa. Ikkunatkin taloissa ovat hyvin yleiseti kaksinkertaisia, ja porraskäytävissä vain yksinkertaisia.

Mutta se kosteus. Koska ulkona on nyt kello 23:00 jtain + 8 astetta, ja joen pinnasta nouseva sumu on ihan 100 kosteaa ilmaa, niin sisälläkin kosteus ilman mitään saunomisia, tms on jo lähtokohtaisesti yli 50%. Tämä on sinällään huono, koska jo pienikin lisä nostaa kosteuden yli 60 prossaan, jolloin homeet innostuvat varmasti. Tuulettaminen ei siis tuo toivottua tulosta juurikaan, koska sisään tuleva ilma on jo valmiiksi kosteaa. 

Laivoissa on lähes aina ilman kuivaaja, joka myös kesällä toimii tuloilman jäähdyttäjänä.  Ilman kuivaaminen kuitenkin vaatii energiaa, ja se energia maksaa. Tällä hetkellä 30 centtiä per kWh, tuosta maasähkötolpasta. Tutkailin eri mahdollisuuksia. Tehokkain/taloudellisin kuitenkin näyttäisi olevan lämpöpumppu, tai siis kylmätekniikkaan perustuva kuivuri. Toki niillä voi jäähdyttää ilmaa hellekelillä myös. 

Tuollainen ProKlima löytyy viimekesän jäljiltä. 0,8 kW kompura, tiputtelee vettä ehkäpä litran tunnissa parhaimmillaan.

Kuinka sitten tuo energiatalous? Tuo masiina kuluttaa sen 0,8 kWh, eli tunnissa palaa rahaa n. 25 centtiä. Lämmöksihän tuo sähkö muuttuu, mutta vastaavasti lämmitysöljyllä (Jota on 3 jotain tonnia tankissa) tuotettu 0,8 kW maksaa vain n 5,5 centtiä. 
No jos tuo laite tiivistää höyryä vedeksi litran tunnissa, niin tämän kondensoitumisen on pakko tuottaa lisää lämpöä. Litran höyrystymiseen vaaditaan energiaa 2260 kJ/kg.  Tällöin höyryn tiivistyminen vedeksi tuottaa lisää lämpöenergia 2260 kJ tunnissa, eli kansankielellä reilu 0,62 kWh. Näin ollen ilman kuivaaja lämmittää 0,8 + 0,6 = 1,4 kW:n teholla. Olettaen tietenkin, että ilmassa on sitä kosteutta tiivistettäväksi. 

Adsorptiokuivain, jossa on esim. silikageelinen (kissanhiekkaa se muuten on, kirjoitus parin vuoden takaa tässä blogissa) kenno toimii niin, että ensin kennon läpi puhalletaan huoneilmaa, jonka jälkeen se kuivataan kuumalla ilmalla. Kosteus siis haihdutetaan silikageelistä lämmöllä. Yleensä näissä lämmin kostea ilma puhalletaan letkua pitkin ulos, ja se ei tiivisty vedeksi ollenkaan. Jolloin tiivistyimisen tuomaa lisälämpöä ei tule, ja myöskin lämpö menetetään kokolailla hukkaan ulospuhalluksen myötä. Toki jos tuon silikageelin kuivauksen hoitaisi öljyllä, niin se olisi halvin vaihtoehto. Litran vesimäärän poistaminen ilmasta maksaisi tällöin vain n. 4 senttiä. Mutta tämä vaatisi kuivaimen modaamisen tai jopa kokonaan  uuden rakentamisen, jossa vesikiertoinen kenno olisi sähkölämmittimen tilalla kuivaamassa sitä "kissanhiekkakennoa" :) 
Adsorptiokuivuri.


Luulisin tekeväni homman kuitenkin niin, että rakennan ilmanvaihtokanaviston paattiin, ja modaan tuon kuvassa olevan kuivurini/ilmastointilaitteeni iv-koneeksi. Sopivasti pelleillä sitten saisi kiertoilman, sekä ulkoilman ja ulospuhalluksen toteutettua. ja kesällä jäähdytyksen. Lisäksi se toimii poistoilmalämppumppuna sopivasti kanavoituna. 




torstai 5. marraskuuta 2020

m/s Estonia: Vahinko, joka ei olisi saanut tapahtua.

