Pääkannen siivousta, ja varastoimisen filosofia.

Tuli inspiraatio ulkohommiin, kun niin nätti ilma.  Pääkannelta ajettiin Kuusakosken kierrätyspisteeseen muutama sata kiloa metallia ja remonttihommista jääneet puunpätkät pilkottiin saunapuiksi. Kansi pestiin painepesurilla, pikkuvene käännettiin talvea odottelemaan.

Tässä huomaa sen, että ei kannata varastoida juuri mitään.  Varastoitava tavara vaatii olosuhteita. Jos järjestää olosuhteet, kuten lämmintä varastotilaa vaikkapa puutavaralle, se maksaa. Jos on oma varastotila, niin sen lämmityskin maksaa. Jos taas ei ole tilaa, eli olosuhteita, niin varastoitava tavara pilaantuu nopeammin.  Eli kaikenlainen hamstraaminen maksaa.

Lopunperin olen tullut siihen tulokseen, että ei kannattaisi varastoida juuri mitään, jota ajattelee joskus ehkä tarvitsevansa. Ellei sitten ole ihan varma, että tarvitsee ko. esinettä lähiaikoina, vaikkapa puolen vuoden sisällä.
Tämä ilmeni hyvin, kun kantta siivosi. Osittain homehtunutta paneelinpätkää, ruostuneita isoja pultteja, paineilmakompuran säiliö,  jonka piti tulla normaalille paineilmalle säiliöksi..

Piti tehdä sitä, piti tehdä tätä, ja sitten tulikin tehtyä tuota..

Pahinta tässä on se, että jos tavaran tai jonkin kapineen saa ilmaiseksi. Silloin se päätyy ihan varmasti varastoitavaksi nurkkiin.
Teknisiä laitteita varastoitaessa käy niin, että kun sitä tarvitsee vaikka 5 vuoden kuluttua, niin se on joko mennyt rikki, tai sitten se ei enään käy sillä hetkellä olemassa olevaan muuhun tekniikkaan.

Saunan paneelit, Jos kaivaa 5 vuotta vanhoja hyvinkin varastoituja paneeleita, niin ne on auttamatta eri värisiä, kuin seinällä olevat. Tai jos rakentaa uutta, niin ainakin pontit on eri uudessa materiaalissa.

Bilteman polttoineletku oli kelvotonta jo 1/2 vuoden jälkeen, vaikka oli lämpimässä, sisällä.

Sitäpaitsi elämä on helpompaa, koska suuri tavaramäärä vaatii huomiota, nk. Omistamisen ongelma. :) Lopuksi täytynee todeta, että köyhällä ei ole varaa varastoida. Ja ajatukset pysyy selkeämpänä, kun ei ole esineitä, joita pitää vaalia.
---

Pääkansi tuli siivottua, konehuoneen seinille ilmestyi villalevyjä, kun heilutteli käsiään ahkerasti. Keulahyttiin varastoitiin (prkl, alkaa ärsyttämään koko sana) jotain materiaaleja, ja muuta yleissälää.

Ai nii, nyt kun laiva on toisin päin, niin saatiin nimitekstikin toiselle puolelle liimattua. Ja sitten laitoin jotain ihan tarpeetonta, mutta hauskaa: Siniset valot yläkannen reunan alle. Idea tuli siitä, että tuossa vieressä oli Meriauran tuulivoimaloita huoltava alus, jossa oli punaiset valonauhat.

Hauska tunnelma tulee tuosta sinisestä. Ledinauhaa sekin, ja olikohan 2 wattia tuon nauhan teho. Noita vois laittaa hieman enemmänkin. :)

Sitten yksi erikoinen ilmiö: Ahteripiikkiin oli ilmestynyt vettä, n. 40 litraa, ehkä kuukauden sisällä. Tossa alla kuvassa pilssikaivo, josta imaisin vedet pois. Kaikki seinät valui/hikoili vettä, kuten alimmassa kuvassa näkyy. Meri on ilmaa lämpimämpi, ja vesirajan alapuoliset osat haihduttaa vettä, ja vesi tiivistyy niihin seinämiin, jotka ovat ulkoilmaa vasten. Vettä melkeinpä virtasi seiniltä alas.

 

Olin jo aika vakuuttunut, että nyt on vuoto jossain, ja epäilin vannasputkea, joka näkyy tuossa kenkäni alla. Tuli kysyttyä jo telakoinnistakin, ja se onnistuisi aika kohtuuhintaisesti Reposaaren telakalla. Mutta mutta... Vettä ei ole tullut uudelleen, ei aallokossa, eikä tyynelläkään. Ihme juttu. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää tilan yllä oleva sauna, josta kostea höyry olisi tiivistynyt vedeksi... En tiedä.. tila on kuitenkin ollut jo 2 vkoa ihan kuiva, ja tällä on ajettukin. ??

Nyt saunan lämmitykseen. :)