 

Kuva netistä, Estonia world

Myrsky Itämerellä -elokuva. Asiat tulivat tässä mieleen, kun kyseisestä paatistahan on tuo uusi elokuvakin tullut. Tai dokumenttisarja. Tämä asia liippaa läheltä myöskin meri-ihmisenä, mutta myös siksi, että ystäväpiirissämme sattuu olemaan sen edellisen Estonia -elokuvan tuottaja Kaj Holmberg ja osin huuhaaksikin leimattu saksalainen tutkiva journalisti Jutta Rabe. Iäkkitä ihmisiähän he jo nyt ovat, mutta järjissään täysin, ja olen heidän kanssaan keskustellut ko.asiasta viimeksi viikko sitten.

Jokin on pielessä. Estonian ympärillähän pyörii kaikenlaista hölinä, ja paljon. Suurin osa ihan internetin tuottamaa hölynpölyä. Lueskelin myös virolaisten merimiesten blogeja aiheesta, Keskustelupalstat kun ovat joskus aika hyviä, joskin pitää suodattaa roska pois.
Faktaa on se, että Jutan ja Kaj:n tutkimukset olivat elokuvarahoja, ja jokin leffa sitä siten piti kasata. Jutta haistoi aikanaan oikein, kaikki ei ole ihan selvää. Saksalainen on skarppi. Vaikkakaan eivät löytäneet kuin sen pienen reiän Estoniasta selittämään uppoamista, joka tutkiuksissa oletettiin tulleen keulavisiirin aikaansaamaksi irtoamisensa jälkeen. Näin saattaa ollakin. Estonian ei kuitenkaan olisi pitänyt upota tuolla lailla. Pohjassa pitää olla reikä, jota vesi pääsee sisään, ja vastaavasti ilma ulos. Aluksen olisi pitänyt jäädä mahdollisesti kellumaan pohja ylöspäin edes joksikin aikaa, tiivistää Jutta ammattilaisten lausuntoja. Estoniastahan tehtiin reilun kokoinen pienoismalli, joka koitettiin upottaa aaltoaltaassa ilman keulavisiiriä ja ramppia, eikä se uponnut. Kaj oli paikalla katsomassa koetta. Muita epämääräisyyksiä en tässä listaa, niitä riittää vaikka kuinka. Lienee ensimmäinen ja viimenen onnettomustutkinta suomessa, jossa kuolee kaksi tutkijaa, ja tutkittavat/asianomaiset häviävät sairaaloista ihan viranomaisten silmien edestä.

Suomi ja Ruotsi petti luottamuksen. Virolaisissa vanhoissa merimiesfoorumin keskusteluissa ihmeteltiin lännen toimintaa, koska tutkimus jätettiin tavallaan kesken. Suomalaisessa onnettomuusraportissa ei tosiaankaan kerrota onnettomuuden syytä. Virolla oli tuohon aikaan kova luotto lännen oikeudenmukaisuuteen, olihan Viro juuri päässyt venäjän alta pois, itsenäistynyt, ja halusi länsimaistua kynsin hampain. Keskustelut olivat vanhoja, muutama vuosi onnettomuuden jälkeen kirjoitettuja. Keskusteluissa liitettiin myös Venäjä jollain tapaa osalliseksi asiaan. Mafiasta (venäjän) on huhuttu, ja yksi todellinen tapahtuma löytyykin. Venäjän mafia keskeytti Kaj:n ja Jutan tutkimukset sanomalla: Se on nyt niin, että saattaa sattua tapaturma, jos jatkatte. 



Uusi reikä. Tai ei se ole uusi, se on vain tullut näkyviin, koska hylky on kallistunut vuosien saatossa. Mikäli uusiin sukelluksiin on uskomista, niin reikä on iso. 4 metriä korkea ja 1,2 metriä leveä. Kuvassa oikean puoleinen on redusoitu, vasen veden alta otettu. Tämä reikä selittää uppoamisen tapahtumien kulun itseasiassa erittäin hyvin. Reikä on styyrpuolen kyljessä, Estline-tekstin viimeisen E:n etupuolella. (Katso laivan sivukuva jutun alussa) 

Reikä ja matkustajien havainnot, sekä teoria. Onnettomuusraporttia uudelleen lukiessa huomio kiinnittyi matkustajien havaintoihin. Ensin oli kuulunut metallinen pamaus, jonka jälkeen toinen. Vettä oli tullut hyttiosastoille myös kyljestä, eikä suinkaan autokannelta pelkästään. Kasinossa pelipöydän äärellä oli kuultu ensin yksi pamaus, ja sitten voimakas metallinen rysäys alapuolelta, jonka jälkeen laiva kallistui ensin paarpuuriin, jonka jälkeen takaisin styyrpuuriin. Kasino on juurikin tämän "uuden" reiän yläpuolella, kun katsoo laivan piirustuksia. 

Jälki keulassa.

Hiapaisi, osui ja uposi? Voisiko olla kuitenkin niin, että m/s Estoniaan törmäsi joku? Mistään räjähdyksestä ei ole kyse, ne on elokuvaväen ja foliohattujen juttuja. (Jutta tutkitutti monessa instituutissa leikkauttamansa palaset pienen reiän reunoista aikanaan) Ison "uuden" reiän syntymiseen tarvittavia voimia on arvioitu, ja tarvitsisi kymmeniä kertoja suuremman massan, kuin irronnut keulavisiiri voisi saada aikaan. 
Keulavisiirin reippaahko raapaisujälki on jätetty huomiotta onnettomuusraportissa. Nyt tälläinen maalaisfyysikon järki, ja jonkinlainen ruttuisten laivojen korjauskokemus kertoo, että tämä jälki ei ole voinut tulla visiirin uppomisen aikana mitenkään. Rauta on myöskin paljon kevyempää vedessä, ja tälläinen kappale "leijjuu" pohjaan ihan nätisti. Käänsin oikeanpuoleisen kuvan "väärin päin" jolloin keula on oikeassa asennossa. Jälki on aavistuksen styyrpuurin puolella, jossa isokin reikä sijaitsee.

Kuvassa "törmäysjälkien" kohdat. Pieni reikä, jonka tutkimuksen mukaan keulavisiiri aiheutti, ei ole merkitty kuvaan.


Matkustajien ääni-, ja vesivuotohavainnot, sekä uppoamistapa ja kallistuminen myös viittaa reiän syntymiseen törmäyksessä. Ensin osuma keulaan, sitten kylkeen. Keulan saama tälli sai ehkäpä keulavisiirin irtoamaan hetken kuluttua. Merenkäynti oli kovahko tuolloin, mutta ei mahdoton. Keulan jälki on aivan luonnollinen pystysuuntainen, koska laiva keinui. Keulavisiirin ainevahvutta en tarkasti tiedä, veikkaan 10 milliä ainakin.

Kysymyksiä jää avoimeksi, vieläkin.  Mikä voi olla se, joka on törmännyt Estoniaan? Itämeri on aina ollut erikoinen paikka. Jos jonkinaista militääristä hiipparia liikkuu välillä pinnalla, ja toisinaan pinnan alla. Ruotsalaisilla oli tuolloin juuri jonkinmoinen sotaharjoitus meneillään itämerellä. Ja on siellä ollut muitakin toki, ei kalastuspuuhissa. Periaatteessa törmäävän aluksen olisi kuitenkin pitänyt näkyä tutkassa. Sen ajan häiveteknologia ei ollut käsittääkseni riittävää piilottaa kokonaista laivaa tutkakuvasta. Joskin juuri itämerellä on ollut sekä idän että lännen paras militääriteknologia esillä, aikanaan. Toki sukellusvene jää vaihtoehdoksi, mutta pitäisi siihenkin tulla aika hyvät vauriot. Havaintojen ja jälkien perusteella pidän kuitenkin törmäystä hyvin todennököisenä. Pommijutut tai torpedot saa unohtaa, ei estoniaa tahallaan upotettu.
(Edit: Kaj:ltä muisteli viimeviikolla, että siellä on mahdollisesti ollut jokin alus, joka on ajettu ruotsin rannikolle haverin jälkeen.)

Miksi asiaa ei avata kunnolla? Jos estonia nostettaisii ylös, tai vaikkapa koko juttu tutkittaisi perin pohjin, niin sieltä paljastuisi monta likaista asiaa, jotka koskettavat monia valtioita. Aika avaa kuitenkin  asioita, ja ei ole enään uusi juttu että entistä neuvostoliittolaista aseteknologiaa salakuljetettiin roppakaupalla juurikin Estonialla länteen. Sekä yksityispuuhina (eri rikollisjärjestöt) ja myös idän ydinaseet ja niiden ohjausjärjestemä kiinnosti suuresti toista vastapeluria, eli jenkkejä. Toki puoli maailmaa oli tuolloin huolisaan, että kenelle se punainen ydinpomien laukaisunappi joutuu, koska koko itänaapuri oli sekaisin kommunismin romahdettua. On mahdollista, että Ruotsi on auttanut esim. Natoa, tai jenkkejä suoraan  "maailman rauhan nimissä", koska on tiedossa, että kaikki oli mytävänä itänaapurissa noina aikoina. (Ydinase lähi-itään, jne) 

Kuhinaa hylyllä heti uppoamisen jälkeen. Hylystä on sukellettu heti välittömästi uppoamisen jälkeen mm. venäläiseen olikargin salkku, yksityistoimesta, sekä Ruotsin poliisin salkut ruotsin toimesta. (Ruotsin poliisijohtoa oli laivalla muistaakseni toista kymmentä, hukkuivat kaikki)  Saunaosastolla on myös jotain kiinostavaa, koska sielläkin on käyty jotain tonkimassa. Autokannelle ei virallisesti ole menty, mutta on riidelty aikanaan siitä, että missä asennossa se keularamppi oli milloinkin, ja kuka sitä on siirtänyt. Niinpä nyt löytyy kuitenkin vanhoja videoita youtubesta, jossa joku sukeltelee siellä autokannella.  Jutta Raben porukka löysi kasan hitsauspuikkoja pohjasta, joku oli käynyt leikkaamassa reiän kylkeen ja hitsannut sen vielä kiinnikin. En muista mille kohtaa, ja mikä oli selitys. (nämä tiedot virallisista raporteista, koska sukelluksista jää jäljet hylkyyn.) Tässä youtubesta videota, kun hylyllä puuhaillaan 3-4 12.1994, eli pari kk uppoamisen jälkeen. Itse sukeltaja on tämän ladannut youtubeen kuukausi sitten. Tämä lienee leikkaamaton versio, koska onnettomuustutkinnasta puuttui pätkiä, pitänee seurata aikajana. 

Viro tekee politiikkaa Viro on nyt suureen ääneen sanonut (varapääministeri), että tutkinta pitää käynnistää, ja jos muut eivät lähde mukaan, niin he tekevät sen vaikka yksin. Tässä on ilmeisesti jokin juttu nyt, josta virolaiset tietävät enemmän kuin muut. Viron tämän hetkistä tilannetta ajatellen he hakevat vieläkin ja edelleen kohti länttä. Putinin ja sen porukan pullistelut pelottaa entisiä kommarimaita enemmän kuin 10 vuotta sitten. Kysymys herääkin, että mitä viro tietää, joka edesautta heitä tässä maailman tilanteessa, koronaa lukuunottamatta? Mieleen tulee Putinin tai sen seurueen epärehellisyyden paljastaminen. Virohan joutuu kuitenkin vieläkin ongelmoimaan venäjän mafian kanssa, ja onhan siellä muutkin maat, valkovenäjä, jne, tätä "putinin jengiä" Btw, Viro syytti Ruotsia valehtelusta estonian tutkimuksessa, n. kuukausi sitten. mielestäni alkaa olemaan se hetki, että Ruotsin tuon aikainen pääministeri vois tulla ulos kaapista. 

Saapa nähdä, avataanko asia kokonaan. Mielenkiinolla seuraan.  Onneksi menemme koko ajan kohti avoimempia aikoja, ja suomettuminenkin vähenee koko ajan. En väitä, että olisin oikeassa, mutta jäljet Estoniassa kieltämättä näyttää törmäyksestä tulleilta. Se voi olla jokin militäärialus, jonka ei olisi pitänyt olla siellä, ainakaan virallisesti juuri silloin. 

Edit: Jatkan tätä (8.11.2020), koska näin Ylen uutisissa (linkki tässä) suomalaisten kommentteja  Siellä herrat Livonen ja Karppinen kertovat näin: 

-Estonialta pelastuneista ihmisistä kukaan ei ole kertonut kuulleensa laivan kyljen reiän syntymisestä aiheutuneita ääniä. Karppisen ja Iivosen kannanoton mukaan ihmisiä pelastui laivan konehuoneen lisäksi myös sellaisista hyteistä, jotka ovat aivan reiän lähellä.

– Laitalevytys oli 8–10 millimetriä paksua terästä. Jos sellaista lähdetään repimään, lähteehän siitä ihan kauhea ääni, Karppinen toteaa.

Kannattaisi herrojen lukea se onnettomuusraportti ennen kuin alkavat varsinkin yleisesti antamaan lausuntoja. Tässä matkustajien havainnot onnettomuusrportista:

 "Kasinossa oli noin neljä matkustajaa ja croupier pelaamassa korttia. Yksi todistaja kuuli kolme tai neljä voimakasta metallista iskua yksi toisensa jälkeen. Äänet tuntuivat tulevan alapuolelta." Tämä kasino on löydetyn reiän yläpuolella, joskin laivan runko voi johtaa äänet hyvinkin kaukaa.

Vahtiperämiehen havainnot: Ääni kuulosti siltä kuin kaksi raskasta metallin kappaletta olisi iskeytynyt yhteen suurella voimalla. Tämä tapahtui noin puolessa sekunnissa. Hän ilmoitti asiasta vahdissa olleelle toiselle perämiehelle B VHF-käsipuhelimella ja sai käskyn jäädä paikalle ja pyrkiä selvittämään, mistä ääni oli peräisin. Hän jäi hetkeksi autokannelle, mutta kaikki oli kunnossa ja ramppi ja visiiri olivat ilmeisesti kiinni, koska vihreät merkkivalot paloivat. 

Ylläolevat on kopioitu tästä raportista. 


Ai niin, Tässä videopätkä Suukon tämän päivän puuhista. Sekamelskaa riittää, mutta ei sitä Roomaakaan päivässä rakennettu.. :)



Näin. mukavaa syksyä sinne!










sunnuntai 25. lokakuuta 2020

Syksyä pukkaa, saksalaiset saunapuut ja koronaa.

 Aika laiskanlaista on tämä kirjoittelu ollut. Asiaa kyllä olisi, mutta jotenkin on kiirettä. Duunikuviot on hieman sekaisin, koronatilannekin vaikuttaa. Niistä joskus myöhemmin lisää.

Täällä Berliinissä on nyt yli 10 hengen kokoontumiset kielletty. Tilanne kuitenkin  muutoin on samankaltainen kuin Suomessa.

Parit kuvat tähän, remonttia on tullut tehtyä aina kun aika antaa myöten.


Sauna ja saksalainen puu. Tälläi miljoonakaupungissa on saatavilla mitä erikoisimpia "kamiinapuita" eli Kaminholz. Näin niitä täällä kutsutaan. Mustaa hiiltäkin saa briketteinä, ihan lähikaupasta ruokaostosten yhteydessä. Pitää kokeilla joskus. Pääsääntöisesti kamiinapuut ovat pirun isoja pellettejä. Puristettu purusta ja ehkäpä puujätteestä. Ensin vierastin niitä, mutta ovatkin pirun hyviä. Syttyy sytytysnesteellä kätevästi, palaa puhtaasti ja energiasisältö on hyvä, jotain 4,8 kW/kilo. Savua piipusta ei tule juuri ollenkaan, eli nuohoustarvekin on aika zero.

Tässäpä näitä. Kooltaan tuollainen on klapin mittainen. Ja katkeaa käsin jos haluaa pienemmäksi. Painaviakin ovat, kilon per kappale.

Kivillaa on tullut roudattua bauhaussista, ja paneelia myös. Camarollakin sujuu, katto auki ja paneeliniput kyytiin. Villapaalit mahtuu takapenkille turvavöihin pystyyn, 2 kpl kerrallaan. Hintatasoltaan aika samaa kuin Suomessakin, 100 millinen paneeli on jotain 6,5 euroa per neliö. 
Keittiön kaapista löytyi hauska viritys. En olekaan ennen nähnyt hajulukkoa, jossa ei ole edes hajulukkoa, vaan osia ihan mistä sattuu. Pölynimurin letkua (oik musta), vessan hajulukon "hajuputki' (vas musta) liimattavia muoviputken osia (harmaat) ja jäähdytysvesiletkua, yms. Lisäksi joltain on jäänyt kuparileikkuri tuonne taakse kupariputkeen.  Syy, miksi tuonne kaappiin menin, oli se että kytkin astianpesukoneen, ja samalla vetäisin kuuman veden konehuoneesta tuohon keittiöhanaan.



Pikku sekamelska aulassa. Muutettiin suurin osa tavaroistamme entiseltä asunnoltamme pari päivää sitten. Lisäksi seassa on remonttikamppeita. Vessan oviaukon oikealla puolella ylhäällä on kirjahyllyn tapaista tulollaan. Ulko-ovestakin puuttuu vielä eristeet ja lukot..

Lisää sekamelskaa. Vasemmalla vanha neukkuaikainen sähkökaappi on jo saanut uudet rojut sisäänsä. Tähän kohtaa tulee baaritiski, tuosta ikkunan alta kohti kameraa. 
Tuolla rojukasan seassa on muuten 400 wattinen uusi tuulivoimalakin. Ropelli tuossa seinää vasten, ja pyrstö sojottaa hieman oikealta alhaalla. Pitää joskus asentaa paikalleen. Sähköhän tulee nyt maista, maksaa 30 senttiä/kWh. Itseasiassa olen jo johdottanut remontin aikana erikseen 12 voltin järjestelmän. Kuten edellisessäkin Suukossa, valaistus tulisi tuolla 12 voltilla, pistorasiat on kuitenkin 230 volttia. Aurinkopaneelikin on katolla, sen johdot tulee tuosta katosta läpi, mutta ovat vielä kytkemättä.

Ensi viikolla pitäisi saada muutto loppuun, ja porrasaukko+portaat tuonne ruumaan. Kelit on kohdillaan vielä, tänäänkin oli 18 lämmintä.







torstai 24. syyskuuta 2020

Hesarin juttu projektista ja reissusta.

 Tossapa tuo, siinä stooria reissusta.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006646088.html

Myös pari kuvaa jutusta kuvakaappauksena tässä.


Tuossahan tuo reitti suunnilleen on Hesarin tekemänä esityksenä.

Mainittakoot myös isot kiitokset miehistölle koko projektista ja reissusta. Reposaari tuli jutussa mainittua, ja se on hyvä. Kiitokset tästä kaikesta kuuluu siis myös osin Räpsööläisille (siis Reposaarelaisille ). Teillä on harvinaisen hieno saari ja yhteisö siellä. Pitäkää merenkulku ja kansainvälisyys mielessä!

Ja Valtosen pariskunnalle terveisiä, Se kun on vähän heidän syy, että olemme sekaantuneet näihin neukkualuksiin. :) 

Ja jos joku tarvitsee hitsaria tai interriöörin tekijää, tai miehistöä tämänkaltasille reissuille tai  paattihommiin, niin Rakennus Tinke Reposaaressa on mainitsemisen arvoinen asia. 

Reposaaren telakan porukka  ansaitsee myös isot kiitokset, halusitte tai ette tulla mainituksi tässä. :) Sanoisin, että telakan olemassaolo tuo enemmän toimintaa ja rahaa reposaareen, kuin asuntomessualue. Pelkästään meidänkin vieraita oli kesän aikana räpsöössä useita kymmeniä, osa majoittui paikallisissa majoitusliikkeissä myös. Ja Ilman telakkaa Reposaari ei ole Reposaari. Porin kaupungille tässä terveisiä: Pitäkää telakka pystyssä, nimenomaan Porin kaupungin omistamana. Sen ympärillä pyörii yllättävän paljon työtä, joka kohdistuu paikallisiin pienyrittäjiin tuoden hyvinvointia ympärilleen. Linkki Reposaaren konepajan historiaan: https://fi.wikipedia.org/wiki/Reposaaren_Konepaja
Ja tässä kuvaamani video, kun kalapaatti lasketaan telakalta alas: 



Sisämaalaisille ja muillekin linkki, mikä tämä Räpsöö oikein on. https://fi.wikipedia.org/wiki/Reposaari